STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Vuosi 1837:

Sähkö meillä & muualla:

• Elias Lönnrot (1802-1884) esitti vierasperäisen 'elektriciteetti'-nimityksen tilalle suomenkielistä sanaa 'lieke'.

Vuosi 1845:

Sähkö meillä & muualla:

• Piirilääkäri Samuel Roos (1792-1878) keksi 'sähkö'-sanan suomen kieleen 'elektrisiteetin' tilalle; sanan alkumerkityksenä oli "sähähtämällä säkenöiminen"; siten ilmenevän voiman Roos nimesi sähkövoimaksi uskoen myös sähköaineen olemassaoloon; 'sähkö' voitti Elias Lönnrotin suositteleman 'lieke'-sanan.

Vuosi 1850:

Sähkö meillä & muualla:

• Suomessa Tiedeseuran kokouksessa esiteltiin maamme ensimmäinen sähkölaite, alkeellinen sähkölennätinkoje.

Vuosi 1854:

Sähkö meillä & muualla:

• Saksalais-amerikkalainen Heinrich Goebel (1818-1893) kehitti ensimmäisen käyttökelpoisen hehkulampun, jota käytti vain oman työhuoneensa valaisemiseen.

Vuosi 1876:

Sähkö meillä & muualla:

• Sähkölaitteiden valmistus alkoi Suomessa: Daniel Wadén (1850-1930) perusti Helsinkiin työpajan, jossa valmisti soittokelloja, lennättimien komponentteja ja muita heikkovirtatekniikan komponentteja.

Vuosi 1877:

Sähkö meillä & muualla:

• Karl Lemström ja Martin Wetzer tekivät Suomen ensimmäiset käytännön kokeilut sähkövalolla Helsingissä valtionrautateiden konepajalla (10.12.1877); valoa antoi kaarilamppu, jonka virtalähteenä höyrykoneen pyörittämä Grammen generaattori.

Vuosi 1878:

Sähkö meillä & muualla:

• Sähkövaloa käytettiin Suomessa ensi kertaa kaupallisessa tarkoituksessa, kun liikemies Carl Kämp antoi valaista lähes kahden kuukauden ajan ravintolansa puutarhan Kaivopuistossa Helsingissä.

Vuosi 1881:

Sähkö meillä & muualla:

• Polyteknillisen Opiston ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Gottfrid Strömberg (1863-1938) rakensi Suomen ensimmäisen sähkövoimatekniikkaan soveltuvan dynamon; kone toimi Siemensin periaatteella, kehitti 60 voltin jännitteen ja 8 ampeerin tasavirran.

Vuosi 1883:

Sähkö meillä & muualla:

• Paraisilla Atun sahalla otettiin käyttöön englantilainen Swan-dynamo ja n. 20 hehkulamppua.
• Helsingissä D.J. Wadén alkoi toimittaa vakituisesti sähköä Hietalahden telakalle ja muutamalle muulle kiinteistölle; teki ensimmäiset kiinteät valaistusasennukset näihin kiinteistöihin.

Vuosi 1884:

Sähkö meillä & muualla:

• D.J. Wadénin aloitteesta Helsinkiin perustettiin ensimmäinen yksityinen useille kuluttajille sähköä jakava sähkölaitos Helsingin Sähkökeskusvalaistus, jonka dynamokone syötti 100 voltin tasavirtaa neljään taloon Esplanadin varrella.
• Ouluun Åströmin tehtaalle asennettiin kaupungin ensimmäinen höyrykoneen pyörittämä Brush-dynamo.

Vuosi 1885:

Sähkö meillä & muualla: 

• Kauppaneuvos Grigori Dementjeff rakennutti Suomen ensimmäisen kokonaan sähkövalaistukseen perustuvan asuintalon Katajanokan Rahapajankadulle; talossa oma höyrykone ja generaattori sataa hehkulamppua varten; sähkön tuotto lopetettiin kuitenkin jo v. 1886 kannattamattomana.

Vuosi 1887:

Sähkö meillä & muualla: 

• Insinööri Carl A. Wahl (1838-1880) perusti Suomen ensimmäisen sähköteknisen konepajan Varkauteen; tehdas valmisti dynamokoneita ja sähkölaitteita.

Vuosi 1888:

Sähkö meillä & muualla:

• Tampereella järjestettiin kaari- ja hehkulampuilla katuvalaistus-järjestelmän koevalaistus; järjestäjänä amerikkalainen Thomson-Houston International Electric Light Co:n Suomen edustaja Fritz Wilén (s. 1857).
• Tampereen kaupunki osti Wiléniltä dynamokoneen; Suomen ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos aloitti toimintansa 15.11.1888.
• Ranskassa voimaan sähkölaki.

Vuosi 1889:

Sähkö meillä & muualla:

• G. Strömberg aloitti Helsingissä sähködynamoiden valmistuksen.

