STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Tietojen siirrosta ja nettiyhteyksistä puhuttaessa tulee silloin tällöin esille käsite datasähkö. Siis mikä?

Datasähkö on eräs tekniikka, jolla voidaan toteuttaa laajakaistaliittymä. Datasähkö on Suomessa käytetty nimitys menetelmälle, jossa sähkön jakeluverkkoa käytetään tiedon siirtoon. Samasta asiasta näkee käytettävän nimitystä PLC, joka on lyhenne sanoista Power line communications. Tieto kulkee nolla- ja vaihejohtimissa 2 -34 MHz (megahertsin) taajuusalueella. Kodeissa käytettävät sovittimet (HomePlug) puolestaan käyttävät laajempaa taajuusaluetta 2 – 50 MHz. (Vertaa, että energiana käytetyn sähkön taajuus on 50 Hz (hertsiä).) Sovittimen kautta tietokone liitetään siis vain sähköverkkoon.

Vuosituhannen alkupuolella energiayhtiöt innostuivat datasähköllä toteutetuista laajakaistaliittymistä. Tällöin tietoliikenne kulki pienjänniteverkossa muuntamoilta kotitalouksiin ja liittymien tiedonsiirtonopeus oli esimerkiksi 8 megabittiä sekunnissa. Testeissä päästiin jopa 50 Mb/s nopeuksiin, joka ei välttämättä toteudu käytännössä. Datasähkön tarjoaminen asiakkaille lähes loppui myöhemmin, kun teleoperaattorien hintakilpailu tuli liian kovaksi. Toisaalta datasähkön nopeudet ovat edelleen nousseet. Teknisiä ongelmia datasähkölle voivat aiheuttaa mm erilaiset loistelamput, niihin luettuna pienloiste- eli energiansäästölamput.

Sähköyhtiöt käyttävät datasähköä tälläkin hetkellä. Kun sähkön mittaus on pääosin toteutettava etäluettavin mittarein vuoden 2013 loppuun mennessä, se tapahtuu usein siirtämällä tietoa sähköverkon kautta. Yleensä datasähköä siirretään vain pienjänniteverkossa. Keskijänniteverkkosiirtoakin varten on tekniikkaa olemassa, mutta se ei tavallisesti ole taloudellisesti kannattavaa.