STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus
Ajankohtaista
STEK-info
Sähkön käyttö kotona
Lapset ja sähkö
Sähköturvallisuus
Kun sähköä ei tule...
Ukkonen
Sähkö ja rakentaja
Sähkö ja ympäristö
Julkaisuja jokamiehelle
Kiinteistöjen sähköverkot
Kysy sähköstä
Usein kysyttyä
Sähköasentajaksi tai sähköinsinööriksi?
Ammattilaisille: Koulutusta ja julkaisuja
Avustukset
Avustusohjeet
Valmistuneet hankkeet
Muita sähköalan avustusten jakajia
Hakulomakkeet
Sähköalan turvallisuussuosituksia
Etusivu Sivukartta Yhteystiedot Palaute
Haku
Valitse sähköammattilainen tekijäksi

Kuka saa tehdä sähkötöitä ?
Sähköistyksen kustannusten arviointi ja tarjousmenettelyt

Kuka saa tehdä sähkötöitä ?

Useimmilla ihmisillä on tieto siitä, että sähköasennuksia ja sähkölaitteiden korjauksia ei saa tehdä kuka tahansa, koska on olemassa sähköiskun tai sähköpalon riski. Myöskään antenni-, tele- ja turvajärjestelmien asennuksia ei saa tehdä kuka tahansa, vaan niiden tekijäksi on pyydettävä kyseisen alan ammattilainen. Kuitenkin on joitakin sellaisia sähkölaitteisiin ja sähköjärjestelmiin kohdistuvia toimenpiteitä, joita myös sähköalalla ammattitaidoton voi tehdä kotona. Näiden tekeminen edellyttää aina, että henkilö on perehtynyt tai opastettu tekemään tällaisia toimenpiteitä. Tämä onkin aiheuttanut sekaannusta, sillä jotkut ovat kuvitelleet, että mitä tahansa sähkötöitä voi tehdä itse, kunhan vain uskaltaa. Lähtökohta on, että jos et tunne etkä tiedä sähkölaitetta tai sähköjärjestelmää etkä niihin liittyviä vaaratekijöitä, älä tee itse mitään, vaan pyydä ammattilaisen apua.

Teetä sähkötyöt ammattilaisella

Kaikissa sähkötöissä on keskeistä sähkö- ja paloturvallisuus. Siksi sähkötöitä ei saa tehdä kuka tahansa, vaan tekijän täytyy olla merkitty TUKESin rekisteriin ja hänellä itsellään tai hänen palveluksessaan olevalla sähkötöiden johtajalla on oltava sähköpätevyys 1 tai 2 (vanhat tunnukset A, B tai C).

Siinä vaiheessa, kun olet itse tehnyt ensimmäisen oman tarvekartoituksesi edellisessä luvussa esitetyn lomakkeen avulla ja mahdollisesti merkinnyt asuntosi pohjapiir- rokseen sähkö- ja valaistuspisteiden paikkoja, ota yhteyttä sähkösuunnittelijaan tai sähköurakoitsijaan. Kun on kysymyksessä uudisrakennus tai laaja sähköremontti, kannattaa teettää kunnollinen sähkösuunnitelma.

Ammattitaitoiset sähkösuunnittelijat ja sähköurakoitsijat osaavat soveltaa sähköturvallisuusmääräyksiä niin, että kotien sähköistykset pystytään toteuttamaan turvallisesti ja oikein toimivasti. Sähköasennukset tehdään sähkösuunnitelman pohjalta. Pientalon sähkösuunnitelman tekee usein sähköurakoitsija.

Sähköurakoitsijoissa on paljon valinnan varaa. Sähköalan pelisääntöjä ovat sitoutuneet noudattamaan vain järjestäytyneet urakoitsijat. Kuutamomiestä käyttävä on vailla kaikkea kuluttajansuojaa. Kuutamomies ei ole itsenäinen yrittäjä – tällaisen valitseva vastaa itse työnantajana hänen eläkevakuutuksistaan ja muista vakuutuksista. Sarjakuvassa, sivujen alareunassa, on esitetty, miten kävi Pesosen perheelle, kun se otti halvimman tarjokkaan – kuutamokeikkailijan – omakotitalonsa sähkötöiden tekijäksi.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton (STUL) jäsenet noudattavat liiton jäsenyysehtoja, joihin kuuluvat mm. sähköurakoinnin eettiset säännöt. Liiton jäsenet tunnistat viereisellä sivulla olevasta sinisestä sähkön merkistä. Monilla sähköurakoitsijoilla on myös laatujärjestelmä toimintansa laadun varmistamiseksi.

