STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus
Ajankohtaista
STEK-info
Sähkön käyttö kotona
Lapset ja sähkö
Sähköturvallisuus
Kun sähköä ei tule...
Ukkonen
Sähkö ja rakentaja
Sähkö ja ympäristö
Julkaisuja jokamiehelle
Kiinteistöjen sähköverkot
Kysy sähköstä
Usein kysyttyä
Sähköasentajaksi tai sähköinsinööriksi?
Ammattilaisille: Koulutusta ja julkaisuja
Avustukset
Avustusohjeet
Valmistuneet hankkeet
Muita sähköalan avustusten jakajia
Hakulomakkeet
Sähköalan turvallisuussuosituksia
Etusivu Sivukartta Yhteystiedot Palaute
Haku
Sähköjärjestelmien valinta

Sähköjärjestelmien valinta
Sähkön syötto- ja liitäntäjärjestelmien valinta
Kodin informaatioväylät
Varaudu tulevaisuuteen

Kodin informaatioväylät

Puhelinsisäjohtoverkko

Kaikissa asunnoissa – niin pientaloissa kuin rivi- ja kerrostaloissakin – on tavallinen puhelinsisäjohtoverkko, joka on suunniteltu lankapuhelimen (ja faksin) liityntää varten. Sen suorituskyky on useissa tapauksissa riittämätön internetpalvelujen jakeluun, mutta monet käyttävät sitä tietoverkkoyhteyksiin modeemin avulla.

Puhelinpisteitä kannattaa sijoittaa jokaiseen huoneeseen ja isoihin tiloihin (olohuoneet, aulat, hallit jne.) usealle seinälle sähköpistorasioiden yhteyteen.

Yleiskaapelointijärjestelmä

Voit asennuttaa asuntoosi myös yleiskaapelointijärjestelmän. Se mahdollistaa puhelinyhteyden lisäksi myös laajakaistaisten internetyhteyksien käytön. Voit hyödyntää yleiskaapelointijärjestelmää myös erilaisten ilmoitus- ja valvontatietojen siirtoon. Yleiskaapelointiin käytetään parikaapelointia. Suunnittelijat ja muut tietoverkkoammattilaiset mittaavat yleiskaapelointiverkon suorituskykyä kaapelointiluokkina. Minimirajana he pitävät asunnoissa kaapelointiluokan D (100 MHz = megahertzin) verkkoa, mutta suosittelevat varautumaan tulevaisuuteen ja rakennettavaksi luokan E (250 MHz:n) verkon.

Antennijärjestelmä

Antennipisteitä kannattaa sijoittaa kaikkiin huoneisiin ja isoihin tiloihin, kuten olohuoneisiin, halleihin, auloihin tms. – useampiakin huoneen eri seinille. Antennipistorasiat on hyvä sijoittaa sähköpistorasioiden yhteyteen.

Taloverkkojen antennijärjestelmien suositeltavin verkkomalli on niin sanottu Tähti 2000 -malli. Tässä mallissa kaapelointi noudattaa tähtikuviota, jossa jokaiseen huoneistoon tulee oma kaapeli. Tämä kaapeli päätetään huoneistokohtaisesti tähtipisteeseen, josta taas lähtee oma kaapeli huoneiston jokaiselle antennipistorasialle. Tähti 2000 -verkko mahdollistaa maanpäällisten digi-tv-palvelujen, kaapeli-tv-palvelujen ja analogisten (nykyjärjestelmän mukaisten) tv- ja radiopalvelujen lisäksi myös satelliittien suorajakelun digitaalisena palveluna. Tähti 2000 -antenniverkko on mitoitettu taajuusalueelle 5 -2150 MHz (megahertziä).

Tähti 800 taas on antenniverkko, jonka taajuusalue on 5-862 MHz. Se mahdollistaa muuten samat palvelut kuin Tähti 2000, mutta sen kautta ei saada satelliittien digitaalisia lähetyksiä suorajakeluna. Sinun kannattaa aina uudisrakentamisessa rakennuttaa antenniverkko tähtiverkon muotoon. Kustannussyistä joskus kunnostetaan vanha, olemassa oleva antenniverkko Ketju 800 -verkoksi, jolloin sen kautta saadaan samat palvelut kuin Tähti 800 verkon kautta.

Tietoverkot

Tietoverkkoja rakennetaan nykyisin myös koteihin. Internetin ja muiden tietoverkkojen nopea tiedonsiirto on tarjonnut mahdollisuuden etätyöskentelyyn ja etäopiskeluun kotona. Näin on tullut tarvetta myös kotien tehokkaille tietojärjestelmille.

Tietoverkko on kokonaisuus, jossa on tiedonkäsittely- ja tallennusjärjestelmä liitettynä yhteen tiedonsiirtoväylällä. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat tekstin-, kuvanja äänensiirron sekä tietokoneohjelmien käytön verkon kautta.

Tietoverkkojen palveluja ovat mm. sähköposti, internet-haku ja wwwsivut. Sähköposti on käytetyin tietoverkkojen palvelu. Sillä on useita etuja käyttäjälleen:

  • Käyttö on ajasta riippumaton.
  • Viesti kulkee tietoverkossa hyvinnopeasti kaikkialle maapallolla muutamassa sekunnissa.
  • Viestin liitteenä voi olla asiakirjoja, muistioita, kuvia, ohjelmatiedostoja tms.
  • Postituslistojen avulla sama viesti voidaan helposti jakaa kaikille listan jäsenille.


