STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Toimintaperiaate, koot ja liitäntälaitteet

Loistelampun valotehokkuus on erittäin hyvä. Isojen loisteputkien vakiokoot ovat 58 W ja 36 W (wattia). Lukuisia pienempiä putkikokoja löytyy noin 20 watista alaspäin. Loisteputki on itse asiassa suurennettuna sama laite kuin energiansäästölamppu eli pienoisloistelamppu, jonka ominaisuuksia on selostettu jo edellä sivuillamme.

Loisteputken valontuotto perustuu sähkön kulkemiseen matalapaineisessa elohopeahöyryssä, jolloin höyry tuottaa sekä näkyvää valoa että ultraviolettisäteilyä. Putken sisäpinnan loisteaine muuttaa ultraviolettisäteilynkin näkyväksi valoksi, jonka väri riippuu loisteaineen koostumuksesta. Putki tarvitsee sytytys- ja liitäntälaitteen. Valossa saattaa esiintyä värinää.

Isot loisteputket eivät sisällä sytytys- eikä liitäntälaitetta, vaan niille tarkoitetuissa valaisimissa on erikseen kullekin putkelle sytytin ja ns kuristin (=rautasydäminen kuparikäämi, joka rajoittaa virran ao putkikoolle sopivaksi). Sytytin muodoltaan pieni lieriö, jonka kannessa on liitäntänastat. Sytytin pannaan pitimeensä työntäen ja kiertämällä sitä sitten hiukan.

Saatavilla on myös valaisimia, joissa kuristin ja sytytin on korvattu elektroniikalla. Tällöin putki syttyy nopeammin ja valon värinältä vältytään.

Yksikantaloistelamput

Yksikantaloistelampuissa on tavallisesti kaksi rinnakkaista päistään yhdistettyä lasiputkea. Niiden tehot vaihtelevat noin välillä 8 - 24 W.  Myös ympyrän tms muotoon taivutettuja yksikantaloistelamppuja on saatavissa. Yksikantaloistelamppujen ja pienloistelamppujen (energiasäästölamppujen) välinen ero on vuosien varrella hämärtynyt eikä ominaisuuksissakaan ole selviä eroja

Käyttöikä

Loisteputket ovat varsin pitkäikäisiä, polttoaika on esim 15000 tuntia, josta kotikäytössä seuraa että putkea voi käyttää vuosikausia vaihtamatta. Putken valovirta kuitenkin alenee vuosien mittaan, ja siksi pitkään käytössä ollut putki kannattaa joskus vaihtaa vaikka se vielä toimisikin.

Loppuunkulunut putki ei enää syty (leimahda valoisaksi), vaan palaa himmeästi putken päiden samalla hiukan hehkuessa. Jos sytytin toimii, se yrittää jatkuvasti saada lampun palamaan, josta syystä lamppu välkkyy muutamien sekuntien väliajoin. Monissa sytyttimissä on lisälaite, jonka laukaisunasta toimiessaan lopettaa turhat loppuunkuluneen putken sytyttämisyritykset. Kun putki vaihdetaan uuteen, pitää lauennessa sytyttimessä oleva nasta painaa takaisin sisään, jotta sytytin taas toimisi.

Myös sytytin saattaa vikaantua joko putken loppuunkulumisen yhteydessä tai muutenkin. Viallinen sytytin joko ei yritäkään sytyttää lamppua, tai pelkästään hehkuttaa lampun päitä. Sytytin on halpa laite, joten loisteputken vikaantuessa kannattaa aina kokeilla myös sytyttimen vaihtoa. Samaten kun putki vaihdetaan, olisi hyvä vaihtaa myös sytytin vaikka se vielä toimisikin. Kuristin ei helposti vikaannu, mutta jos niin tapahtuu, on useimmiten helpointa uusia koko valaisin.

Loisteputken ikä periaatteessa lyhenee, jos sitä sytytetään kovin usein. Kuitenkin putket ovat kehittyneet siten, että niiden tavanomainen sammuttelu ja sytyttely ei kotikäytössä juuri vaikuta käyttöikään, ei edes WC-käytössä, jossa sytytys- ja sammutuskertoja tulee paljon.

Värisävyt

Loisteputken värisävyjä on monia riippuen siitä, millä  loisteaineella putken sisäpinta on päällystetty. Loisteaine voidaan valita joko värejä hyvin toistavaksi tai paljon valoa antavaksi, samoin voidaan valita lämmintä tai kylmää valoa antava putki. Kotioloissa kannattaa tavallisesti valita lämmin sävy ja useimmiten myös hyvä värintoisto. Saatavana on myös ns päivänvalosävyisiä putkia, mutta yllättävää kyllä niillä ei saavuteta miellyttävää valaistusta ellei valoa ole hyvin paljon. Siksi päivänvalosävyiset putket eivät yleensä sovi kotikäyttöön.

Eri valmistajien putkien värisävyt saattavat erota toisistaan ja siksi pitäisi rinnakkain käyttää vain yhden valmistajan putkia. Ainakin kannattaa käyttää rinnakkain vain yhtä värisävyä, sillä erisävyisistä putkista jonkun valo näyttää helposti samealta tai "likaiselta". Myös tämän vuoksi kannattaa saman tilan putket uusia mahdollisuuksien mukaan yhtaikaa.

Loisteputken kiinnittäminen valaisimeen

Yleisimmissä valaisimissa loisteputki pannaan paikalleen nostamalla se lampunpitimissä oleviin rakoihin ja kiertämällä sen jälkeen 90 astetta. Jos putkea on kierretty liian vähän tai liian paljon, se ei syty. Vastaavasti loisteputki poistetaan kiertämällä sitä 90 astetta, jolloin se voidaan irrottaa vetämällä sitä valaisimen rungosta poispäin. Irrotettaessa putki irtoaa usein jo aikaisemmin, jolloin pitimet jäävät väärään asentoon ja ne täytyy erikseen  esim ruuvimeisselillä kääntää siten että putken nastoja varten tarkoitetu raot ovat ulosvetoasennossa. Pitimien koskettelussa on sähköiskun vaara, joten tietty varovaisuus on tarpeen.

Eräissä valaisimissa lampunpitimiä (tai toista niistä) voidaan liikuttaa putken pituussuunnassa. Putken paikalleenpano tapahtuu seuraavasti: Liikkuvaa pidintä siirretään ulospäin, putken pää pannaan toiseen pitimeen, jonka jälkeen liikkuva pidin työnnetään sisäänpäin siten että putken päässä olevat nastat menevät tämän pitimen reikiin.