Sähköturvallisuus:

• Suomessa kiinnitettiin ensi kertaa julkista huomiota sähköturvallisuusasioihin, kun Helsingin vapaaehtoinen palokunta järjesti oman talonsa valmistumisen kunniaksi palokuntalaisten yleisen valtakunnallisen kokouksen.
• Keskustelun taustalla myös F. Wilénin lupa-anomus uutta vaihtovirtaa tuottavaa sähköyhtiötä varten Helsingissä; lehdistössä keskusteltiin vaihtovirran turvallisuudesta, esitettiin mm. esimerkkejä ulkomailla "sähkövalo-lankoihin koskemisesta mitä hirvittävimmällä tavalla" kuolleiden ihmisten lukumääristä.

Vuosi 1890:

Sähkö meillä & muualla:

• F. Wilén perusti Helsinkiin yksityisen vaihtovirtalaitoksen (Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiö); Wilén ja Wadén kävivät ankaraa taistelua Helsingin sähköistämisestä; Wadénin v. 1883 perustama yhtiö fuusioitui Wilénin yhtiöön vuonna 1891.

Sähköturvallisuus:

• Helsingin vapaaehtoisen palokunnan johtokunnan lähetystö esitti Senaatin talousosastolle komitean asettamista valmistelemaan ehdotusta säännöiksi sähköjohtojen asentamisessa noudatettavista varokeinoista: alkusysäys valtakunnalliselle sähkölainsäädännölle.
• Senaatin kauppa- ja teollisuustoimikunta antoi Teollisuushallitukselle (nyk. kauppa- ja teollisuusministeriö, KTM) tehtäväksi laatia ehdotukset sähkövalo- ja sähkövoimalaitosten perustamista ja käyttöä koskeviksi yleisiksi sähköturvallisuusmääräyksiksi; senaatti ei kuitenkaan ryhtynyt Teollisuushallituksen esittämiin toimenpiteisiin.
• Insinööri Gottfrid Strömberg piti Teknillisen Yhdistyksen kokouksessa esitelmän sähkölaitoksista, esillä myös korkeajännitteisiin virtoihin liittyvä sähköturvallisuusriski.

Vuosi 1891:

Sähkö meillä & muualla:

• Suomen ensimmäinen varsinaisesti sähköntuotantoon suunniteltu vesivoimalaitos: Tammerkoskessa olleeseen kunnalliseen myllyyn rakennettiin sivurakennus, johon asennetut dynamot syöttivät Tampereen katuvaloja.
• Suomen tiettävästi ensimmäinen sähköhissi asennettiin Helsingin Säästöpankin taloon nyk. Mannerheimintien varrella.

Vuosi 1898:

Sähköturvallisuus:

• Sähkölaitokset tulivat senaatin luvasta riippuvaisiksi (aiemmin oli riittänyt vain elinkeinoilmoitus ja kaupungeissa viranomaisten lupa johtojen asettamiseen).

Vuosi 1900:

Sähköturvallisuus:

• Ehdotus laiksi sähkölaitoksista valon sytyttämistä tahi voiman siirtoa varten siihen liittyvine asetuksineen valmistui ja lähetettiin käsiteltäväksi Pietariin; tuli Suomen säätyvaltiopäivien käsittelyyn 22.2.1900.
• Insinööri Hugo Lindeberg otti Teknillisen Yhdistyksen koneenrakennus- ja sähköteknillisen ammattiklubin kokouksessa 27.1.1900 esille kysymyksen henkilöhissien tarkastamisesta; asiaa kehittelemään komitea, joka laati ehdotuksen hissitarkastajien ohjesäännöksi.

Vuosi 1901:

Sähköturvallisuus:

• Nikolai II vahvisti ensimmäisen varsinaisen sähkölain, Laki sähkölaitoksista valon sytyttämistä tahi voimansiirtoa varten, siihen liittyvine asetuksineen (11.4.1901, N:o 9), mistä tuli lähtökohta Suomen sähköturvallisuustyölle.
• Hengen ja omaisuuden vaaran välttäminen lain ja siihen sisältyvän lupavelvollisuuden ainoa julkilausuttu tarkoitus.
• Teknillinen Yhdistys hyväksyi 21.12.1901 kokouksessaan omat varmuusmääräyksensä, joiden tarkoitus herättää Teollisuushallitus harkitsemaan sähkölaitosten rakentamista ja niiden jatkuvaa valvontaa koskevien määräysten antamista; vaikutus näkyi vuonna 1902 annetussa Keisarillisen Majesteetin Armollisessa Julistuksessa (n:o 14/1902).

Vuosi 1902:

Sähkö meillä & muualla:

• Ruotsissa vahvistettiin sähkölaki, joka vastasi Nikolai II:n vuonna 1901 vahvistamaa Suomen sähkölakia.

Sähköturvallisuus:

• Laki sähkölaitoksista valon sytyttämistä tahi voimansiirtoa varten astui voimaan 1.1.1902.
• Lain ja siihen liittyvän asetuksen lähtökohtana oli turvallisuus: sähkölaitokset oli rakennettava siten, ettei niistä aiheutunut kenellekään hengen tai omaisuuden vaaraa.
• Valvontatehtävä annettiin lääninhallituksille ja Teollisuushallitukselle.
• Laissa myös säännöksiä mm. maan luovuttamisesta sellaisia sähköjohtoja varten, joilla "yleisempää merkitystä".
• Laki voimassa 1902-1928.
• Lain ja asetuksen soveltamisessa välttämättömät teknilliset määräykset sisältävä Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus annettiin 17.4.1902 (n:o 14/1902); siinä mm. jänniteraja määrättiin 600 voltiksi.

