Kunnat suhtautuvat myönteisesti ympäristöministeriön ajamaan asetuksenmuutokseen. Ainoa soraääni on kuulunut Rakennustarkastusyhdistyksestä, joka on epäillyt tarkastusresurssien riittävyyttä asetuksen voimaan tullessa. Asetuksen mukaan lupa voitaisiin evätä esimerkiksi silloin, kun kaivo on suunniteltu merkittävälle pohjavesialueelle tai liian lähelle toista kaivoa.
Tähän asti lämpökaivon poraamista ja lämpöputkiston asentamista vanhoihin rakennuksiin ei ole säädelty laissa. Osa kunnista on vaatinut niille luvan ja osa toimenpideluvan. Uudisrakennuksissa rakennuslupa on pakollinen ja lämmitysjärjestelmä käsitellään sen yhteydessä.
Isoissa kaupungeissa ongelmana voi olla myös maanalaisen tilan käyttäminen. Esimerkiksi Helsingissä on rakennettu tunneleita runsaasti. Helsinki suhtautuu myönteisesti asetuksen muutokseen. Lämpökaivot voidaan kieltää vaikkapa tulevan Pisara-radan reitiltä.
Lämpökaivot voivat olla jopa 200 metriä syviä. Kaivon halkaisija useimmiten noin 12 senttimetriä. Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä, jonka osuus on noin kolmannes järjestelmän tuottamasta energiasta.
(HS 18.3.11)