STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus
Ajankohtaista
STEK-info
Sähkön käyttö kotona
Lapset ja sähkö
Sähköturvallisuus
Kun sähköä ei tule...
Ukkonen
Sähkö ja rakentaja
Sähkö ja ympäristö
Julkaisuja jokamiehelle
Kiinteistöjen sähköverkot
Kysy sähköstä
Usein kysyttyä
Sähköasentajaksi tai sähköinsinööriksi?
Ammattilaisille: Koulutusta ja julkaisuja
Avustukset
Avustusohjeet
Valmistuneet hankkeet
Muita sähköalan avustusten jakajia
Hakulomakkeet
Sähköalan turvallisuussuosituksia
Etusivu Sivukartta Yhteystiedot Palaute
Haku
Ajankohtaista

85 palokuolemaa v 2007, sähköpalo toiseksi yleisin syy (15.09.2008)

Palokuolleiden määrä Suomessa vuonna 2007 oli 85 henkilöä. Asukaslukuun suhteutettuna palokuolleita oli 16 miljoonaa henkilöä kohti. Tieto perustuu pelastuslaitosten palontutkintaan, joka on tapahtunut palontutkijoiden toimesta paikallisen poliisin kanssa yhteistyönä. Työtä organisoidaan Pelastusopiston johdolla toteutettavassa palontutkinnan kehittämishankkeessa 2007–2008.

Palokuolleista 75 menehtyi rakennuspaloissa. Uhreista 72 % oli miehiä. Miehistä suurin palokuoleman riski oli keski-ikäisillä, erityisesti ikäluokassa 60–69-vuotta. Naisista suurin palokuoleman riski oli ikääntyneillä, erityisesti ikäluokassa 80–89-vuotta. Uhreista suurin osa oli päihteiden vaikutuksen alaisia, myös naisista. Sosioekonomiselta asemaltaan suurin osa oli työntekijöitä ja eläkeläisiä. Siviilisäädyltään suurin osa oli naimattomia, mutta suurin palokuoleman riski oli eronneilla. Pienituloisilla oli 8-kertainen palokuoleman riski muihin verrattuna. Kuolinpalot tapahtuivat yleisimmin illalla tai yöllä, viikonloppuisin ja kylminä kuukausina.

Tupakka oli yleisin kuolinpalon syttymissyy, ensimmäisenä syttyi useimmiten huonekalut. Sähkö tai sähkölaite oli toiseksi yleisin kuolinpalon syttymissyy. Kohtalokas tulipalo syttyi useimmiten huolimattomuuden seurauksena.

Rakennuspaloista lähes kaikki tapahtui asuinrakennuksissa, joista omakotitaloja oli puolet. Vuokra-asunnoissa oli kaksinkertainen palokuoleman riski omistusasuntoihin verrattuna. Palovaroitin oli 60 % asunnoista, näistä puolessa varoitin ei toiminut tai toimintaa ei tiedetä. Puolessa kohteista ei ollut alkusammutuskalustoa. Harvaan asutuilla alueilla oli 10-kertainen palokuoleman riski taajaan asuttuun alueeseen verrattuna.

Kuolinpalosta hätäilmoituksen teki useimmiten sivullinen henkilö, vaikka paikalla olisi ollut muita ihmisiä. Tällöin syttymästä havaitsemiseen oli kulunut ratkaisevasti aikaa palokunnan pelastustoimenpiteiden onnistumisen kannalta. Kuolinpalot olivat useimmiten jo palamis- tai jäähtymisvaiheessa, kun palokunta saapui kohteeseen.




<< Takaisin edelliselle sivulle

etusivulle   etusivulle tulosta   tulosta sivun alkuun   sivun alkuun