Vuosi 1907:

Sähkö meillä & muualla:

• Tanskassa vahvistettiin sähkölaki, joka vastasi Nikolai II:n vuonna 1901 vahvistamaa Suomen sähkölakia.

• Sähkölaitteiden turvallisuutta alettiin testata Suomessa (Helsingin kunnallinen sähkölaitos).

Vuosi 1908:

Sähkö meillä & muualla:

• Teknilliseen korkeakouluun perustettiin Suomen ensimmäinen sähkötekniikan professuuri; professoriksi Johannes Sohlman (1869-1912).

Vuosi 1909:

Sähkö meillä & muualla:

• Helsingin kaupungin oma sähkölaitos aloitti sähkönjakelun kuluttajille; Suvilahteen rakennettiin aikakauden oloihin nähden suuri höyryvoimalaitos.

Vuosi 1917:

Sähköturvallisuus:

• Senaatti päätti antaa lainvalmistelukunnan tehtäväksi laatia ehdotuksen sähkölaitosten rakentamista koskevien asetusten uudistamiseksi; poliittisten mullistusten vuoksi päätös pantiin täytäntöön vasta 1920.

Vuosi 1921:

Sähköturvallisuus:

• Valtioneuvosto asetti komitean käsittelemään sähkölaitosten rakentamisesta ja niiden tarkastuksesta voimassa olevien sääntöjen uusimista koskevaa kysymystä (2.6.1921).

Vuosi 1924:

Sähkö meillä & muualla:

• Perustettiin Suomen Standardisoimis-liitto, jonka puitteissa myös sähköteknillinen standardisointi.

Vuosi 1926:

Sähkö meillä & muualla:

• Suomen Sähkölaitosyhdistys r.y. aloitti toimintansa; jäseninä aluksi kaupunkisähkölaitoksia, voimayhtiöitä ja teollisuusyrityksiä; myöhemmin yhdistyksestä kehittyi Suomen kaikkia sähkölaitoksia yhdistävä keskusjärjestö.

Sähköturvallisuus:

• Hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi sähkölaitoksista 22.10.1926; käsittely venyi vuoden 1927 puolelle; pääongelmana kysymys siitä, riittikö pelkkä kirjallinen ilmoitus sähkölaitoksen rakentamisesta vai oliko hankittava erityinen toimilupa; kiista heijasti vastakohtaa kaupungit - maaseutu, sillä maalaisliiton edustajat pelkän ilmoitusmenettelyn kannalla; lakiesitys hylättiin ja hallitusta kehotettiin antamaan uusi esitys.

Vuosi 1927:

Sähköturvallisuus:

• Hallitus antoi uuden esityksen sähkölaiksi 7.10.1927.

Vuosi 1928:

Sähköturvallisuus:

• Säädettiin uusi Laki sähkölaitoksista, joka astui voimaan vuoden 1929 alusta.
• Laki luonteeltaan ennen kaikkea sähköturvallisuuslaki: esim. suurjännitejohtojen rakentaminen edellytti tämän lain mukaan KTM:n lupaa.
• Sähköturvallisuuden valvonta kuului KTM:lle, jolla oikeus antaa tarkastustehtävät määräaikaisesti erityisen tarkastusjärjestön hoidettavaksi.
• Sähkölaitoslaki kielsi myös sähköjohtojen rakentamisen kaupunkien ja kauppaloiden alueelle ilman valtuuston suostumusta, mikä edesauttoi kunnallisten sähkölaitosten toimintaa (pykälää lievennettiin vuonna 1971).
• Uuteen sähkölaitoslakiin liittyen perustettiin 21.12.1928 KTM:n avuksi Sähkötarkastuslaitos r.y. -niminen yhdistys (Elektriska Inspektoratet r.f.), jonka jäseninä sähkölaitosten, sähkölaitteiden valmistajien ja maahantuojien keskusjärjestöt sekä eräät muut sähköalan yhteisöt, sen hallituksessa myös valtiovalta edustettuna.
• Sähkötarkastuslaitos nojautui turvallisuusvalvonnassa KTM:n hyväksymiin sähköturvallisuusmääräyksiin.
• 21.12.1928 voidaan pitää keskitetyn sähköturvallisuusvalvonnan alkuajankohtana Suomessa.

