STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Alttius katkoille vähenee, kun ilmajohtoja korvataan maakaapeleilla. Myös johtojen siirtäminen metsistä teiden varsiin parantaa sähköverkon luotettavuutta.

”Me olemme lähteneet siitä, että vuoteen 2030 mennessä on päästy tilanteeseen, jossa myrskyjenkin aikana keskeytysten todennäköisyys pienenee oleellisesti ja kesto pienenee huomattavasti”, kertoo Energiateollisuus ry:n toimialajohtaja Kenneth Hänninen.

Tuhoisat myrskyt ovat katkoneet kesällä sähköjä valtavalta joukolta suomalaisia. Pisimmillään katkot ovat kestäneet jo kuukauden, kun Asta- ja Veera-myrskyjen runnomia linjoja on jouduttu rakentamaan uudelleen alusta alkaen Kaakkois-Suomessa.

Myrskytuhoille erityisen altis on keskijänniteverkko, joka yhdistää valtakunnan runkoverkon ja ja käyttäjiä lähinnä olevan pienjänniteverkon. Tavallisesti keskijänniteverkko kiemurtelee kolmena rinnakkaisena johtimena metsän keskellä. Jos johto katkeaa, sadat käyttäjät jäävät vaille sähköä.

Vain runsas kymmenesosa keskijänniteverkoista on maan alla. Osuus on vähitellen kasvanut. Keskijänniteverkkoa on koko maassaa 140 000 kilometriä, joten uudistus kestää vuosikymmeniä. Hinta hidastaa vauhtia: maakaapeli ja sen kaivaminen maahan voi olla monta kertaa kalliimpaa kuin ilmajohto.

Tutkija Jukka Lassila Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta on laskenut, että kattava maakaapelointi voisi nostaa kilowattitunnin hintaa sentillä. Kuluttajan sähkölasku kasvaisi noin viidestä kymmeneen prosenttia.

Ilmajohtojen siirtäminen tien varteen vähentää vikoja, koska puut eivät voi kaatua johdon päälle tien suunnasta. Lisäksi vikaa on helppo tulla korjaamaan. Myös maakaapelit sijoitettaisiin mielellään teiden varsiin. Tienpitäjät eivät juuri ole lupia tähän antaneet, koska esim liikennemerkkien pystyttämisen yhteydessä voi syntyä turmia. Liikenneviraston uuden ohjeen mukaan kaapeleita saa kaivaa tiealueen rajalla ojan ja metsän väliselle alueelle.

(HS 28.8.10)