STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

> Sähkömarkkinat > Sähköverkkoon liittyminen  

Sähkömarkkinalaki määrittää sähköverkonhaltijoille ja sähkön vähittäismyyjille liittämisvelvollisuuden, siirtovelvollisuuden  ja toimitusvelvollisuuden. Näiden velvoitteiden täyttäminen perustuu sähkön käyttäjän ja sähköyhtiöiden välillä tehtyihin sopimuksiin. Sopimukset perustuvat yleensä Energiateollisuus ry:n suosituksiin sopimusten ehdoiksi. Näitä suosituksia ovat

• Verkkopalveluehdot 2010
• Sähkönmyyntiehdot 2010
• Sähköntoimitusehdot 2010

Nämä suositukset ovat liitteinä tämän sivun lopussa!

Suosituksista on olemassa myös vanhemmat, vuonna 2005 julkaistut versiot.

Verkkopalveluehdot käsittelevät mm verkkoon liittymistä, sähkölaitteiden laatua, mittarien luentaa, laskutusta, verkkopalvelun keskeyttämistä,sekä verkkopalvelun virheitä ja niistä maksettavia korvauksia.

Sähkönmyyntiehdot muodostavat pohjan kilpaillulle sähkönmyynnille ja käsittelevät mm myyntisopimuksen tekoa, suhdetta verkkopalveluun sekä myyntisopimuksen muuttamista, siirtoa ja päättymistä.

Sähköntoimituksella tarkoitetetaan kokonaisuutta, joka käsittää sekä sähkön myynnin että sähköverkkopalvelun. Tätä kokonaisuutta käsitellään Sähköntoimitusehdoissa.

Liittymissopimuksen teko tulee ajankohtaiseksi liitettäessä uutta kulutusta tai tuotantoa sähköverkkoon, esimerkiksi rakentaessa uutta asuntoa. Omakotitaloon muuttaessa talo voi olla joko uusi tai sellainen, jossa sähkön liittymissopimus on jo voimassa. Uusissa asunnoissa sähkön liittymissopimus tehdään yleensä talon rakennusvaiheessa. Jos asunto sen sijaan vaihtaa omistajaa, liittymissopimus siirretään yleensä talon kauppakirjassa. Jos näin ei ole tapahtunut, sopimuksen siirtämisestä on tehtävä erillinen luovutuskirja ostajan ja myyjän välillä. Liittymän siirtymisestä on myös aina ilmoitettava paikalliselle sähköverkkoyhtiölle. Sen sijaan rivi-, pari- tai kerrostaloon muuttavan ei tarvitse tehdä erillistä liittymissopimusta tai ilmoitusta liittymän siirtymisestä.

Liittymismaksut riippuvat siitä, millä tavalla verkkoon liitytään. Keski- ja suurjänniteverkossa, johon liittyy teollisuutta ja sähkön tuotantoa, liittymismaksun määräävät liittämisestä välittömästi aiheutuvat kustannukset ja sähkön siirtokapasiteetin varaamisen kustannukset. Kotitalouksien, palveluiden, julkisen sektorin ja maatalouksien käyttämässä pienjänniteverkossa maksuun vaikuttaa maantieteellinen alue.

Energiateollisuuden suosituksen mukaan ensimmäisen hintavyöhykkeen muodostavat asemakaava-alueen liittyjät ja toisen vyöhykkeen asemakaava-alueen ulkopuoliset liittyjät, jotka sijoittuvat olemassa olevan verkon tai muuntamoiden läheisyyteen. Tekniset reunaehdot kuten sähkön laadulle asetetut vaatimukset määräävät myös tietyt alueet vyöhykehinnoittelun ulkopuolelle. Tällöin käytettävä aluehinta muodostuu liittymien rakennuskustannuksista, sähköverkosta varatusta kapasiteetista ja alueen potentiaalisten liittyjien määrästä.

Sähköturvallisuusseikat ovat sähköverkkoon liittyessä keskeisiä. Liittyvän osapuolen tulee esittää omasta sähkölaitteistostaan tarkastuspöytäkirja, joka osoittaa hänen laitteistonsa on siinä kunnossa, että sähköverkkoon kytkeytymisestä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä. Molemmat sopijapuolet ovat myös velvollisia pitämään sähkölaitteistonsa sähköturvallisuuslain  ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten edellyttämässä kunnossa. Lisäksi sähköverkonhaltijan on korjattava ilmoitetut viat viipymättä.