Puhelin-, antenni- ja yleiskaapelointityöt voit teettää joko sähköurakoitsijalla tai teleurakoitsijalla, sillä tietoturvallisuus on myös eräs tärkeä tekijä. Joka tapauksessa teleasennuksia tekevällä tulee olla Viestintäviraston valtuutus teleurakointiin. Kun valitset sähkö- ja teleurakoitsijaa, selvitä paikkakunnallasi toimivat tekijät vaikka puhelinluettelon keltaisilta sivuilta. Kysele suosituksia tuttaviltasi, joilla on kokemusta oman talon rakentamisesta tai sähköremontista.

Tietoja saat myös internetistä osoitteesta www.erikoisurakoitsijahaku.com. Voit etsiä sähkö- ja teleurakoitsijoita mainitusta verkko-osoitteesta valitsemalla hakukriteeriksi esimerkiksi asuinpaikkakuntasi tai vaikka lähikaupungin.

Hyvän sähköurakoitsijan avulla säästyy hermoja, aikaa, vaivaa ja rahaa, kun

  • työt tehdään ammattitaidolla
  • aikataulut pitävät
  • muutoksia ei tarvitse tehdä, vaan työt tehdään kerralla kuntoon
  • virheitä ei tule
  • sähkötyöt edistyvät rakennustöiden kanssa joustavasti
  • tarvikkeina käytetään laadukkaita tuotteita
  • tehdylle työlle tehdään asianmukainen käyttöönottotarkastus.


Valvo kunnolla sähköistystä

Vaikka valitsetkin huolella asiantuntevan sähköammattilaisen talosi sähköistyksen tekijäksi, voi olla järkevää varata omaa aikaa työsuorituksen etenemisen seurantaan. Jos et itse ehdi seurata työmaatasi tai et tunne pystyväsi siihen, harkitse ulkopuolisen valvojan palkkaamista. Ulkopuolinen valvoja voi olla rakennusalan ammattilainen, jos hän samalla valvoo rakennustöiden etenemistä ja laatua. Sähköistyksen osalta parhaan tulokseen saat, jos sinulla on mahdollisuus palkata valvojaksi esimerkiksi sähkösuunnittelija, joka teki sähköistyssuunnitelman taloosi. Sähkösuunnittelijoita löytyy osoitteesta www.erikoisurakoitsijahaku.com

Valvojan asiantuntemusta voit käyttää hyväksesi myös erityisesti vanhojen sähköasennusten kunnon ja käyttökelpoisuuden arvioinnissa, tarjouspyynnön laadinnassa, tarjousten arvioinnissa, sopimusten teossa, sähköurakoitsijan ja muiden rakentajien töiden yhteensovituksen seurannassa, käyttöönottotarkastusten seurannassa sekä luovutusasiakirjojen vastaanotossa.

Jos valitset valvojan, sovi hänenkin kanssaan hinnan lisäksi kirjallisesti siitä, mitä hänen tehtäviinsä kuuluu.

Mitä sähkötöitä voi tehdä itse?

Yleensä sähkötöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Tavallinen sähkönkäyttäjä voi kuitenkin tehdä eräitä sähkölaitteistoihin ja sähkölaitteisiin kohdistuvia töitä ja toimenpiteitä, jos varmasti osaa ne tehdä ja on perehtynyt niihin tai saanut niiden tekemiseen opastuksen.