Vuosi 1929:

Sähköturvallisuus:

• Vuoden 1929 alussa voimaan uusi Laki sähkölaitoksista.
• Asetus sähkölaitoksista annetun lain soveltamisesta annettiin 4.1.1929 (Asetuskokoelma n:o 5/4.1.1929).
• KTM antoi Sähkötarkastuslaitoksen hallituksen ehdotuksen mukaisesti asetuksen sähkölaitosten tarkastuksesta johtuvien kustannusten korvaamisesta 22.3.1929 (Asetuskokoelma n:o 124/1929); maksujärjestelmä perustui vuosimaksuihin ja tarkastusmaksuihin.
• KTM antoi 25.3.1929 päätöksen, joka oikeutti Sähkötarkastuslaitoksen hoitamaan uuden lain edellyttämänä elimenä sähkötarkastuksen Suomessa kymmenen vuoden ajan eli vuoden 1938 loppuun (Asetuskokoelma n:o 125/25.3.1929).
• Sähkötarkastuslaitoksen toiminta alkoi varsinaisesti toukokuussa 1929.
• Valtioneuvosto myönsi Sähkötarkastuslaitoksen perustamiskustannuksiin 200.000 mk:n määrärahan 3.6.1929.
• Valtioneuvosto asetti kesäkuussa 1929 komitean laatimaan ehdotusta kirkkorakennusten paloturvallisuudesta; johti vuonna 1932 Sähkötarkastuslaitoksen antamiin kirkkojen sähkölaitteita koskeviin lisämääräyksiin.

Vuosi 1930:

Sähköturvallisuus:

• KTM vahvisti 1.3.1930 viralliset varmuusmääräykset, joita tuli noudattaa saman vuoden heinäkuun 1. päivän jälkeen rakennettavissa sähkölaitoksissa.
• Sähkötarkastuslaitos julkaisi määräykset omalla kustannuksellaan (Käsikirja N:o 1, Varmuusmääräykset).
• Varmuusmääräykset loivat vahvan pohjan sekä sähkölaitosten, asennusliikkeiden ja sähköteollisuuden toiminnalle että Sähkötarkastuslaitoksen valvonnalle ja tarkastuksille.
• Sähkötarkastuslaitos järjesti ensimmäiset kolmipäiväiset luentokurssit sähkölaitosten hoitajille Helsingissä.
• Hallitus hyväksyi tariffin sähkötarvikkeiden "koestuksesta" suoritettavista maksuista.

Vuosi 1931:

Sähköturvallisuus:

• Sähkötarkastuslaitoksen alaisuudessa olevan koestuslaboratorion toiminta alkoi.

Vuosi 1932:

Sähköturvallisuus:

• Sähkötarkastuslaitos julkaisi ensimmäisen luettelonsa hyväksytyistä sähkötarvikkeista, joka jaettiin ilmaiseksi kaikille sähkölaitoksille.
• Röntgenlaitokset tulivat Sähkötarkastuslaitoksen valvontaan.

Vuosi 1933:

Sähköturvallisuus:

• KTM antoi 30.12.1933 tekemällään päätöksellä hissien tarkastuksen koko Suomessa Sähkötarkastuslaitoksen tehtäväksi; kunnalliset hissitarkastajat huolehtivat nyt hissitarkastuksesta Sähkötarkastuslaitoksen laskuun.

Vuosi 1935:

Sähköturvallisuus:

• Sähkötarkastuslaitos määräsi hyväksyttyjen asennustarvikkeiden käytön 1.7.1935 jälkeen pakolliseksi kaikissa sisäjohtoasennustöissä (Tiedonanto N:o 18/1935).
• Samalla kehotettiin sähkölaitoksia estämään hyväksymättömien kulutuskojeiden myynti ja tiedottamaan tästä alueellaan toimiville sähköliikkeille ja -urakoitsijoille.

Vuosi 1938:

Sähkö meillä & muualla:

• Noin 50 prosenttia Suomen maaseudun talouksista oli sähköistetty.
• Italialaiset Ugo Bini (1877-1963) ja Lucino Cerletti (s.1908) kehittivät sähköshokkiterapian (ECT).

Sähköturvallisuus:

• KTM jatkoi Sähkötarkastuslaitoksen oikeutta hoitaa vuoden 1928 sähkölain edellyttämänä elimenä sähkötarkastuksen Suomessa seuraavan kymmenen vuoden ajaksi (oikeutta jatkettiin vuoteen 1979 saakka).

Vuosi 1941:

Sähköturvallisuus:

• Kotimaisen sähkötarviketeollisuuden vaikeuksien ja ulkomaisen tuonnin rajoittamisen vuoksi Sähkötarkastuslaitos lievensi varmuusmääräyksiä.

Vuosi 1942:

Sähköturvallisuus:

• Sähkötarkastuslaitos solmi marraskuussa 1942 sopimuksen Saksan Sähköteknikkojen Yhdistyksen (VDE) kanssa; tarkoituksena edistää sähkötarvikkeiden vaihtoa ja käyttöä, saada aikaan yhtenäinen valmistus sekä yhtenäisten määräysten laatiminen ja julkaisu; avasi ovet Saksan alueelta tuleville sähkötarvikkeille ilman kotimaista koestusta, mikäli tuotteet oli jo koestettu VDE:n valtuuttamassa laboratoriossa.

Vuosi 1943:

Vuosi 1944:

Vuosi 1946:

Sähkö meillä & muualla:

• Amsterdamissa perustettiin Kansainvälinen Sähkötarviketoimikunta (International Commission on Rules for the Approval of Electrical Equipment, CEE), jonka jäseneksi myös Suomi liittyi; toimikunta jatkoi IFK:n toimintaa yhtenäisten rakenne- ja koestusmääräysten saamiseksi erilaisia sähkötarvikkeita ja -kojeita varten.

