Toimintopainikkeet
Sisällysluettelo
Hyvällä suunnittelulla ehkäistään sähköpaloja
Tyypillinen ongelma on arkkitehtien suunnittelema umpinaisiin rakenteisiin upotettu sähkölaite. Sen taakse syntyy sähköpalon alkuvaiheessa palokaasuja, joita katossa oleva palovaroitin ei havaitse. Kipinän vaikutuksesta kaasut syttyvät myöhemmin räjähdysmäisesti.
Toimistotaloissa paloteknisenä ongelmana ovat tietotekniikka- ja tietoliikennekaapelit, joiden muovi- ja kumipäällysteiden palokuorma voi olla suuri. Raskaita kaapelikuormia löytyy myös sairaaloiden ja koulujen onteloista. Ontelot ovat muutenkin ongelma, kun niissä ei ole savuhälyttimiä. Kaapelien läpiviennit ovat usein tiivistämättä, jolloin palo pääsee leviämään tilasta toiseen.
Liesi on kodin suurin paloriski. Paloja aiheuttavat myös valaisimet, pesukoneet ja kuvaputkitelevisiot. Kylmälaitteen palo saattaa olla erittäin raju. Astianpesukone taas syttyy hitaasti ja palovaroittimen voi olla vaikeaa havaita paloa alkuvaiheessa.
Sähköpaloihin johtava syy voi olla pieni, vaikkapa liikuteltavassa koskettimessa oleva vika. Lämmittävät sähkölaitteet voivat sytyttää palon ilman vikaakin.
Sähkölaitepalojen aiheuttamat vahingot olisivat paljon pienemmät, mikäli paikallaolija voisi helposti katkaista sähköt syttyneestä laitteesta. Tältä kannalta olisi hyvä, jos pistorasiat olisivat näkyvillä paikoilla. Palotilanteessa virta voidaan toki katkaista pääkytkimellä, mutta tällöin sammuvat myös valot, mikä mm vaikeuttaa pelastautumista.
(Sähköala 5/2010)