Toimintopainikkeet
Sisällysluettelo
Uskomuksia, harhakäsityksiä
”Sateenvarjo on vaarallinen ukonilmalla”
Sateenvarjon sanotaan keräävän salamia ja siksi ei sateenvarjoa tulisi käyttää ukonilmalla. Todellinen tilanne on kuitenkin se, että sateenvarjo ei vedä salamia puoleensa. Jos salama iskee kohtaan, jossa juuri olet ilman sateenvarjoa, se iskee suoraan sinuun. Jos sinulla on samassa tilanteessa sateenvarjo, salama iskee ensin sateenvarjoon ja sitten sinuun. Eli sateenvarjo ei vaikuta suuntaan eikä toiseen.
Samanlaisia käsityksiä esiintyy esimerkiksi golfmailojen vaarallisuudesta ukonilmalla.
”Aukealla paikalla pitää mennä makuulle, ettei salama osu”
Tämä uskomus perustuu hiukan samaan kuin edellinenkin, eli uskotaan että salama hakeutuu kaukaakin muuta maastoa korkeammalle ulottuvaan seisovaan ihmiseen. Kuitenkin kun on kyseessä alle kaksimetrinen uloke (eli ihminen), salama ohjautuu ihmiseen enintään silloin, jos se muuten olisi iskemässä muutaman metrin päähän hänestä. Makuulle mennessä kasvaa puolestaan se jännite, joka ihmiseen kohdistuu maahan hakeutuneen salamavirran vuoksi. Todennäköisyys selvitä kohdalle osuneesta salamasta on täten suurempi seistessä kuin makuulla. Sitten aivan käytännön näkökohta: Ukonilmaan liittyy lähes aina sade. Sateessa on paljon mukavampaa seistä sateenvarjon alla kuin maata märässä maassa.
”Ukkosenjohdattimen on oltava kullattu ja piikkimäinen ”
Ukkosenjohdattimen muodolla on hyvin vähän merkitystä sen tehokkuuteen. Todellinen tehokkuus riippuu johdattimen sijoituskorkeudesta sekä maadoituksen ja maadoitusjohtimen tehokkuudesta. Kultauksella tai muilla erikoisilla materiaaleilla ei ole mitään vaikutusta. Ukkosenjohdatin saa olla jopa ruostunut, kunhan maadoitusjohtimen liitos pysyy hyvin sähköä johtavana. Jos ”johdatin” (josta edellä on käytetty nimitystä sieppaustanko) on terästä ja maadoitusjohdin kuparia, niiden liitos syöpyy helposti, ellei kuparijohtimelle ole käytetty asianmukaista liitintä.