Toimintopainikkeet
Sisällysluettelo
Suojajohtimen vaihtoehtoja
Suojaeristys korvaa suojajohtimen
Jos valaisimen tai muun sähkölaitteen metallirunko on esim vahvan muovikuoren sisällä, ei viallistakaan laitetta koskettelemalla voi helposti saada sähköiskua . Tällaista laitetta kutsutaan suojaeristetyksi. Siinä itsessään ei ole suojajohdinta eikä verkon suojajohdinta voi siihen liittää. Myös metallikuorista laitetta voidaan pitää suojaeristettynä, jos jännitteiset osat on eristetty kosketeltavista metalliosista standardien mukaisella vahvalla eristeellä.
- Pistotulpalla liitettävän suojaeristetyn laitteen (esim pöytälamppu, TV) tunnistaa litteästä pistotulpasta, joka sopii myös shuko-pistorasiaan.
- Suojaeristetyn laitteen yleinen tunnus on kaksi sisäkkäistä neliötä
Nollaus
Vanhemmista rakennuksista puuttuvat suojajohtimet, mutta suojaamisen (maadoittamisen) tarvetta on niissäkin. Suojajohtimen sijasta maadoitettavien sähkölaitteiden metalliosat yhdistetään nollajohtimeen eli toiseen niistä johtimista, joita pitkin sähkö kulkee sähkölaitteeseen. Tätä kutsutaan nollaukseksi. Nollajohdin on sähköpääkeskuksessa yhdistetty maahan. Nollaaminen on tehty mm kaikissa suojajohtimettomien rakennusten shuko-pistorasioissa johdonpätkällä, joka yhdistää rasian nollaliittimen ja maadoitusliittimet. Vastaava yhdistys on mm märkien tilojen metallirunkoisissa kattovalaisimissa.
- Sähköturvallisuuden kannalta nollaus on toimiva menetelmä, jos se vain tehdään oikein. Vaarallinen tilanne syntyy, jos maadoitusliittimet vahingossa yhdistetäänkin vaihejohtimeen, jossa on maahan nähden 230 voltin jännite.
- Monet herkät sähkölaitteet toimivat luotettavammin, jos nollauksen asemesta käytetään pääkeskuksesta asti tulevia erillisiä suojajohtimia.
- Vanhojen talojen muutostöissä syntyy sekajärjestelmiä, jossa uusissa johdoissa on suojajohdin mutta vanhoissa ei.