Mitä teen, kun sulake palaa ja tilalle pantu sulakekin palaa heti?

Sulake palaa (tai automaattisulake laukaisee), jos johonkin sen suojaamaan laitteeseen tulee oikosulku. Oikosulku tarkoittaa, että johtojen tai laitteen kautta kulkee varsin suuri virta, joka aiheuttaisi kuumenemista ja ehkä tulipalon, ellei virtaa katkaistaisi. Oikosulku ei yleensä häviä virran katketessa, vaan uuden sulakkeen paikalleen panon jälkeen suuri virta alkaa taas kulkea. Jos toinenkin sulake palaa heti, on turha tuhlata sulakkeita enempää.

Jos sulake paloi, kun käytit jotain tiettyä laitetta tai liitit sen pistorasiaan, irrota se viimeistään nyt. Pane uusi sulake paikalleen. Jos sulake ei pala, vika on todennäköisesti tässä laitteessa, älä liitä siitä enää.

Jos sulakepalo ei liity mihinkään edellä kuvattuun, on ensiksi selvitettävä, mitä huoneita tai laitteita palanut sulake suojaa. (Sulaketaulusta pitäisi löytyä merkintä tästä kunkin sulakkeen kohdalta.) Irrota sitten kaikki tämän sulakkeen suojaamat sähkölaitteet verkosta vetämällä pistotulpat irti rasioista. Käännä myös sammuneiden valojen kytkimet EI-asentoon. Pane uusi sulake paikalleen. Kytke tämän jälkeen valot päälle yksi kerrallaan ja sitten liitä pistorasioihin kytkettävät laitteet yksi kerrallaan. Kun kytket viallisen laitteen, sulake palaa taas, mutta nyt vika on löytynyt. Irrota tämä laite ja kytke muut laitteet paikalleen.

Kuten huomataan, sulakkeita voi kulua paljonkin. Myös vanhoihin asennuksiin on tavallisten posliiniproppujen tilalle saatavissa automaattisulakkeita. Hankalissa tapauksissa käänny sähköliikkeen puoleen.

Mitä teen, kun sama sulake toimii vähän väliä (tavallinen sulake palaa tai automaattisulake laukaisee)? Kun vaihdan sulakkeen, se ei kuitenkaan pala heti.

Kyseessä on todennäköisesti ylivirta, eli sulakkeen suojaamat laitteet tarvitsevat virtaa enemmän kuin sulake kestää. Irrota jokin tai useita näistä laitteista, jolloin sulake todennäköisesti alkaa kestää. Jos tämä ei auta, käänny sähköliikkeen puoleen.

Tässä yhteydessä kysytään usein, voisiko sulaketta suurentaa? Useimmiten ei voi, koska sulake suojaa myös rakennuksen sähköjohtoja liialta lämpenemiseltä. Sulakkeen suurentaminen vaatisi johtojen vahvistamista, joka on tavallisesti kallis juttu. Jos jotain tehdään, on yleensä edullisempaa vetää lisää johtoja sähkökeskukselta johonkin osaan rakennusta ja samalla lisätä sulakkeita.

Asuntoni sähkökeskuksessa on automaattisulakkeiden lisäksi vikavirtasuojia. Mikä vikavirtasuoja on ja mitä pitää tehdä, kun se katkaisee sähköt osasta asuntoa?

Vikavirtasuoja on sulaketta herkempi suojalaite, jota käytetään sulakkeen lisänä tiloissa, joissa sähköiskusta aiheutuva vaara on tavallista suurempi. Kosteus lisää hengenvaaraa. Hengenvaara on myös sitä suurempi, mitä kauemmin sähkö kulkee ihmisruumiin läpi. Siksi mm peseytymistiloissa ja ulkopistorasioissa käytetään nykyisin vikavirtasuojia, jotka katkaisevat virran nopeasti.

Tavallinen vikatapaus on esimerkiksi se, että ulkopistorasiaan liitetty jatkojohto vahingoittuu ja sen jälkeen kastuu, jolloin virtaa alkaa kulkea vahingoittuneesta kohdasta suoraan maahan. Vikavirtasuoja havaitsee tämän ja laukeaa. Suoja on yleensä sijoitettu sähkökeskukseen, josta se pitää käydä kääntämässä päälle uudestaan. Suojia voi olla samassa asunnossa myös enemmän kuin yksi.

Jos yhden suojan alueelle liitetään paljon johtoja ja laitteita, suoja voi joskus toimia turhaan, sillä etenkin märällä ilmalla laitteista ja johdoista kulkee maahan pieni, sinänsä vaaraton virta.

Mikä ero on sähkövirralla ja jännitteellä ja mitä sähkölaitteen teholla tarkoitetaan?

