Mene sisältöön

Sähköpörssi

Suomenkin Sähkömarkkinoilla toimii pohjoismainen sähköpörssi NordPool, joka täydentää sähkön suurkäyttäjien ja vähittäismyyjien hankintamahdollisuuksia.

Sähköpörssissä voivat käydä kauppaa vain jäsenet. Sähköpörssin jäseninä on sähköntuottajia, sähköyhtiöitä sekä teollisuusyrityksiä etupäässä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Sähköpörssi muodostaa sähkölle markkinahinnan, jota käytetään myös sähkönmyyntisopimusten hintareferenssinä.

Sähköpörssissä käydään ns spot-kauppaa seuraavan vuorokauden toimituksista. Lisäksi pörssissä käydään kauppaa sähköjohdannaisilla. Suomi on oma hinta-alueensa tässä pörssissä.

 

Sähkön tukkuhinnan muodostuminen

Sähkön tukkuhinta muodostuu sähkön kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Sähköpörssi toimii nimensä mukaisesti kauppapaikkana sähkömarkkinoilla kute arvopaperipörssi osakemarkkinoilla. Sähköä sieltä ostavat sekä teollisuuslaitokset että jälleenmyyjät. Käytännössä sähkön ostajat kertovat pörsiin, millä hinnalla ja kuinka paljon he haluavat ostaa sähköä ja vastaavasti myyjät antavat omat tarjouksensa.

Sähkön tukkuhinta määräytty kysynnän ja tarjonnan (kaikki ostotarjoukset ja kaikki myyntitarjoukset) leikkauspisteessä. Sähköpörssin Elspot-markkinoilla sähkön tukkuhinta muodostuu seuraavan vuorokauden jokaista tuntia varten erikseen. Sähköntarve saattaa kuitenkin muuttua, esimerkiksi kun kulutusodotukset tai tuuliennuste muuttuvat äkillisesti.

Toisaalta sähköntuottajan voimalaitos voi mennä epäkuntoon ja sähköntuottajan on hankittava lisää sähköä myyntiään varten. Tällöin sähköä voi hankkia päivänsisäisiltä Elbas-markkinoilta, joilla sähkön hinta poikkeaa usein Elspot-hinnasta.

Sähköntuottajien tarjousten hintatasoon vaikuttaa, millä tavoin niiden tarjoama sähkö tuotetaan eli niiden käyttämien voimalaitosten muuttuvien kustannusten suuruus. Jos sähkön kysyntä kasvaa hetkellisesti suureksi, sähkön tuottamiseksi tarvitaan kalliimpia menetelmiä. Tällöin sähkön hinta nousee. Vastaavasti, kun kun kysyntä on vähäistä, hinta laskee.

 

Siirtokapasiteetin rajat aiheuttavat pullonkauloja

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tukkusähkö on saman hintaista koko alueella vain osan vuoden tunneista. Eri hintoja pääsee syntymään niin sanottujen pullonkaulatilanteiden aikana, eli kun siirtoverkossa on siirtorajoitteita. Näiden varalta pohjoismaat on jaettu hinta-alueiksi. Suomen ja Ruotsin välillä pullonkauloja on harvemmin kuin Etelä-Skandinaviassa.

Suomen rajat ylittävien suurimpien siirtoyhteyksien kapasiteetit ovat seuraavat (MW= megawatti, luvut vuodelta 2009):

  • Etelä-Suomi - Keski-Ruotsi 800 MW

  • Keski-Ruotsi - Etelä-Suomi 550 MW

  • Pohjois-Suomi - Pohjois-Ruotsi 1200 MW

  • Pohjois-Ruotsi - Pohjois-Suomi 1600 MW

  • Venäjä - Kaakkois-Suomi 1500 MW (Suomesta Venäjälle =0)

  • Etelä-Suomi - Viro 350 MW (Virosta Suomeen sama)

 

Pullonkaulatilanne syntyy esimerkiksi, jos Suomeen haluttaisiin siirtää enemmän sähköä kuin Suomen ja Ruotsin välien siirtoyhteys pystyy siirtämään. Sähkön hinta Suomessa on silloin korkeampi kuin Ruotsissa. Tällöin sähköä joudutaan tuottamaan Suomessa kalliimmin kuin mitä Ruotsista tuotu sähkö maksaisi.

Sähkön siirtokapasiteettia lisäämällä pyritään ehkäisemään pullonkaulatilanteiden syntyä. Myös maiden ja hinta-alueiden sisällä voi syntyä pullonkaulatilanteita. Silloin kantaverkkoyhtiö vähentää siirtotarvetta tavoitteenaan edistää tuotannon lisäämistä alituotantoalueella ja tuotannon vähentämistä ylituotantoalueella.

Lue lisää sivulta Pohjoismainen voimajärjestelmä

 
Hinnan varmistaminen ja finassimarkkinat

Sähköpörssissä sähkön tukkuhinta määräytyy seuraavan vuorokauden jokaiselle tunnille erikseen. Jos asiakas haluaa varmistaa, että saa sähköä tiettyyn hintaan, sähkön finanssimarkkinoilla voi johdannaissopimusten avulla suojata sähkön hinnan jopa vuosiksi eteenpäin. Samaan tapaan suojataan öljyn hintaa öljymarkkinoilla. Suojaaminen on yleistä.

  • Finanssimarkkinat: Sähkön johdannaiskauppaa, jossa sähkön ostajat ja myyjät suojaavat hinnan tietyksi ajaksi.
  • Fyysiset markkinat: Esimerkiksi sähköpörssi, jossa käydään kauppaa huomisen päviän eri tuntien sähköntoimituksista.
  • Johdannaiskauppa: Johdannaissopimuksen avulla sähkön ostaja ja myyjä sopivat sähkölle tietyn hinnan tietyksi ajaksi. Tarkoituksena on suojata sähkön hinta suurilta heilahteluilta.

     

Sähköpörssin fyysisillä markkinoilla Nord Pool Spot:issa sähköä välitetään vuosittain noin 300 TWh (terawattituntia = miljardi kilowattituntia), noin 70 prosenttia Pohjoismaissa käytetystä sähköstä. Sen arvo on useita miljardeja euroja. Erillään sähkön fyysisistä markkinoista toimivilla sähkön finanssimarkkinoilla on useita erilaisia toimijoita, sähkön tuottajien ja ostajien lisäksi esimerkiksi erilaisia riskienhallintapalveluja tarjoavia yrityksiä ja investointipankkeja. Finanssimarkkinoiden volyymi on noin viidestä kuuteen kertaan fyysisten markkinoiden volyymi.

(Lähde:Hyvä tietää sähkömarkkinoista. Energiateollisuus ry & Fingrid 2010)

 


Sivun alkuun