STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Kahden vuoden päästä alkaa EU:n uusi päästökauppakausi. Vuonna 2013 noin kaksi kolmasosaa päästöoikeuksista huutokaupataan, vaikka jotkin alat saavatkin edelleen päästöoikeutensa ilmaiseksi. Niihin ei kuulu sähkön tuotanto, mutta kylläkin sementti-, teräs- ja puunjalostusteollisuus.

EU:n tavoite on estää hiilivuodot eli se, että yritykset muuttavat sellaisiin maihin, joissa päästöjä ei rajoiteta, sanoo Energiateollisuuden johtava asiantuntija Riitta Larnimaa. Hänen mielestään päästökauppa on tähän mennessä täyttänyt sille asetetut odotukset. Hintoja päästökaupassa pidetään alhaisina, mutta se ei ole epäonnistuneen järjestelmän tai liian alas asetetun tavoitteen seurausta. Syy on se, että EU:lla on samanaikaisesti käytössä monta päällekkäistä ohjausmekanismia.

Tähän asti on päästökauppa EU:ssa ollut kansallisesti säädeltyä. Jokainen maa saa tietyn määrän päästöoikeuksia jaettavaksi kansalliselle teollisuudelle. Vuodesta 2013 lähtien päästökauppaa ohjataan unionitasolla.

Suomessa ovat energia-, teräs- ja paperiteollisuus saaneet eniten päästöoikeuksia. Vuosina 2008 ja 2009 olivat Rautaruukki, Fortum, Helsingin Energia, Neste Oil ja Stora Enso ne yritykset, jotka saivat eniten. Rautaruukki ja Stora Enso saivat merkittävästi enemmän kuin käyttivät ja saattoivat myydä suuret määrät oikeuksia. Energiayhtiöt sitä vastoin joutuivat ostamaan.

Sähköntuottajat joutuvat siis parin vuoden päästä ostamaan päästöoikeutensa huutokaupassa. Kaukolämmön tuotanto sitä vastoin saa osittain edelleenkin ilmaisia oikeuksia.

Miten tahansa yritetäänkin ohjata sähköntuotantoa vähäpäästöisempään suuntaan, sähkön hinta nousee. Näin tapahtuisi vaikka tämän sijaan otettaisiin käyttöön vero tai pakotettaisiin yritykset päästöjä vähentäviin investointeihin, sanoo Riitta Larnimaa. Hän näkee suuria mahdollisuuksia vähentää päästöjä tehokkaammalla energiankäytöllä, lisätyllä uusiutuvan energian käytöllä ja hiilidioksidin varastoinnilla, niin sanotulla CCS:llä. Mutta myös päästökaupalla on roolinsa kustannustehokkaassa päästöjen vähentämisessä. Pääasia on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen.

(HBL 2.1.2011)