Sähköverkon jännitettä voi verrata vesijohtoverkon paineeseen: kumpikin on johdossa olemassa suunnilleen vakiosuuruisena. Vesivirta syntyy, kun jokin hana avataan. Vastaavasti sähkövirta syntyy, kun jokin sähkölaite kytketään käyttöön. Mitä suurempitehoinen laite, sitä suurempi on myös virta

Kotien ja muiden sähkönkäyttöpaikkojen käyttämä jännite on Suomessa 230 volttia (V). Jännite kuitenkin laskee jonkin verran silloin kun sähköä käytetään paljon ja vastaavasti se voi nousta hiukan silloin kun sähköä käytetään vähän. Jos jännite laskee paljon, lamput alkavat palaa himmeämmin ja monet sähkölaitteet saattavat toimia tavalla tai toisella väärin.

Tavallisen pöytävalaisimen hehkulampun teho on usein 40 Wattia (W). Mitä suurempi teho, sitä enemmän tulee valoakin. Wattimäärä lampussa tarkoittaa käytettyä sähkötehoa, josta valoksi muuttuu vain osa.On olemassa myös tehokkaampia valonlähteitä, mm ns energiansäästölamput ja loisteputket. Esim 36 watin loisteputkesta saadaan paljon enemmän valoa kuin 40 W hehkulampusta.

Kaikilla sähkölaitteilla on niille ominainen teho, jota joissain laitteissa voidaan myös säätää. Esimerkiksi lieden keittolevyn teho on suunnilleen 1000 W, pölynimurin 600 W, television 150 W, parranajokoneen 10 W, sähkökiukaan 6000 W.

Sähkölaitteen ottama virta voidaan laskea, kun sen teho tunnetaan. Virran yksikkö on ampeeri (A). Virta saadaan jakamalla teho jännitteellä. Esim jos teho on 1000 W ja jännite 230 V, on virta 1000/230=4,3 A.

Mistä tiedän, miten paljon sähkölaitteita saan liittää yhden huoneen pistorasioihin?

Tavallinen pistorasioita suojaavan sulakkeen koko on 10 ampeeria (A), etenkin uusissa taloissa se on usein myös 16 A. 230 voltin (V) jännitteellä 10 A vastaa 230 x 10 = 2300 watin (W) tehoa. 16 A vastaa 230 x 16 = 3680 W tehoa.

Tämän verran sähkölaitteita voi siis liittää yhden sulakkeen suojaamalle alueelle. Sinun on itse selvitettävä, minkä tilojen sähkölaitteita yksi sulake suojaa.

Sulake ei ole tarkkuuskoje. Toisinaan sulake voi palaa jo hiukan pienemmälläkin teholla, mutta useimmiten sulake kestää jonkin aikaa palamatta myös hiukan suurempia tehoja kuin on laskettu.

Mitä tarkoitetaan kolmivaihesähköllä? Miten se eroaa tavallisesta sähköstä?

Sähkön siirto ja jakelu tapahtuu kolmivaiheisella vaihtovirralla. Järjestelmän etuna ovat pienet siirtohäviöt, helppo jännitteen muuntaminen suureksi siirtämistä varten ja taas pienemmäksi käyttöä varten. Kolmivaiheisena myös isot sähkömoottorit tulevat edullisimmiksi.

Kolmivaihejärjestelmään kuuluu pienjännitteellä kolme vaihejohdinta, nollajohdin ja mahdollinen suojajohdin. Lähes kaikkiin rakennuksiin sähkö tuodaan kolmivaiheisena. Jännite mitattuna vaihejohtimesta toiseen on 400 V (volttia) ja mitattuna vaihejohtimesta nollajohtimeen 230 V.

Esimerkiksi iso sähköliesi liitetään kaikkiin kolmeen vaihejohtimeen ja lisäksi nollajohtimeen. Sen sijaan useimmissa muissa kulutuslaitteissa kolme vaihetta tekisi vain laitteen mutkikkaaksi ja siksi ne liitetään vain yhteen vaihejohtimeen ja lisäksi nollajohtimeen. Rakennusten sähköverkko rakennetaan siten, että sähkölaitteita kytkeytyy suunnilleen yhtä paljon eri vaihejohtimiin.

Suomen sähkönjakelujärjestelmässä vaihtovirran taajuus on 50 Hz (hertsiä) eli jännite vaihtaa suuntaansa ja saavuttaa huippuarvonsa 50 kertaa sekunnissa. Kolmivaihejärjestelmä toimii siten, että ensimmäinen vaihe saavuttaa tämän huippuarvon 1/150 sekuntia aikaisemmin kuin toinen ja 2/150 sekuntia aikaisemmin kuin kolmas.