STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Tutkimusraportti kreosootti-pylväskyllästeen terveysvaikutuksista

Sähköpylväänä käytetty puu on suojattava lahoamiselta. Eräs paljon käytetyistä suojausmenetelmistä on kyllästäminen kreosootilla. Kreosootilla kyllästetyt pylväät tunnistaa niiden ruskeasta väristä.

Energiateollisuus ry:n aloitteesta Työterveyslaitoksella toteutettu tutkimus ”Kreosootin terveysvaikutusten ehkäiseminen linjatyömailla” osoittaa, että huolellinen suojautuminen altistumista vastaan on tärkeimpiä toimenpiteitä turvallisen työskentelemisen varmistamiseksi. Tutkimuksesta vastanneen työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan Mauri Mäkelän mukaan huolellinen ihosuojaus, hyvä hygienia sekä suojakäsineiden, suojavaatteiden ja hengityssuojaimen käyttö puuta työstettäessä ovat olennaisia keinoja vähentää altistusta.

Selvityksen perusteella altistuminen linjatyössä tapahtuu pääasiassa ihon kautta. Ainetta voi kulkeutua myös likaisista käsistä suuhun. Kyllästeestä haihtuville höyryille altistuminen oli tutkimuksen mukaan vähäistä, koska ilmassa olevat pitoisuudet ovat pieniä. Pylväitä työstettäessä syntyy kyllästepitoista puupölyä, joka voi kulkeutua hengitysteihin.

Kreosoottipylväitä tarvitaan edelleen maaseutuverkoissa

Kreosoottiöljy on kivihiilitervan tisle, jota on käytetty vuosia pylväiden ja ratapölkkyjen kyllästämiseen. Öljy sisältää myös syöpävaarallisiksi luokiteltuja PAH-yhdisteitä. Kreosootilla kyllästettyjen ilmajohtopylväiden käyttö lisääntyi uudelleen Suomessa CCA-kyllästeen (kupari, kromi, arseeni -kylläste) käytön loputtua EU-alueella 1.9.2006. Nopeasti uudelleen markkinoille toimitetut pylväät olivat märkiä, tahraavia ja haisevia, mikä aiheutti vilkasta keskustelua myös työskentelyn terveysvaikutuksista.

Energiateollisuus ry., joka edustaa sekä jakeluverkonhaltijoita että verkkoja rakentavia palveluntuotantoyhtiöitä, halusi nopeasti ja puolueettomasti selvittää kreosootin terveysvaikutukset tilaamalla tutkimuksen Työterveyslaitokselta. Haluttiin varmistaa asentajien turvallisuus ja saada asiantuntijan lausunto oikeista suojaustoimenpiteistä.

Vaikka myös maaseudulla maakaapelointi lisääntyy, ilmajohtoja ja kyllästettyjä pylväitä tarvitaan edelleen sähkö- ja televerkoissa. Kreosoottipylväistä ei ole mahdollista nopeasti luopua, koska niitä on nykyisissä jakeluverkoissa runsaasti ja niiden käyttöikä on 50-60 vuotta. Ainoa Suomen markkinoilla oleva kyllästevaihtoehto on tällä hetkellä kupariyhdiste, jonka lahosuojatehosta ja muista ominaisuuksista ei ole vielä pitkäaikaista kokemusta. Uusia vaihtoehtoja selvitetään. Pylvään lahoaminen lisää pylvään kaatumisriskiä, mikä on myös vakava vaara pylvästyön turvallisuudelle.

Linja-asentajia ja työterveyshuoltoa koulutettava

Tutkimustensa pohjalta Mäkelä ehdottaa erilaisia toimenpiteitä kuten työpaikkakohtaista altistumisen selvittämistä esim. biomonitoroinnin avulla. Sen jälkeen voidaan tehdä riskiarvio ja toteuttaa tarvittavat työpaikka- ja henkilökohtaiset työsuojelutoimenpiteet. Työpaikkoja lähimpänä asiantuntijana työterveyshuollon henkilöstö tarvitsee kreosootin ominaisuuksia, sen vaikutuksia ja erityisesti suojautumista käsittelevää koulutusta.

Linja-asentajat puolestaan tarvitsevat opastusta ja koulutusta oikeiden työmenetelmien ja suojainten käytöstä. Henkilö-suojaimia erityisesti nahkahansikkaita tulee vaihtaa riittävän usein. Pylvään tuotekehittelyllä pitäisi vähentää tahraavuutta, jos kyllästettä ei voi korvata muilla tuotteilla. Henkilönostimen käytöllä voidaan vähentää kosketusta pylvääseen. Altistuvat työntekijät ilmoitetaan myös ASA-rekisteriin.

Sekä Energiateollisuus ry että Sähköalojen ammattiliitto ry ovat laatineet kreosoottityöskentelyä käsittelevät ohjeensa, joissa kummassakin korostetaan huolellista ihoaltistukselta suojautumista, hyvää hygieniaa sekä puuta työstettäessä hengityssuojaimen käyttöä.