Toimintopainikkeet
Sisällysluettelo
Lämmityksen ja yhteistuotannon CO2-päästöt
Kun voimalaitos tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä, ei ole itsestään selvää miten päästöjen syntymisen katsotaan johtuvan näistä kummastakin. Jos ajatellaan, että sähköä tuotettaisiin joka tapauksessa, kaikkien päästöjen voidaan katsoa johtuvan sähkön tuotannosta ja kaukolämpö olisi päästötöntä. Jos taas ajatellaan, että kaukolämpöä tuotettaisiin joka tapauksessa ja sähköä vain sen verran, kun tällä lämpökuormalla voidaan hyvällä hyötysuhteella tuottaa, päästöt olisi jaettava suoraan lämmön- ja sähköntuotantojen suhteessa.
Tilastokeskuksen vuonna 2002 asettama energiatuotantotilastojen kehittämistä käsitellyt työryhmä ehdotti ratkaisuksi ns hyödynjakomenetelmää. Siinä oletetaan sähkön tuotannon hyötysuhteeksi 39% ja lämmön tuotannon hyötysuhteeksi 90 %. Tästä seuraa, että esimerkiksi voimalaitoksessa joka tuottaa yhtä paljon sähkö- ja lämpöenergiaa, päästöt jaetaan suhteessa 1/0,39 : 1/0,90 eli noin 2,8 :1. Sähkölle kohdistetaan tällöin lähes kolme neljännestä päästöistä.
Kaukolämmön erillistuotannon päästöt vaihtelevat paikkakunnittain suuresti. Päästöt voivat olla jopa vain 20 kgCO2/MWh. Tällöin lämpö saadaan jonkin muun prosessin sivutuotteena, esimerkiksi Raahen kaupungissa terästehtaan hukkalämpönä. Suurimmillaan kaukolämmön erillistuotannon päästöt voivat olla jopa 500 kgCO2/MWh, keskimäärin ne ovat 226 kgCO2/MWh (Motiva 2004).
Katso myös sivua Polttoaineiden CO2-päästökertoimet