Toimintopainikkeet
Sisällysluettelo
Älyverkossa ovat suuret rahat kyseessä
Sähkön tuotannon ja kulutuksen aktiivinen ohjaus tulee entistä tärkeämmäksi, jos ja kun piensähköntuotannon määrä kasvaa. Se on käytännössä tuuli- ja aurinkovoimaa, jonka tuotanto vaihtelee säiden mukana. tarjonnan ja kysynnän tasapainottaminen on entistä vaikeampaa. Tähän tarvittavan älykkään sähköverkon kansainvälinen kehittäminen on vielä alkuvaiheessaan. Älyverkossa hajautetun voimajärjestelmän tuotantoa ja varsinkin kulutusta ohjataan aktiivisesti sähkön hinnan ja tuotannon- ja kulutustiedon avulla.
Ohjelmistoyhtiö SAP:n mukaan maailmanlaajuiset investoinnit älyverkkoon ovat vuosina 2008-2015 140 miljardia euroa. Niin kiina, Yhdysvallat kuin EU-maat ovat aloittaneet ohjelmia, joiden tarkoituksena on saada lisää älyä ja ohjausta sähköverkkoon.
EU-komission mukaan pelkästään etäluettavien mittareiden asentaminen kuluttajille voi tuoda kymmenen prosentin sähkönsäästön. Samalla enerigayhtiöt välttyvät käynnistämästä kallista ja runsaspäästöistä varavoimaa, kun kuluttajat osaavat laittaa laitteita pois päältä kysyntäpiikkien tai tuotantovajeiden aikana. Pitkällä aikavälillä yhtiöt joutuisivat entistä harvemmin investoimaan varavoimaloihin tai verkonvahvistuksiin.
EU:ssa älyverkkokehitystä edistää Smart Grid Task Force-työryhmä. Sen tehtävä on neuvoa EU-komissiota ja koordinoida ensimmäisiä askeleita älyverkon toteuttamisessa. EU toivoo älyverkosta lisäapua vuodelle 2020 asettamiensa tavoitteiden saavuttamisessa. Ryhmän tavoitteena on asiantuntijoiden avulla mm tunnistaa tarvittavat päätökset ja säädökset, jotta EU-maat voivat alkaa toteuttaa unionin laajuista älyverkkoa.
Mitä laajempi älyverkko on, sitä isomman toimijajoukon kanssa esimerkiksi kysyntäpiikkejä voi tasata. Samoin tuotantopiikkejä tai –vajeita voi tasata sikäli kun siirtoyhteydet antavat myöten.
Sähköautoista odotetaan niiden määrän lisääntyessä merkittävää sähkövarantoa, josta sähköä voisi ottaa myös takaisin verkkoon.
Maiden sisäisten ja maiden välisten siirtoyhteyksien puutteet muodostavat pullonkauloja. Ylimääräinen tuulivoima ei lataa sähköautoa, jos sähkö ei mahdu kulkemaan johdoissa.
Suomessa ja Pohjoismaissa älyverkon piirteitä on jo käytössä. Esimerkiksi kulutusjousto on ollut meillä käytössä jo kauan. Paljon sähköä käyttävät tehtaat ovat sitoutuneet korvausta vastaan kytkemään koneitaan pois päältä sähkön saatavuudesta vastaavan kantaverkkoyhtiö Fingridin pyynnöstä.
Kotikuluttajan ja pienteollisuuden joustopotentiaali on sen sijaan pitkälti käyttämättä. Etäluettavat mittarit antavat kotikuluttajallekin mahdollisuuden reagoida piikkeihin.
(T&T 2. 2011)