Internet on maailman suurin tietoverkko. Jo vuosikausia ovat uutisryhmät, tiedonsiirto ja sähköposti sekä www (World Wide Web) -käyttöliittymä olleet käytössä. Tiedonhaku on eräs tärkeimpiä internetin ja myös muiden tietoverkkojen hyödyntämistapoja. Internetin kautta tehtävät haut edellyttävät tietokonetta ja internet-yhteyttä. Internet-yhteys voi olla joko kiinteä tai muodostettu modeemin kautta.

Tietoverkot käyttävät tietojen välittämiseen signaaleja. Ne puolestaan kulkevat sähkö- tai valosignaalina kaapeleissa sekä sähkömagneettisena aaltosignaalina ilmassa. Siirtoteitä, joissa signaalit voivat kulkea ovat mm: kuparikaapelit, optinen kuitu, radiolinkit, sähköverkko jne. Siirtoteiden lisäksi tarvitaan niiden solmukohdissa laitteita, jotka yhdistävät eri verkon osat toisiinsa. Tällaisia ovat esimerkiksi puhelinkeskus ja tietoverkonkytkin, joissa tehdään yhteydet siirtotieltä toiselle ja ohjataan “datapaketit” eli tieto eteenpäin niiden tunnistetietojen perusteella.

 

Liittyminen internetiin

Puhelinverkossa

Voit liittyä puhelinsisäve rkkosi kautta tietoverkkoon (internet) vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

  • Modeemin kautta Analogisen modeemin kautta tapahtuva liittyminen tietoverkkoon on mahdollista kaikissa puheensiirtoon tarkoitetuissa puhelinsisäverkoissa, koska niiden käyttämä taajuus on sama 300- 3400 Hz (hertziä), jolle puhelinverkot on mitoitettu. Modeemien maksiminopeudet vaihtelevat välillä 14,4 kbit/s-56 kbit/s.

  • ISDN-liittymän välityksellä ISDN-perusliittymä, jossa on kaksi yhtäaikaista digitaalista puheyhteyttä, voidaan hoitaa myös kunnossa olevan puhelinsisäverkon avulla. ISDN-yhteys ei välttämättä onnistu kaikkein vanhimpien ja huonokuntoisimpien puhelinkaapelointien kautta. Yhteys vaatii lisäksi kaksi johdinparia liittymää kohti. Lisäksi tarvitaan ISDN-laitteen lisäasennuksia huoneistoissa. ISDN-yhteyden tiedonsiirtonopeus on joko 64 kbit/s tai 128 kbit/s riippuen siitä, käytetäänkö yhtä vai kahta kanavaa.

  • xDSL-liittymällä (yleensä ADSL) ADSL-liittymä onnistuu puhelinsisäjohtoverkossa, jos verkko on tehty MHS-kaapelilla (noin vuoden 1980 ja sen jälkeen). Muussa tapauksessa on verkko syytä mitata ennen liittymän tilaamista. ADSL-liittymän tiedonsiirtonopeus on liittymään päin 2-6 Mbit/s ja liittymästä ulos 0,2-0,8 Mbit/s.



      Yleiskaapelointiverkossa Yleiskaapeloinnin kautta voi kaikkien edellä mainittujen liittymien lisäksi toteuttaa myös lähiverkkoliittymän. Tämä on yleensä toteutettu siten, että asuinkiinteistön yleiskaapelointijärjestelmä liitetään normaalilla toimistoissa käytetyllä lähiverkkotekniikalla verkkokortteja ja kytkimiä käyttäen nopeaan runkoverkkoon (yleiseen televerkkoon) ja sitä kautta internetiin. Tiedonsiirtonopeus kiinteistön sisällä on tällöin vähintään 10 Mbit/s (riippuen kytkimistä). Nopeus runkoverkossa riippuu valitusta yhteystyypistä ja voi olla jopa 1 Gbit/s.

      Antenniverkossa

      Antenniverkon kautta voidaan liittyä laajakaistaiseen tietoverkkoon silloin, kun antennijärjestelmä on liitetty kaapeli-tv-verkkoon. Tällöin antenniverkon kautta liitytään kaapelimodeemin avulla tietoverkkoon. Tässä tavassa yksi liittymä jaetaan usean käyttäjän – esimerkiksi asuintalon kaikkien huoneistojen – kesken. Niin sanotun paluusuunnan eli yhteyden kiinteistön liittymästä palvelun tuottajaan päin voi toteuttaa joko kaapeli-tv-verkon tai vaihtoehtoisesti yleisen televerkon(puhelinverkon) kautta.

      Sähköverkossa

      Suomessa on koekäytössä eräillä paikkakunnilla liittyminen tietoverkkoon sähköverkon kautta modeemilla. Tekniikka on vielä kehittelyvaiheessa ja koekäytöistä saatavat kokemukset on jäsentelemättä. Häiriösuojaus on suurin ongelma, joka pitää vielä ratkaista. Tiedonsiirtonopeus on tässä tekniikassa 2 Mbit/s, mutta se jaetaan noin 20 liittymän kesken.


    • etusivulle   etusivulle tulosta   tulosta sivun alkuun   sivun alkuun