Mene sisältöön

Metrojunat

Historiaa

Maailman ensimmäinen metrona pidetään yleisesti 10. tammikuuta 1863 Lontoossa avattua Metropolitan Railwaytä (nykyinen Metropolitan Line). Aluksi se oli kuitenkin vielä höyryvetureilla liikennöity rautatie. Ensimmäinen sähköinen eli nykyisen kaltainen metro oli City & South London Railway (nykyinen Northern Line), joka avattiin 1890.  Vuonna 1893 avattiin sähkökäyttöinen metro Liverpoolissa. Mm Pariisissa metroliikenne alkoi v 1900 ja Berliinissä 1902.

Suomen ainoa metro on vuonna 1982 avattu Helsingin metro, joka on rakennettu pitkälti rautatiestandardin mukaan, mm raideleveys on sama 1524 mm kuin Suomen rautateillä. Vaikka järjestelmää kutsutaankin metroksi, sen tekninen vertailukohta on lähinnä Berliinin S-Bahn. Se käsittää toistaiseksi vain yhden itä-länsisuuntaisen metrolinjan kaksine haaroineen ja 17 asemaa, ja on varsin pieni verrattuna useimpiin kansainvälisiin metroverkostoihin. Metron jatko Espooseen (Länsimetro) valmistunee vuonna 2014.

Mikä metro on?

Metro on julkisen liikenteen ja kaupunkiraideliikenteen muoto, jossa sähköjunat kulkevat muusta rautatieverkosta erillään tiheällä vuorovälillä. Saman määritelmän mukaan metrorata on paitsi erotettu muusta rautatieverkosta, siinä ei ole tasoristeyksiä ja siitä merkittävä osa kulkee tunnelissa maan alla. Määritelmä ei ole kuitenkaan yksiselitteinen: eri puolilla maailmaa metroiksi nimitetyt järjestelmät voivat poiketa toisistaan merkittävästikin, ja toisaalta tekninen kehitys on kaventanut erottelua metro-, paikallisjuna- ja raitioliikennejärjestelmien välillä.

Metrojärjestelmät on yleensä toteutettu rautatiestandardin mukaan: radalla liikennöidään erillisistä moottorivaunuyksiköistä kokoonpannuilla junilla, joiden kulun liikenteenohjaus määrää.  Metro voi myös toimia automatisoidusti ilman kuljettajaa.

Automaattimetro

Maailman ensimmäinen automaattimetro avattiin Japanin Osakassa vuonna 1981. Sen jälkeen automaattimetroja on tullut mm Lyoniin, Pariisiin, Kööpenhaminaan sekä Singaporeen.

Helsingin metro siirtyy ennen Länsimetron valmistumista 2014 automaattiajoon. 115 miljoonaa euroa maksava projekti on ensimmäinen maailmassa, jossa olemassa olevat junat muutetaan automaattiseksi.

Kuljettajien puuttumisesta huolimatta automaattimetro tarvitsee opastimet poikkeustilanteita varten. Kuljettajaa tarvitaan esimerkiksi radalle rikkoutuneen junan pois saamiseksi.

Joka junaan tulee 16 nauhoittavaa valvontakameraa sisälle. Niiden lisäksi tulevat radalle suunnatut kamerat sekä eteen että taakse. Paloilmaisimet antavat hälytyksen valvomoon, mikäli vaunuun syttyy tulipalo tai sinne kertyy savua. Matkustajat saavat ohjeita valvomosta, jolla on reaaliaikainen kamerayhteys asemille ja junanvaunuihin.

Laituriovet estävät ihmisten putoamisen radalle ja vähentävät radan roskaantumista. Laituriovet ovat toisaalta kalliit rakentaa. Pakkanen ja kosteus saattavat myös vaikeuttaa niiden toimintaa. Vanhoille asemille tulee 170 senttiä korkeat liukuovet. Uusilla asemilla ne ulottuvat kattoon saakka.

Opastusjärjestelmästä tulee aiempaa selkeämpi. Taulu näyttää kahden seuraavan junan pääteasemat ja odotusajat. Tauluihin voidaan myös syöttää tietoa esimerkiksi liityntäliikenteestä.

Sivun alkuun