Vuosi 1948:

Sähköturvallisuus:

• Sähkötarkastuslaitos asetti komitean laatimaan muutosehdotusta vuoden 1930 varmuusmääräyksiin; lähtökohtana pohjoismainen yhtenäisyys.

Vuosi 1949:

Sähkö meillä & muualla:

• Suomi liittyi Kansainvälisen sähköteknillisen toimikunnan IEC:N (International Electrotechnical Commission) jäseneksi.

Vuosi 1950:

Sähköturvallisuus:

• Valtioneuvoston päätöksellä satamissa sijaitsevien nostokurkien tarkastus Sähkötarkastuslaitokselle.

Vuosi 1951:

Sähköturvallisuus:

• Asetettiin Sähkölaitoskomitea, joka pohti vuoden 1928 sähkölaitoslain täydentämistä hallinnollisilla ja organisatorisilla säännöksillä; sen osamietinnöt vuosilta 1953 ja 1958 eivät johtaneet lainsäädäntö-toimenpiteisiin.

Vuosi 1955:

Sähkö meillä & muualla:

• Suomen ensimmäinen julkinen televisiolähetys (TES-TV).

• Sähkötarkastuslaitos sai oman toimitalon Lauttasaaressa Helsingissä.

Vuosi 1956:

Sähkö meillä & muualla:

• Ensimmäinen ydinvoimala otettiin kaupalliseen käyttöön Englannissa (Calder Hall).

Vuosi 1957:

Sähköturvallisuus:

• KTM vahvisti uudet varmuusmääräykset 26.2.1957; vuonna 1948 asetetun komitean ehdotusten mukaisesti Sähkötarkastuslaitos sai valtuudet antaa sitovia sovellusohjeita.

Vuosi 1960:

Sähköturvallisuus:

• Suurjännitteisten valoputkien tarkastus siirtyi Helsingissä Sähkötarkastuslaitoksen tehtäväksi.

Vuosi 1961:

Sähköturvallisuus:

• Mahdollisuus varustaa Sähkötarkastuslaitoksen hyväksymät sähkölaitteet erityisellä hyväksymismerkillä, jos valmistaja niin tahtoi.

Vuosi 1964:

Sähköturvallisuus:

• Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi periaatteen, jonka mukaan osapuolet sitoutuivat antamaan hyväksymisensä yhdessä Pohjoismaassa ennakkokoestetulle sähkölaitteelle myös muissa Pohjoismaissa.
• Asetettiin pohjoismainen komitea NSS (Nordiska kommitteen för Samordning av elektriska Säkerhetsfrågor) valmistelemaan koestusmääräysten yhtenäistämistä.

Vuosi 1965:

Sähkö meillä & muualla:

• Perustettiin SESKO Suomen Sähköteknillinen Standardisoimisyhdistys r.y.

Vuosi 1968:

Sähköturvallisuus:

• Valtioneuvoston päätöksellä "henkilökuljetukseen tarkoitetut yksiköysiradat" eli hiihtohissit Sähkötarkastuslaitoksen tarkastustoiminnan piiriin.

Vuosi 1969:

Sähkö meillä & muualla:

• Yhdysvaltojen puolustusministeriö aloitti internetin kehitysprojektin; aluksi puhtaasti sotilaalliset tarkoitusperät.

Sähköturvallisuus:

• Automaattisten palohälytyslaitteiden tarkastus siirtyi Sähkötarkastuslaitokselta Suomen Palontorjuntaliiton tehtäväksi.
• Kiinteistöihin asennettujen yhteisantennien tarkastus siirtyi kokonaisuudessaan Sähkötarkastuslaitokselta Yleisradiolle.

Vuosi 1970:

Sähköturvallisuus:

• Sähkötarkastuslaitoksen kirjoissa olleiden mekaanisten hissien tarkastus luovutettiin kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriölle, minkä johdosta Sähkötarkastuslaitos saattoi keskittyä entistä tehokkaammin laitoksen päätehtävään, sähköturvallisuusvalvontaan.

Vuosi 1971:

Sähkö meillä & muualla:

• Ensimmäinen kaupallinen mikroprosessori myyntiin; tietokoneet alkoivat vähitellen yleistyä.

Sähköturvallisuus:

• Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, jossa vuoden 1928 sähkölakia täydennettiin hyväksymättömien sähkölaitteiden yksiselitteisellä kiellolla; aiemman tulkinnan mukaan vain niiden liittäminen sähköverkkoon oli ollut kiellettyä, ei kaupaksi pitäminen.

Vuosi 1972:

Sähköturvallisuus:

• Torninosturien tyyppi- ja ensitarkastukset Sähkötarkastuslaitokselle.
• Valtioneuvosto asetti komitean laatimaan ehdotuksen laeista ja asetuksista, jotka koskivat sähkölaitosten ja -laitteiden turvallisuutta, tarkastusta ja valvontaa, sekä sähkölaitostoimintaa, sähkölaitosten ja kuluttajien velvollisuuksia ja oikeuksia, sähkön saannin varmuutta ym. vastaavia säännöksiä.
• Komitean tarkastelun ja arvioinnin kohteena myös Sähkötarkastuslaitos r.y:n asema ja toiminta.

