STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Estlink 2 lisää toimitusvarmuutta Suomen ja Viron välillä

Kesällä 2013 mereen laskettava ja vuoden 2014 alussa käyttöönotettava uusi EstLink 2 –tasavirtayhteys lisää Suomen ja Viron väliseen kaksisuuntaisen sähkönsiirtokapasiteetin 1 000 megawattiin (MW). Tämä vahvistaa sähkönsiirtojärjestelmää Itämeren alueella kantaverkkoyhtiöiden toivomusten mukaisesti. Vuoden 2006 lopussa vihitty ja 2007 alussa käyttöönotettu Estlink 1 –yhteys on siirtoteholtaan 350 MW.

Estlink 2:ssa on 145 km merenalaista tasavirtakaapelia ja 12 km maakaapelia Virossa. Merikaapeli valmistetaan Nexansin Haldenin tehtaalla Norjassa. Kaapeli on IRC-paluujohtimella varustettu, joten 450 kV:n tasavirtayhteyteen tarvitaan vain yksi kaapeli. Hankkeen on arvioitu olevan valmiina järjestelmätestaukseen syyskuussa 2013. Estlink 2:ssa merikaapelin pituus on likimain kaksinkertainen Estlink 1:n merenalaiseen osuuteen verrattuna

Hankkeen toteuttaminen vaatii sähköasemien laajennuksia sekä Suomen Porvoon Anttilassa että Virossa Püssissä. Sähköasemat toimittaa Siemens.

Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 320 miljoonaa euroa, joka jaetaan Fingridin ja Eleringin kesken. Euroopan unionin komissio on lisäksi vahvistanut, että EstLink 2 -yhteyden rakentaminen saa EU:lta 100 miljoonaa euroa investointitukea osana laajempaa EU:n elvytyspakettia.

Skagerrak IV Norjasta Tanskaan

Norjan ja Tanskan kantaverkkoyhtiöt ovat tehneet sopimukset kaapelitoimittajien kanssa. Projektinjohtajan mukaan nyt solmitut sopimukset ovat merkittävä askel eteenpäin hankkeen toteutuksessa. Kaapelin on suunniteltu valmistuvan vuonna 2014. Tällä hetkellä Norjan ja Tanskan välillä on kolme kaapelia, kokonaiskapasiteetiltaan 1000 MW. Uusi kaapeli kasvattaa maiden välisen siirtokapasiteetin 1700 MW:iin.

Skagerrak IV oli yksi pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden vuoden 2004 yhteisen verkkosuunnitelman viidestä keskeisestä hankkeesta. Kaapelin odotettiin alunperin valmistuvan jo 2009. Viidestä muusta hankkeesta kaksi, mm Store Baelt -kaapeli valmistui viime vuonna. Suomen ja Ruotsin välinen Fenno-Skan 2 -kaapeli valmistuu tämän vuoden kuluessa ja Etelä-Ruotsin verkkoa vahvistavan SydVästlänkenin osaprojektien odotetaan valmistuvan vuosina 2013 ja 2015.

NordBalt-yhteys Baltiasta Ruotsiin

Baltian ja Ruotsin yhdistävä 700 MW:n NordBalt-kaapeli saataneen käyttöön noin viiden vuoden kuluttua. Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät ja Liettuan uusi kantaverkkoyhtiö LITGRID Turtas AB ovat sopineet yhteyden rakentamisesta.

Uusi johtoyhteys tulee vahvistamaan Liettuan, Latvian ja Viron sähkön saantia sekä integroimaan Baltian sähkömarkkinoita Pohjoismaiden ja Euroopan sähkömarkkinoihin.

Liettuan Klaipedan ja Ruotsin Nybron yhdistävään johtoon tulee merikaapelia noin 400 km sekä maakaapelia 40 km Ruotsiin ja 13 km Liettuaan. Ruotsin puolella johdon jännite on 400 kV ja Liettuassa 330 kV. Merenalainen tasavirtakaapeli on ±300 kV.

Uuden yhteyden hinta on 270 miljoonaa euroa. Projekti saa EU-tukea 175 miljoonaa euroa. Yhteys valmistuu viimeistään vuonna 2016.
 
Markkinoiden yhdentyminen – Puola ja NorNed

Puolan sähkömarkkinat yhdistyivät Pohjolan ja Länsi-Euroopan yhteiseen markkina-alueeseen 15.12.2010 kun Puolan ja Ruotsin välisen SwePol-kaapelin operointi muuttui markkinaehtoiseksi. Sähkö siirtyy nyt Puolan Ruotsin välillä aina matalamman hinnan alueelta korkeamman hinnan alueen suuntaan. SwePol-kaapeli on otettu käyttöön vuonna 2000 ja sen kapasiteetti on 600 MW.

Pohjolan ja Länsi-Euroopan yhteinen markkina-alue otti puolestaan 12.1.2011 jälleen askeleen eteenpäin, kun NorNed-kaapeli liitettiin yhteiseen laskentaan (ITVC). Viime syksynä läntisen Euroopan sähkömarkkinat yhdistyivät ja samalla Saksan ja Pohjolan välisten kaapeleiden käytön laskentaperusteet tarkistettiin. Nyt myös NorNed-kaapelin siirrot lasketaan samalla menetelmällä. Norjan ja Hollannin yhdistävä 700 MW NorNed-kaapeli otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 2008.