STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus

Sähkötyöturvallisuusasiantuntijat ovat huolissaan alan ammattilaisten asenteista. Turvallisuusvaatimukset tunnetaan, mutta niistä luistetaan liian helposti. Tapaturmia olisi helppo ehkäistä työturvallisuusohjeiden tunnollisemmalla noudattamisella.

- Jopa puolet sähkötapaturmista olisi voitu välttää pelkästään yksinkertaista perussääntöä noudattamalla, että ennen sähkötöiden aloittamista todettaisiin kohteen jännitteettömyys, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n tekninen johtaja Esa Tiainen sanoo. - Jännitteettömyys tulisi muistaa todeta myös aina tauon jälkeen, työtä uudelleen aloitettaessa. Monen tapaturman syynä on ollut myös se, että luullaan jotain asennuksen ulkopuolista kohdetta jännitteettömäksi, eikä varmisteta asiaa, hän jatkaa.

Samoilla linjoilla on SESKOn tekninen johtaja Tapani Nurmi. – Kyse ei ole tiedon puutteesta. Alan ammattilaiset käyvät viiden vuoden välein sähkötyöturvallisuuskoulutuksessa. Tiedetään kyllä miten pitää toimia, mutta siitä huolimatta toimitaan väärin. Sama asia on tullut esiin useissa sähkötyöturvallisuutta koskevissa tutkimuksissa, hän sanoo.

Tiainen ja Nurmi toimivat molemmat asiantuntijoina pari kertaa vuodessa kokoontuvassa  Sähköturvallisuuden suositusryhmässä. Ryhmä antaa suosituksia ja neuvoja sähkötöitä ja –turvallisuutta koskevissa asioissa ja siltä voi kuka tahansa pyytää lausuntoa tulkintaa vaativissa tilanteissa. Molemmat ovat lisäksi mukana sähköturvallisuutta käytännössä ohjeistavien standardien uusimistyössä.

Asenteet siirtyvät eteenpäin

Alalla kuulee tarinoita vanhoista jäyhistä asentajista, jotka eivät juuri turvallisuusmääräyksistä perusta. Onpa tarinoissa perää tai, muun muassa Tampereen teknillisen yliopiston tekemissä tutkimuksissa on ilmennyt, että nuorien asentajien suhtautuminen työturvallisuuteen on hyvällä tolalla. Sekä Tiainen että Nurmi osoittavatkin alan konkarien suuntaan: heidän tulisi toimia vastuullisesti nuorempia perehdyttäessään.

Sähköalalla tapahtuneet tapaturmat ovat säilyneet pitkään vakiona, vaikkakin kuolemaan johtaneita sähkötyötapaturmia sattuu edelleen vuosittain.  Sähkötyötapaturmien tilastoinnin luotettavuus ei kuitenkaan ole täysin aukoton. On mahdotonta arvioida, kuinka monta sähkötyötapaturmaa jää vuosittain ilmoittamatta. Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden ilmoittaminen on myös tärkeä osa sähkötyöturvallisuustyötä.

Sähkötyöturvallisuutta etenkin isoilla työmailla vaarantavat myös ulkoistukset. Rakennusurakka on usein pilkottu pieniin osiin ja työmaalla työskentelee lukuisa määrä aliurakoitsijoita. Vastuuketjut ovat yleensä hyvin määritelty yhden yrityksen kohdalla, mutta kun samalla työmaalla on monen yrityksen miehiä samanaikaisesti, ei kokonaisuutta pystytä hallitsemaan. Vuokratyövoiman ja ulkomaisen työvoiman käyttö vaikeuttaa hallintaa entisestään.

Perjantaina 13.9. vietetään jälleen vuosittaista Tapaturmapäivää. Tänä vuonna päivä kiinnittää erityisesti huomiota työpaikkojen turvallisuustyöhön.

Lisätietoja:
Esa Tiainen, tekninen johtaja, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Gsm. 041 4534071
​Tapani Nurmi, tekninen johtaja, SESKO, Gsm. 050 3570 380

Tapaturmapäivää on vietetty vuodesta 1995, aina vuoden jonain perjantaina 13. päivä. Päivän tavoitteena on kiinnittää huomio keinoihin, joilla jokapäiväisiä vaaratilanteita voi välttää. Lisäksi se edistää tapaturmien torjunnan parissa työskentelevien tahojen yhteistyötä.

Tapaturmapäivän järjestävät yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto, Finanssialan Keskusliitto, Työturvallisuuskeskus, Liikenneturva, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Puolustusvoimat, Poliisihallitus, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Onnettomuustutkintakeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Suomen Kuntaliitto.