Vuosi 1973:

Sähkö meillä & muualla:

• SESKO liitettiin hallinnollisesti Sähkötarkastuslaitoksen organisaatioon.

Vuosi 1974:

Sähkö meillä & muualla:

• Suomi liittyi mukaan Yhteismarkkinamaiden EEC:n ja Euroopan vapaakauppaliiton EFTAn jäsenmaiden muodostaman sähköalan standardisoimisjärjestön CENELECin puitteissa toimivaan ns. CCA-sopimukseen (CENELEC Cerfication Agreement).

Sähköturvallisuus:

• KTM antoi päätökset uusista sähköturvallisuusmääräyksistä; jo nimityksessä korostui turvallisuusnäkökohta, sillä vanha nimitys "varmuusmääräykset" jäi pois käytöstä.
• Päätös sisälsi määräykset mm. sähkölaitoksen hoitamisesta ja sähkölaitoksen hoitajan pätevyysvaatimuksista, sähkölaitoksen rakentamisesta, korjaamisesta ja suunnittelemisesta sekä näitä töitä johtavan henkilön pätevyydestä sekä päätöksen sähkölaitteiden ja sähkökäyttöisten laitteiden ennakkotarkastuksesta (Asetuskokoelma n:ot 201-207/1974).
• Suurin muutos koski urakoitsijajärjestelmää; sähköalan urakoinnin ja suunnittelun valvonta siirtyi kokonaisuudessaan Sähkötarkastuslaitokselle.

Vuosi 1975:

Sähkö meillä & muualla:

• Kauppa- ja teollisuusministeriöön perustettiin energiaosasto, jolle kuuluivat sähkölakiasiat.

Sähköturvallisuus:

• Vuonna 1972 sähkölain uudistusta pohtimaan asetettu komitea sai mietintönsä valmiiksi; mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta KTM muokkasi lopullisen sähkölakiesityksen.
• Mietinnössä mm. arvosteltiin Sähkötarkastuslaitos r.y.:n suorittamaa tarkastustoimintaa mm. päällekkäisyydestä ja hajanaisuudesta.

Vuosi 1976:

Sähköturvallisuus:

• Sähkötarkastuslaitosta kritisoineen lehdistökirjoittelun johdosta KTM asetti 8.12.1976 erityisen työryhmän selvittämään, onko Sähkötarkastuslaitos r.y.:n toiminnassa ilmennyt epäkohtia; työryhmä ei sellaisia raportissaan löytänyt, mutta suositteli Sähkötarkastuslaitoksen nimen muuttamista Sähkötarkastuskeskukseksi.

Vuosi 1977:

Sähkö meillä & muualla:

• Suomen ensimmäinen ydinvoimala käynnistettiin Loviisassa.

Sähköturvallisuus:

• Uutta sähkölakia koskeva esitys luovutettiin laajan lausuntokierroksen jälkeen ministeriölle.
• Hallituksen eduskunnalle 4.3.1977 antamassa esityksessä sähkölaiksi katsottiin, että sähköturvallisuus voidaan varmistaa parhaiten tarkastamalla sähkölaitteistoja ja -laitteita sekä valvomalla alalla työtä johtavien ja työskentelevien ammattipätevyyttä ja asettamalla näille kelpoisuusehtoja.
• Sähkötarkastuslaitos r.y.:n toimilupaa jatkettiin vain yhdellä vuodella ennakoiden uutta valmisteilla ollutta sähkölakia.

Vuosi 1979:

Sähköturvallisuus:

• Eduskuntakäsittelyn jälkeen säädettiin vuoden 1979 uusi Sähkölaki, joka antoi valtiovallalle entistä suuremmat mahdollisuudet valvoa ja ohjata sähköhuollon kokonaisuutta.

Vuosi 1980:

Sähkö meillä & muualla:

• Keskeinen osa Suomen uutta Sähkölakia sähköhuollon organisaatiota koskeva säännöstö, joka lähes puuttunut aiemmasta lainsäädännöstä.
• Sähkölaki määritteli ensimmäistä kertaa käsitteen 'sähkölaitos' (yritys tai laitos, joka tuottaa tai siirtää sähköä taikka toimittaa sitä muuhun kuin omaan käyttöönsä); siitä erotettiin 'sähkölaite' ja 'sähkölaitteisto', joilla aineellinen merkitys.
• Laki tunnusti itsenäisten sähkölaitosten keskeisen aseman maamme sähköhuollossa, mutta teki siitä sähkölaitosluvanvaraista toimintaa, jossa mm. erilaisia henkilökunnan pätevyysehtoja.
• Sähkölaissa myös määräykset voimalaitosten ja sähkönsiirtolaitteistojen rakentamisluvista.
• Keskeinen asema Sähkölaissa myös sähköhuollon valtakunnallista ja alueellista koordinointia koskevilla säännöksillä; mm. velvoitti sähkölaitokset keskenään alueelliseen yhteistoimintaan.
• Laki velvoitti sähkölaitokset huolehtimaan siitä, että sähkön tarvitsijoilla on mahdollisuus saada sähköä tavanomaisiin käyttötarpeisiin.
• Sähköhuollon valtakunnallista koordinointia valvomaan perustettiin kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen Sähköhuollon neuvottelukunta, jonka tehtävänä laatia koko maan kattava pitkäaikainen sähköhuollon runkosuunnitelma.

