Toimintopainikkeet
Sisällysluettelo
Energiansäästö ei kiinnosta kuntia
30-40 prosenttia energiasta kunnissa kuluu kiinteistöissä. Niiden energialasku on lähes kaksi miljardia euroa. "Pelkästään kiinteistöjen säästöpotentiaali olisi 10-15 prosenttia joka kunnassa. Summalla palkkaisi monta opettajaa tai korjaisi vanhainkoteja", toimitusjohtaja Teemu Hausen Schneider Electricin Building-yhtiöstä sanoo.
Schneider Electric, YIT, Siemens ja pari muuta energiatekniikan yhtiötä haistavat kuntien energiantuhlauksessa markkinaraon. Ne houkuttelevat kuntia ostamaan energiansäästön palveluita.
Kuntaliittokin suosittelee nykyään kunnille energiansäästön ostamista palveluna. Katselmukset, koulutus ja investointituet eivät ole saaneet kuntia säästämään kunnolla. Näillä keinoilla valtio on yrittänyt kammeta kuntia energiatehokkuuteen vuodesta 1997 lähtien.
"Kuntien energiansäästössä on vaikea osoittaa suuria näyttöjä. Kunnan päätehtävä ei ole säästää energiaa. Silti siihen on alettava kiinnittää huomiota", energiainsinööri Kalevi Luoma Kuntaliitosta sanoo.
Luoman mukaan palvelusopimusten teko on kunnan kannalta jonkin verran monimutkaista, koska kuntien elinkeino- ja ikärakenne vaihtelevat paljon. Sopimukset on räätälöitävä kuntakohtaisesti. Tähän asti niitä on ollut kahdenlaisia, rakennusautomaatiota tai tie- ja katuvalaistusta koskevia.
Suuret kunnat, kuten Helsinki, osaavat säästää energiaa varsin hyvin. Kankeimmin energiansäästöön ryhtyvät pienet ja keskisuuret kunnat, joilla on talousvaikeuksia. "Kiinteistön ylläpidon määrärahat pienenevät samalla kun pitäisi kasvattaa kiinteitöjen energiansäästön osaamista. Yhtälö on vaikea, Hausen sanoo.
Kunnalle energiansäästö ei muutu voitoiksi kovin nopeasti edes palvelusopimusten avulla. Asikkalan kunta teki 10-vuotisen energiansäästösopimuksen erään palveluyhtiön kanssa joulukuussa. Kunnanjohtaja Juri Niemisen mukaan kunta pääsee voitolle kymmenen vuoden päästä. Energiansyöppöjä ovat vanhat rakennukset kouluista terveyskeskuksiin. Tänä vuonna niiden energiatehokkuutta parannetaan miljoonalla eurolla. Valtiolta ropisee tukea parikymmentä prosenttia.
(T&T 14.1.11)