STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Sähkö on pohjimmiltaan tuote, joka kaikilla myyjillä on sama, sillä mahdolliset laatuerot (huono jännite, toimituskatkokset yms) liittyvät verkkopalveluun. Sähkön myyjät pyrkivät erottumaan muista paitsi hinnalla ja hinnanmuutosehdoilla, myös sillä, mistä myytävä sähkö on peräisin. Kuitenkin tekniseltä kannalta kaikki tietyssä kulutuspisteessä käytetty sähkö tulee lähimmiltä voimalaitoksilta. Asiaan vaikuttavia tekijöitä ovat kuitenkin kulutuksen hetkellinen jakautuma, verkon rakenne ja kytkentä, mutta myös se, mitkä voimalaitokset ovat kulloinkin käytössä.

 Vihreää sähköä

Sähkön myyjä hankkii myymänsä sähkön sähkömarkkinoilta tai omilta voimalaitoksilta. Myyjällä on tiedossa, mikä osuus sen myymästä sähköstä on peräisin esimerkiksi ydinvoimasta, vesivoimasta, tuulivoimasta tai hiilellä tuotetusta sähköstä. Jos vaikkapa 30% myyjän sähköstä on vesivoimalla tuotettua, jopa 30% asiakkaista (oikeammin kulutuksesta) voi ”varata” tämän vesivoimalla tuotetun sähkön itselleen. Tällöin nämä asiakkaat voivat todeta, että heidän käyttämänsä sähkö on ”vihreää” ts peräisin uusiutuvista ja päästöjä aiheuttamista voimalaitoksista. Tämä ajattelun mukaan päästöjä aiheuttavat tai ydinvoimaan turvautuvat ne muut asiakkaat.

 Onko sähkö sitä mitä luvataan?

Se, että vihreäksi mainostettu sähkö todella on sitä mitä luvataan, lienee varsin pitkälle asiakkaan tarkistusmahdollisuuksien ulkopuolella. Melko helppoa on verrata esim myyjän käytettävissä vuosittain olevan vesivoimaenergian määrää tehtyihin vihreän sähkön sopimuksiin ja näissä kulutetun sähkön määrään. Kuitenkin pitäisi ottaa huomioon myös se, että vesivoimaa ei kaikkina vuodenaikoina ole saatavissa yhtä paljon ja asiakkaidenkin kulutus vaihtelee. Tästä syystä voi käydä niin, että vihreän sähkön käyttäjät jonain hetkenä kuluttavat sähköä enemmän kuin vesivoimaa on tarjolla. Toisinaan taas tarjontaa olisi mutta kysyntää ei.

 Vesivoimaa on aina tarjolla jonkin verran, joten myyjä pystyy pitämään lupauksensa niin kauan kun sopimuksia on melko vähän. Jos sen sijaan on sovittu tuulivoimasta, pitää aina varautua siihen, että jonain hetkenä ei tuule lainkaan. Kun siis puhutaan vihreästä sähköstä, olisi aina tarkennettava, mitä sen käytöllä tarkoitetaan.

 Tuulivoiman lisäpennit

Eräs mahdollisuus tuulivoiman kannatuksen osoittamiseen on maksaa sähköstä erityistä tuulivoimalisää. Tällä ”lisäpennillä” voidaan tukea tuulivoiman tuotantoa. Tuulivoiman ongelmana on, että sen rakennus- ja ylläpitokustannukset tuotettua kWh:ta kohti ovat suuremmat kuin muilla tuotantotavoilla, josta syystä tuulivoiman tuotannon kasvu ilman tukitoimia on hidasta.

Ympäristöpennisähkö

Esimerkki Helsingin Energiasta v 2011:

• Ympäristöpennisähkö maksaa kuukaudessa 1,69 euroa enemmän kuin normaalisähkö

• Jokaista ympäristöpennisähköasiakasta kohti Helsingin Energia maksaa 3,38 euroa kuukaudessa Ympäristöpenni-tilille. Tilille kertyneet varat ohjataan ympäristönsuojelua edistäviin hankkeisiin.

• Ympäristöpennisähköasiakkaita  oli (kevät 2011) 5092. Tuulivoiman oli valinnut 4689 ja museovesivoiman 403 asiakasta.

• Ympäristöpennisähkötilin saldo oli samaan aikaan noin 1 220 000 euroa.