STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

> Ajankohtaista > 2010 > Asta-myrsky ja sähkönjakelun keskeytykset  

15.8.2010

Vikojen korjaaminen ja sähköjen palauttaminen kaikille asiakkaille kestää useita päiviä ja sähköverkon kuntoon saattaminen kaikilta osin vie viikkoja. Vaikutuksiltaan vähintään vastaavanlaisia myrskyjä ovat Suomessa olleet esimerkiksi Pyry ja Janika vuonna 2001 sekä Rafael vuonna 2004. Vaikka täysin keskeytyksetön sähkönjakelu ei olekaan mahdollista, niin nyky-yhteiskunnassa kotitaloudet ja elinkeinoelämä sekä kaikki yhteiskunnan perustoiminnot ovat hyvin riippuvaisia sähkön saatavuudesta. Pitkien sähkönjakelun keskeytysten kerrannaisvaikutukset ovat suuret, sillä ongelmat sähköntoimituksessa vaikuttavat lämmityksen ja valaistuksen lisäksi esimerkiksi puhtaan veden jakeluun ja jätevesien poistoon sekä kauppojen toimintaan.

Viime vuosikymmenellä tapahtuneiden myrskyjen opettamana ja vuonna 2003 sähkömarkkinalakiin tulleen vakiokorvauskäytännön myötä sähköverkkoyhtiöt ovat nykyisin sangen hyvin varautuneita harvinaisiinkin vikatilanteisiin. Verkkoyhtiöt ovat toteuttaneet sähkömarkkinalain mukaista sähköverkon kehittämisvelvoitettaan esimerkiksi tekemällä systemaattisesti sähköverkon johtokatujen raivauksia, korvaamalla soveltuvilta osin ilmajohtoja maakaapeleilla ja lisäämällä verkostoautomaatiota. Lisäksi vikatilanteisiin on varauduttu etukäteen tekemällä varautumissuunnitelmia sekä varmistamalla henkilöresurssien, työkalujen ja laitteiden sekä rakennusmateriaalien saatavuus kaikissa tilanteissa.

Mikäli sähkönjakelu on ollut yhtäjaksoisesti keskeytynyt vähintään kahdentoista tunnin ajan, on sähkömarkkinalain mukaan sähkönkäyttäjällä oikeus vakiokorvaukseen, jos jakeluverkonhaltija ei osoita, että verkkopalvelun keskeytyminen johtui esteestä, johon hän ei ole voinut vaikuttaa ja jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia hän ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää. Vaikka sääolojen aiheuttamien keskeytysten taustalla olevat luonnonilmiöt ovat jakeluverkonhaltijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, sääolojen aiheuttamat vahingot ovat luonteeltaan jakeluverkkotoiminnalle tyypillisiä tapahtumia ja niihin vetoamalla vakiokorvausten maksamisvastuun voi välttää vain Suomen olosuhteisiin täysin poikkeuksellisten sääilmiöiden perusteella. Esimerkkinä harvinaisista, mutta ei siis täysin poikkeuksellisista sääilmiöistä, jotka eivät vapauta jakeluverkonhaltijaa vakiokorvausten maksuvelvoitteesta, on sähkömarkkinalain esitöissä mainittu vuoden 2001 Pyry- ja Janika-myrskyt.

Vakiokorvauksen määrä riippuu sähkönjakelun keskeytyksen pituudesta, ja se on suhteutettu sähkönkäyttäjän vuotuiseen verkkopalvelumaksuun. Esimerkiksi 12–24 tunnin keskeytysajasta vakiokorvaus on 10 prosenttia sähkönkäyttäjän vuotuisesta verkkopalvelumaksusta ja vähintään 120 tunnin keskeytysajasta 100 prosenttia. Vakiokorvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 700 euroa.

Vakiokorvauksen lisäksi sähkönkäyttäjällä voi sähkönjakelussa tapahtuneen keskeytyksen perusteella olla oikeus korvaukseen keskeytyksen aiheuttamista välittömistä vahingoista. Käyttäjän oikeus vahingonkorvaukseen edellyttää, että sähkönjakelun keskeytys on tulkittavissa sähkömarkkinalaissa tarkoitetuksi virheeksi sähkön toimituksessa. Sähköntoimituksessa olleen virheen arviointi on tapauskohtaista.  Kuluttajariitalautakunnan käytännössä virheen arvioinnissa on annettu merkitystä mm. sähkökatkoksen syylle, sen kestolle sekä sen vaikutuksilla sähkönkäyttäjälle.

Energiamarkkinavirasto valvoo ja ohjaa sähköverkkoyhtiöitä esimerkiksi verkkopalvelun hinnoittelun kohtuullisuuden ja sähkönjakelun toimitusvarmuuden osalta. Yhtiöiden toimintaa ohjaavassa Energiamarkkinaviraston valvontamallissa huomioidaan sähkönjakelun toimitusvarmuus siten, että yhtiöt, jotka pystyvät parantamaan asiakkaidensa sähkönjakelun laatua, voivat saada hieman parempaa tuottoa toiminnastaan ja vastaavasti huonontunut sähkönlaatu alentaa tuottotasoa. Energiamarkkinavirasto on parhaillaan teettämässä selvitystä sähköverkon häiriötilanteiden ja niiden vaikutusten entistä tehokkaammasta huomioinnista osana verkkoyhtiöiden valvontaa. Lisäksi Energiamarkkinavirasto selvittää loppuvuoden 2010 aikana Asta-myrskyn seuraukset sähkönjakelulle ja verkkoyhtiöiden toimenpiteet sähkönjakelun palauttamiseksi kaikille asiakkailleen sekä sitä, miten hyvin myrskyyn oli ennakolta varauduttu ja mitä opittavaa vastaisuuden varalle nyt koettu myrsky energia-alalle antoi. Vakiokorvauksista lisätietoja löytyy esimerkiksi sähkömarkkinalaista ja paikallisilta sähköverkkoyhtiöiltä, joiden yhteystiedot löytyvät sähkölaskusta ja linkit sähköyhtiöiden kotisivuille Energiamarkkinaviraston sivuilta.

(EMV 4.8.2010)