STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Perinteinen sähkömittari on mekaaninen laite, jossa oleva kiekko pyörii sitä nopeammin, mitä enemmän sähköä hetkellisesti kulutetaan. Laskuri mittaa kierrokset. Kulutus jollain ajanjaksolla saadaan lukemien erotuksena. Huomattava on, että laskurin lukemassa viimeinen numero tarkoittaa tavallisesti kWh:n kymmenesosia.

Nykyaikaisempi sähkömittari on elektroninen, mutta lopputulos on sama.

Sähkömittarien luennan kustannukset muodostaisivat suuren osan kaikista kustannuksista, jos mittarit käytäisiin lukemassa jokaisen asiakkaan luona ennen jokaista laskun lähetystä. Siksi mittarit on luettu monesti vain kerran vuodessa ja välilaskut ovat perustuneet arvioon. Joissain tilanteissa sähköyhtiö on lähettänyt asiakkaalle kortin, joka pyydetään palauttamaan mittarinlukemalla varustettuna.

Suurten teollisuuslaitosten ja muiden suurten sähkönkuluttajien sähkönkulutus on kuitenkin mitattu tunneittain.

Mittarien etäluenta tulee muuttamaan lähes kaikkien sähkönkäyttäjien mittauksen lähivuosina.

Etäluettavat mittarit

Sähkömarkkinoiden avautumisen johdosta jopa kotienkin kulutuksen mittaamiselle tunneittain on syntynyt tarvetta. Tällainen mittaaminen on taloudellisesti mahdollista vain, jos lukemat voidaan siirtää eteenpäin käymättä paikalla. Nykyaikaiset tiedonsiirtotekniikat (GSM, PLC ym) ovat tehneet tämän mahdolliseksi. Valtaosa mittareista tuleekin lähivuosina muuttumaan etäluettaviksi ja samalla tulee yleisesti mahdolliseksi seurata kulutuksia milloin tahansa.

Paras hyöty etäluettavasta mittarista kuluttajalle on, jos mittarinlukemat saa verkkoyhtiön sivuilta omalle tietokoneelle nähtäväksi (on line-palvelu). Tällöin sieltä voi vaikkapa hakea parin päivän takaiset tuntikohtaiset kulutustiedot. Tiedoista näkyy esimerkiksi minkä verran kylmälaitteet ja mahdollinen sähkölämmitys vievät sähköä yön tunteina ja silloinkin, kun kukaan ei ole kotona. Iltaisin tuntikulutusta kuvaavat pilarit ovat korkeammalla, kun tarvitaan valaistusta, katsotaan TV:tä, valmistetaan ruokaa jne. Suuria tuntikulutuksia voi syntyä myös kun pesukone, kuivausrumpu tai pölynimuri on käytössä. Jos verkkoyhtiöllä ei online-palvelua ole, tietoja voi kysyä verkkoyhtiöstä erikseen.

Lainsäädännön tavoitteena on, että 80 prosentilla sähkönkäyttäjistä on etäluettavat mittarit käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä. Ne antavat tietoa sähkönkulutuksesta tunnin tarkkuudella. Asiakkaiden kaikki laskut perustuvat jatkossa todettuihin mittarilukemiin. Kun sähkön käyttäjät saavat huomattavasti parempaa tietoa omasta sähkön käytöstään, he pystyvät myös paremmin tehostamaan omaa sähkönkäyttöään.

Etäluettavat mittarit voivat nopeuttaa myös vikojen korjaamista. Esimerkiksi tieto sähkökatkoksesta voidaan saada näkymään verkkoyhtiössä välittömästi ja vikaa voidaan lähteä korjaamaan heti.

Etäluettaviin mittareihin siirtyminen on eräs suurimmista hankkeista, mitä Suomen jakeluverkoissa on koskaan ollut. Sen kustannukset ovat kaikkiaan noin 600 - 700 miljoonaa euroa. Hankkeesta hyötyvät kaikki kun energiatehokkuus paranee, sähköjärjestelmän vakaus lisääntyy ja sähkömarkkinoiden toiminta tehostuu.

Noin viidennes verkkoyhtiöistä täyttää jo vuoden 2010 lopussa säädösten vaatimukset etäluennan suhteen.

Etäluettavien mittarien tekniikka

Kerrostaloissa etäluettavat mittarit on sijoitettu teknisessä tilassa sijaitsevaan mittauskeskukseen. Mittareilta tieto välitetään keskittimeen kännykkäverkon (GRPS-tekniikka), radioverkon tai pienjännitesähköverkon (PLC-tekniikka) kautta. Keskitin on laite, joka välittää mittausdataa useiden asiakkaiden mittariesta energiayhtiön järjestelmiin. Keskitin on itse asiassa Linux-PC.

Omakotialueilla ja maaseudulla asiakkaan mittausdata voi siirtyä ilman keskittimiä suoraan energiayhtiön järjestelmiin.

Järjestelmään liittyvien mittariajurien avulla muokataan erilaisten mittarien tuottama data yhteismitalliseksi.

Energiayhtiön järjestelmistä asiakas voi saada internetissä toimivan palvelun avulla tietoa omasta kulutuksestaan ja vinkkejä energiatehokkuuden parantamiseen.