Lakiin perustuvat säännökset vaativat, että tällaisen henkilön pitää olla opastettu tai perehtynyt näihin toimenpiteisiin, ennen kuin voi ryhtyä niitä tekemään. Opastusta tällaisiin sähkötöihin voi saada esimerkiksi sähköalan ammattilaiselta tai niihin voi perehtyä TUKESin laatiman “Kodin sähköturvallisuusoppaan” avulla. Opasta voi tilata TUKESista puhelimitse (09) 61 671 tai sähköpostitse www.tukes.fi

Omakotirakentajaa ja remontoijaa kiinnostavat luonnollisesti monet muutkin työt, joissa voisi hyödyntää omaa työvoimaansa. Myös seuraavia töitä on tavallisen sähkön käyttäjän mahdollista tehdä:

  • Omakotitalon antennin asentaminen.
  • Sähkölaitteiden mekaanisten osien korjaaminen, kuten pesukoneen letkun vaihto edellyttäen, että laitteen kosketussuojaus (myöskään vesisuojaus) ei muutu.
  • Luotettavasti ja kokonaan jännitteettömäksi tehtyjen asennusten purku. Sähköammattilainen varmistaa, että asennukset ovat varmasti jännitteettömät.
  • Kaapeliojan kaivu ja kaapelien veto maahan. Ennen kaapeliojan peittämistä on sähköalan ammattilaisen todettava, että työ on tehty kunnolla ja kaapelit suojattu asianmukaisesti.



Sinulla on vastuu käyttämästäsi ja korjaamastasi sähkölaitteesta ja sähköasennuksesta. Koska väärin käytetty tai virheellisesti korjattu sähkölaite voi aiheuttaa hengen- tai palovaaran, on syytä noudattaa annettuja ohjeita ja tarvittaessa pyytää apua sähköalan ammattilaiselta.

Vaikka kuinka joku edellä esitetty toimenpide olisi sallittua, ei siihen pidä ryhtyä, jos vähänkin epäröi omia taitojaan ja kykyjään.

Seuraavia sähkötöitä voivat siis edellä esitetyin ehdoin tehdä myös tavalliset sähkön käyttäjät:

  • Sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimeen eli “sokeripalaan”. “Sokeripalan” korvaaminen kiinteässä asennuksessa valaisinpistorasialla sekä rikkoontuneen valaisinpistorasian vaihto. Valaisinpistotulpan asennus ja vioittuneen tulpan vaihto.
  • Jännitteettömien pistorasioiden ja kytkimien kansien irrotus esimerkiksi maalauksen ja tapetoinnin ajaksi sekä rikkoontuneiden kansien vaihto.
  • Suojajännitteisten järjestelmien asentaminen valmistajan tai tavaran toimittajan ohjeiden mukaan. Tällaisia järjestelmiä voivat olla aurinkopaneeli-, halogeenivalaistus-, tms. järjestelmät.
  • Harrastustoimintana tehtävä sähkölaitteiden kokoonpano esimerkiksi radioamatööritoiminnan laitteet tai elektroniikan rakennussarjat.
  • Suojalaitteen toiminta-asennon ohjaaminen.
  • Tavallisen tulppasulakkeen vaihto.
  • Automaattisulakkeen ohjaaminen toiminta-asentoon tai pois päältä.
  • Valonsäätimen (himmentimen) sulakkeen vaihto.
  • Valaisimen lampun ja sytyttimen vaihto.
  • Jännitteettömyyden toteaminen hyväksytyllä testilaitteella, kun on tekemässä sähkönkäyttäjille sallittuja toimenpiteitä.
  • Vikavirtasuojakytkimen toiminnan testaus.
  • Yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko.
  • Sähkölaitteen rikkoontuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto.
  • Valaisimen liitäntäjohdon välikytkimen vaihto.

Pientalorakentaja työnantajana

Mikäli aiot käyttää sähkötöiden tekemiseen omassa pientalossasi tai sähköremontissasi tekijää, jonka tietoja ei löydy verohallinnon ennakkoperintärekisteristä, toimit silloin kuluttajan ominaisuudessa työnantajana. Tästä roolista koituukin sitten monenlaisia seuraamuksia.

Jos toimit työantajan asemassa, ota huomioon ainakin seuraavat työnantajavelvoitteet. Työnantajan on aina maksettava lakisääteiset työnantajasuoritukset, joita ovat ennakonpidätykset ja palkanmaksun oheiskustannuksin suoritettavat työnantajamaksut. Lisäksi työnantajaa velvoittavat työturvallisuussäännökset.

Ennakonpidätys

Kuluttajan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä silloin, kun samalle työntekijälle maksettu palkka on enintään 1 500 euroa vuodessa.

Toiminimellä toimivalle henkilölle tai yksityishenkilölle maksetusta palkasta tai korvauksesta maksettavan ennakonpidätyksen määrä selviää henkilön verokortista. Jos henkilö ei esitä verokorttia, pidätys toimitetaan 60 %:n suuruisena.