Kaikkien sähkön käyttäjien on tehtävä sopimukset sähkön siirrosta ja hankinnasta. Koska sähköenergiansa voi kilpailuttaa, sähkön myyntisopimuksen voi tehdä haluamansa sähköyhtiön kanssa. Sen sijaan siirtopalvelusopimus tehdään aina paikallisen sähköverkkoyhtiön kanssa. Vaihtoehtoisesti käyttäjä voi tehdä sähkön toimitussopimuksen, joka on myyntisopimuksen ja siirtopalvelusopimuksen yhdistelmä. Yleensä kokonaistoimitussopimus tehdään silloin, kun molemmat palvelut ostetaan paikallisesta yhtiöstä. Kaikki näistä sopimuksista tehdään joko suullisesti tai kirjallisesti. Jos sopimus tehdään suullisesti, se vahvistetaan yritysten toimesta kirjallisesti.

Käytännön seikoista liittymisestä voi selvittää lisää omasta sähköverkkoyhtiöstä. Yleensä yritysten noudattamat sopimusehdot perustuvat Energiateollisuus ry:n suosituksiin yleisten sopimusten ehdoiksi:

Liittymissopimuksen teko tulee ajankohtaiseksi liitettäessä uutta kulutusta tai tuotantoa sähköverkkoon, esimerkiksi rakentaessa uutta asuntoa. Omakotitaloon muuttaessa talo voi olla joko uusi tai sellainen, jossa sähkön liittymissopimus on jo voimassa. Uusissa asunnoissa sähkön liittymissopimus tehdään yleensä talon rakennusvaiheessa. Jos asunto sen sijaan vaihtaa omistajaa, liittymissopimus siirretään yleensä talon kauppakirjassa. Jos näin ei ole tapahtunut, sopimuksen siirtämisestä on tehtävä erillinen luovutuskirja ostajan ja myyjän välillä. Liittymän siirtymisestä on myös aina ilmoitettava paikalliselle sähköverkkoyhtiölle. Sen sijaan rivi-, pari- tai kerrostaloon muuttavan ei tarvitse tehdä erillistä liittymissopimusta tai ilmoitusta liittymän siirtymisestä.

Liittymismaksut riippuvat siitä, millä tavalla verkkoon liitytään. Keski- ja suurjänniteverkossa, johon liittyy teollisuutta ja sähkön tuotantoa, liittymismaksun määräävät liittämisestä välittömästi aiheutuvat kustannukset ja sähkön siirtokapasiteetin varaamisen kustannukset. Kotitalouksien, palveluiden, julkisen sektorin ja maatalouksien käyttämässä pienjänniteverkossa maksuun vaikuttaa maantieteellinen alue.

Energiateollisuuden suosituksen mukaan ensimmäisen hintavyöhykkeen muodostavat asemakaava-alueen liittyjät ja toisen vyöhykkeen asemakaava-alueen ulkopuoliset liittyjät, jotka sijoittuvat olemassa olevan verkon tai muuntamoiden läheisyyteen. Tekniset reunaehdot kuten sähkön laadulle asetetut vaatimukset määräävät myös tietyt alueet vyöhykehinnoittelun ulkopuolelle. Tällöin käytettävä aluehinta muodostuu liittymien rakennuskustannuksista, sähköverkosta varatusta kapasiteetista ja alueen potentiaalisten liittyjien määrästä.

Sähköturvallisuusseikat ovat sähköverkkoon liittyessä keskeisiä. Liittyvän osapuolen tulee esittää omasta sähkölaitteistostaan tarkastuspöytäkirja, joka osoittaa hänen laitteistonsa on siinä kunnossa, että sähköverkkoon kytkeytymisestä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä. Molemmat sopijapuolet ovat myös velvollisia pitämään sähkölaitteistonsa sähköturvallisuuslain  ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten edellyttämässä kunnossa. Lisäksi sähköverkonhaltijan on korjattava ilmoitetut viat viipymättä.

Kaikkien sähkön käyttäjien on tehtävä sopimukset sähkön siirrosta ja hankinnasta. Koska sähköenergiansa voi kilpailuttaa, sähkön myyntisopimuksen voi tehdä haluamansa sähköyhtiön kanssa. Sen sijaan siirtopalvelusopimus tehdään aina paikallisen sähköverkkoyhtiön kanssa. Vaihtoehtoisesti käyttäjä voi tehdä sähkön toimitussopimuksen, joka on myyntisopimuksen ja siirtopalvelusopimuksen yhdistelmä. Yleensä kokonaistoimitussopimus tehdään silloin, kun molemmat palvelut ostetaan paikallisesta yhtiöstä. Kaikki näistä sopimuksista tehdään joko suullisesti tai kirjallisesti. Jos sopimus tehdään suullisesti, se vahvistetaan yritysten toimesta kirjallisesti.

Käytännön seikoista liittymisestä voi selvittää lisää omasta sähköverkkoyhtiöstä. Yleensä yritysten noudattamat sopimusehdot perustuvat Energiateollisuus ry:n suosituksiin yleisten sopimusten ehdoiksi: