Mene sisältöön

Mitä on sähköverkkotoiminta?

Sähköverkko Suomessa koostuu valtakunnallisesta 110-400 kilovoltin (kV) kantaverkosta, erillisistä 110 kV:n alueverkoista sekä paikallisten sähköyhtiöiden hallitsemista 0,4-70 kV jakeluverkoista. Verkkopalveluita myyviä sähköyhtiöitä kutsutaan yhtiön hallitseman verkon perusteella myös kanta-, alue- tai jakeluverkonhaltijoiksi. Osalla jakeluverkonhaltijoista on hallinnassaan myös 110 kV:n johtoja.

Sähköverkkotoimintaan vaaditaan Energiamarkkinaviraston myöntämä verkkolupa. Verkonhaltijoita koskevat verkon ylläpito- ja kehittämisvelvollisuus, sähkönkäyttöpaikkojen ja tuotantolaitosten liittämisvelvollisuus sekä sähkön siirtovelvollisuus. Verkonhaltijat vastaavat sähköverkoston kunnosta ja asiakkaille toimitettavan sähkön laadusta.

Jakeluverkonhaltijan verkkolupaan liittyy maantieteellinen vastuualue, jolla jakeluverkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverkkoa. Asiakkaan sijainti jakeluverkonhaltijan vastuualueella ei saa vaikuttaa siirtohintojen suuruuteen. Siirtohintaan ei saa myöskään vaikuttaa, keneltä sähkönmyyjältä asiakas sähkönsä ostaa.

Eri sähköverkonhaltijoiden välillä sähkön siirtopalveluiden hinnat poikkeavat toisistaan, mutta asiakkaat eivät voi kilpailuttaa eri verkonhaltijoita. Siirtomaksun määräytymiseen vaikuttaa mm. asiakkaalle toimitetun sähköenergian määrä ja tehontarve sekä jännitetaso, jolla asiakas on liittynyt verkkoon.

Energiamarkkinavirasto valvoo sähkön siirrosta kuluttajilta perittävien maksujen suuruutta. Verkonhaltijan vuotuiselle tuotolle (voitolle) on asetettu yläraja ja rajan ylittäminen jvoi ohtaa jopa maksujen palauttamiseen kuluttajille. Verkonhaltijan toiminnalle on asettu myös tietyt toiminnan tehostamisvaatimukset.

Verkonhaltijan ja sähkönkäyttäjän välisiä suhteita säätelevät verkkopalveluehdot ja sähköntoimitusehdot, joiden merkitystä on selostettu sivulla Sopimukset ja toimkitusehdot (klikkaa linkkiä). Ehdot täydellisinä ovat saman sivun liitteinä.

Sivun alkuun