Yhteisö- ja yhtymämuotoiselle työn tekijälle, joka ei löydy ennakkoperintärekisteristä, ennakonpidätys on 13 % maksetusta palkasta tai työkorvauksesta. Ennakonpidätys lasketaan arvonlisäverottomasta työkorvauksesta.

Työnantaja antaa palkan- tai muun työkorvauksen saajalle tositteen maksamastaan palkasta ja siitä toimitetusta ennakonpidätyksestä. Työnantaja tilittää maksamistaan palkoista pidättämänsä ennakonpidätykset verovirastolle palkanmaksua seuraavana kuukauden 10. päivä. Lisätietoja ennakonpidätyksestä saa verotoimistosta.

Työnantajamaksut

Työnantaja-asemassa oleva kuluttaja on velvollinen maksamaan palkanmaksun oheiskustannuksina sosiaaliturvamaksun, työeläkemaksun sekä tapaturma-, työttömyysvakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksun.

Sosiaaliturvamaksu

(sotu-maksu) maksetaan ennakonpidätyksen yhteydessä verovirastolle. Maksu koostuu kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksusta. Pientyönantajan sotu-maksu vuonna 2002 on 2,95 %.

Työeläkemaksu

(TEL- ja TaEL-maksu) on toinen työnantajamaksu. Työntekijä vakuutetaan työsuhteen alusta lähtien TEL:n (työeläkelain) mukaan, jos työsuhde kestää vähintään 30 päivää ja ansio ensimmäiseltä 30 päivän jaksolta on vähintään 219 euroa. TEL-maksu suoritetaan työeläkemaksusopimuksen mukaisesti työeläkelaitokselle. TEL-maksu on vuonna 2002 palkasta vähintään 21,72 %, josta työnantajan osuus on 17,32 % ja palkansaajan osuus 4,4 %. Työnantaja pidättää työntekijän osuuden palkasta ja tilittää sen vakuutusyhtiölle työntekijän puolesta.

Työsuhde vakuutetaan TaEL:n mukaan, kun se kestää alle kuukauden tai kun se kestää yli kuukauden, mutta ensimmäisen 30 päivän ansiot ovat alle 219 euroa. TaELmaksu vuonna 2002 on 17,3 %. Palkansaajan osuus maksusta on 4,4 % ja työnantajan osuus 12,9 % palkasta. Jos ansiot vaihtelevat yli tai alle 219 euron, vakuutusta voidaan joutua vaihtamaan TEL:n ja TaEL:n välillä.

Tapaturmavakuutus

on työnantajan otettava työsuhteessa oleville työntekijöilleen. Vakuutus otetaan tapaturmavakuutusta hoitavasta vakuutusyhtiöstä. Jos työnantaja on teettänyt työtä vuoden aikana vain alle 12 työpäivää, hänen ei tarvitse maksaa tapaturmavakuutusta. Vakuutusmaksun suuruus vaihtelee työn vaarallisuuden ja toimialan mukaan. Maksu on keskimäärin 1,1 % (2001) maksetuista palkoista. Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia työsuhteessa olevia henkilöitä työntekijän palkasta tai iästä riippumatta.



Työttömyysvakuutusmaksu

maksetaan tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksun on velvollinen maksamaan jokainen tapaturmavakuutusvelvollinen työnantaja. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu palkkasummasta, joka on enintään 840 940 euroa on 0,7 % ja sitä ylimenevästä osasta 2,7 % (2002). Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,4 %, minkä työnantaja pidättää työntekijän palkasta palkanmaksun yhteydessä.

Ryhmähenkivakuutuksen

on velvollinen ottamaan työntekijälle sellainen työnantaja, jonka toimialaa koskevassa yleissitovassa työehtosopimuksessa on tästä määräys. Tällainen määräys on myös talotekniikka- alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa. Ryhmähenkivakuutusta hoidetaan tapaturmavakuutuksen yhteydessä. Vakuutusmaksu vaihtelee vakuutusyhtiöittäin. Vuonna 2002 maksu on noin 0,9 % palkasta.



etusivulle   etusivulle tulosta   tulosta sivun alkuun   sivun alkuun