Kun sähköntuotannossa olevien voimalaitosten kapasiteetti alkaa loppua, sähkön tukkuhinta pohjoismaisessa sähköpörssissä alkaa nousta. Näin on käynyt joitakin kertoja joulukuun ja tammikuun aikana. Sähkön tuntihinta on noussut jopa 1000 euroon megawattitunnilta eli yhteen euroon kilowattitunnilta. Kun sähköä myydään loppukäyttäjille noin 10 sentillä /kWh ja tästäkin karkeasti puolet on siirtomaksuja ja veroja, on selvää ettei tilanne ole vähittäismyyjien kannalta kestävä. Toisaalta vähittäismyyjät hankkivat suuren osan sähköstään kiinteillä sopimushinnoilla, joten hintapiikki koskee vain osaa sähkön hankinnasta.
Joka tapauksessa hintapiikki tulee aikanaan näkymään myös loppukäyttäjien sähkönhinnoissa. Loppukäyttäjiä ovat yhtä hyvin tavalliset kotitaloudet kuin teollisuus ja liike-elämä. Eräiden runsaasti sähköä käyttävien teollisuuslaitosten ratkaisu on ollut, että ne ovat keskeyttäneet tuotantonsa hintapiikin ajaksi.
Tässä yhteydessä on todettu (mm Kauppalehti 18.1), että EU-alueella on vain kaksi maata, joissa ei ole tarpeeksi omaa sähkötuotantoa peittämään huippukulutusta. Nämä maat ovat Suomi ja Luxemburg.