Sähköturvallisuus:

• Uusi Sähkölaki voimaan 1.1.1980, johon liittyvät asetukset ja ministeriön päätökset annettiin 1979-1980.
• Lain säännöstössä selvästi toisistaan erotettavissa sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja sähköhuollon organisaatiota ohjaava säännöstö.
• Lain turvallisuussäännöstö vastasi pääosin vuoden 1929 sähkölaitoslakia eräin täydennyksin ja täsmennyksin, jotka tehostivat sähkölaitteiden ja sähkötöiden valvontaa.
• Sähkölaitteistojen suunnittelu, rakentaminen ja huolto määriteltiin luvanvaraiseksi toiminnaksi.
• Sähköturvallisuuden valvontaa hoitamaan KTM:n alainen julkisoikeudellinen yhdistys Sähköntarkastuskeskus; sen jäsenistö ja tehtävät pääasiassa samat kuin Sähkötarkastuslaitos r.y.:n, mutta sen hallituksen nimitti valtioneuvosto; muutenkin valtiovallan, lähinnä KTM:n vaikutusvaltaa lisättiin.
• Sähkölaitteiden ja -laitteistojen tarkastaminen ja valvonta pääsääntöisesti Sähkötarkastuskeskukselle; laki myös kielsi pitämästä kaupan, luovuttamasta toiselle tai ottamasta käyttöön sähkölaitetta, ennen kuin Sähkötarkastuskeskus on ne hyväksynyt.
• Sähkötarkastuskeskus valvoi ja antoi hyväksynnän sähköurakoitsijoille ja sähkösuunnittelijoille.
• Sähkötarkastuskeskus valmisteli sähköturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita sekä sähkölaitteiden rakenne- ja koestusstandardeja kansainvälisenä yhteistyönä.
• Sähkölaitostoiminnassa sattuvien tapaturmien ja vahinkojen oikeudellisten seuraamusten täsmentämiseksi laissa määriteltiin uutena käsitteenä sähkövahinko, mikä tarkoittaa sähkövirran, sähkökentän tai magneettikentän välityksellä syntynyttä vahinkoa.
• Vuoden 1979 sähkölakiin sisältyi myös hyväksymismerkki, FI-merkki.

Vuosi 1983:

Sähköturvallisuus:

• Sähkötarkastuskeskus aloitti rakennustyömailla käytettävien rakennushissien tarkastuksen.

Vuosi 1985:

Sähkö meillä & muualla:

• Yleisradion monopoli radiolähetyksiin loppui; 33 paikallisradiota sai koetoimiluvan.

Sähköturvallisuus:

• Uusi Suomi -lehti aloitti lehdistökampanjan, jossa sähkölaitteiden ennakkotarkastusta pidettiin haitallisena Suomen ulkomaankaupan kehitykselle ja esteenä vapaakaupalle (ks. esim. US 2.10.1985).

Vuosi 1986:

Sähkö meillä & muualla:

• Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus Neuvostoliitossa.

Sähköturvallisuus:

• KTM asetti tarkastustoiminnan ympärillä vuonna 1985 nousseen kohun vuoksi toimikunnan selvittämään, miten Euroopan Talousyhteisön ns. pienjännitedirektiivin (Low Voltage Directive LVD) periaatteet olisivat tarkoituksenmukaisimmin sovellettavissa Suomessa sekä mitä vaikutuksia tällä olisi; toimikunnan kauppapoliittisten virkamiesjäsenten mukaan sähkölaitteiden pakollinen ennakkotarkastus oli kaupan este, josta olisi luovuttava.

Vuosi 1987:

Sähkö meillä & muualla:

• Suomi allekirjoitti yhdessä muiden CENELEC-maiden kanssa ns. SMT-sopimuksen (Supervised Manufacturer's Testing), joka mahdollisti myös valmistajan itsensä suorittamien tarkastusten hyväksikäytön monenkeskisessä sertifioinnissa.

Sähköturvallisuus:

• Vuonna 1986 asetettu pienjännitedirektiivitoimikunta sai mietintönsä valmiiksi 29.6.1987; komitea päätyi ehdottamaan ns. jälkitarkastusmenettelyä. Sen mukaan uuden sähkölaitteen maahantuoja voisi aloittaa tuotteen markkinoinnin vakuutettuaan kirjallisesti, että tuote täyttää Suomen sähköturvallisuusmääräykset ja saatuaan Sähkötarkastuskeskukselta todistuksen; Sähkötarkastuskeskus suorittaisi laitteen turvatarkastuksen markkinoinnin jo alettua.

Vuosi 1988:

Sähköturvallisuus:

• Torninosturien uusintatarkastukset Sähkötarkastuskeskukselle; ei perustunut sähkölakiin vaan työturvallisuuslakiin.

Vuosi 1992:

Sähkö meillä & muualla:

• Ensimmäiset laajan yleisön käyttöön tarkoitetut internet-selaimet markkinoille; internetin (World Wide Web) läpimurto.

Sähköturvallisuus:

• Allekirjoitettiin sopimus Euroopan talousalueesta (ETA); voimaan v:sta 1994.

Vuosi 1994:

Sähköturvallisuus:

• Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan unioniin; liittymissopimus allekirjoitettiin.
• Annettiin laki tiettyjen tuotteiden varustamisesta CE-merkinnällä (1376/1994).

Vuosi 1995:

Sähkö meillä & muualla:

• Annettiin Sähkömarkkinalaki (386/1995), jonka tarkoituksena varmistaa edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille siten, että kohtuuhintaisen ja riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti voidaan turvata.
• Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina pidetään terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaamista sähkön tuotannossa ja myynnissä sekä kohtuullisten ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpitoa sähköverkkojen toiminnassa.

Sähköturvallisuus:

• Sähköturvallisuuden valvonta- ja tarkastustoiminta erotettiin: KTM:n alaisuuteen perustettiin Turvatekniikan keskus (TUKES), jonka tehtävänä valvoa teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estämiseksi sekä tuotteiden vaatimustenmukaisuutta; tehtävänä myös seurata, valvoa ja edistää teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta toimialallaan sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön (Laki turvatekniikan keskuksesta 21.8.1995/1071; Asetus turvatekniikan keskuksesta 29.9.1995/1143).
• Lakien ja muiden sähköalaa sitovien määräysten antaminen KTM:n tehtävä; TUKESille siirtyivät Sähkötarkastuskeskuksen sähköturvallisuuden toteutumista ja sähköalan toimintaa koskevat valvonta- ja viranomaistehtävät sekä määräyksiä selventävien hallinnollisten ohjeiden antaminen.
• Turvatekniikan keskuksen työjärjestys annettiin 1.11.1995.

Vuosi 1996:

Sähköturvallisuus:

• Uusi sähköturvallisuuslaki, jonka päätavoitteena pitää sähkölaitteen ja -laitteiston käyttö turvallisena, estää sähkön käytöstä aiheutuvien sähkömagneettisten häiriöiden haitalliset vaikutukset sekä turvata sähkölaitteen tai -laitteiston välityksellä aiheutuneesta vahingosta kärsineen uhrin asema (Sähköturvallisuuslaki 14.6.1996/410).
• Sähköturvallisuuslain nojalla annettiin sähköturvallisuusasetus, jossa säädettiin pätevyydestä tarkastus-, arviointi- sekä varmennustehtäviin; säädettiin sähköturvallisuuden neuvottelukunta sekä täydennettiin säännöksiä sähköturvallisuuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten soveltamisesta (Sähköturvallisuusasetus 28.6.1996/498).
• Sähköturvallisuuslain tultua voimaan sähköturvallisuussäädökset uudistuivat; korostavat nyt sähköalan ammattilaisten vastuuta omasta toiminnastaan, viranomaisten tehtävänä valvoa säädösten noudattamista; samalla standardisoinnin merkitys korostunut.
• KTM:n teknologiaosaston alaisuuteen asetettiin 23.10.1996 Sähköturvallisuusasetukseen (28.6.1996/498) perustuva Sähköturvallisuuden neuvottelukunta edistämään viranomaisten, sähköalan eri osapuolten sekä sähkön käyttäjien ja kuluttajien keskinäistä yhteistyötä sähkö- ja hissiturvallisuuden parantamiseksi; toimintaa jatkettu 11.1.1999 asettamispäätöksellä vuoteen 2002.
• Sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan EMC-direktiivin mukaan CE-merkintä sähkötuotteisiin pakolliseksi 1.1.1996 lähtien; valmistaja tai maahantuoja vakuuttaa siten tuotteen täyttävän Euroopan Yhteisön säännöksien vaatimukset.

Vuosi 1997:

Sähkö meillä & muualla:

• Sähkömarkkinalakiin (386/1995) perustuvan sähkömarkkinoiden vapauttamisen myötä sähkön tuotanto ja siirto haluttiin eriyttää: Suomen suurimmat voimalaitokset merkittäviin kulutuskeskuksiin ja muuntoasemiin yhdistävä kantaverkko (yht. 14.000 km) keskitettiin yhdelle valtakunnalliselle kantaverkkoyhtiölle Fingrid Oyj:lle.

Vuosi 1999:

Sähköturvallisuus:

• Annettiin sähköturvallisuuslakiin (410/96) liittyvä muutossäädösten voimaantuloa ja soveltamista koskeva laki (21.5.1999/634).

Vuosi 2002:

Sähköturvallisuus:

• 100 vuotta Suomen ensimmäisen sähköturvallisuuslain voimaantulosta.