STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus
Ajankohtaista
STEK-info
Sähkön käyttö kotona
Lapset ja sähkö
Sähköturvallisuus
Kun sähköä ei tule...
Ukkonen
Sähkö ja rakentaja
Sähkö ja ympäristö
Julkaisuja jokamiehelle
Kiinteistöjen sähköverkot
Kysy sähköstä
Usein kysyttyä
Sähköasentajaksi tai sähköinsinööriksi?
Ammattilaisille: Koulutusta ja julkaisuja
Avustukset
Avustusohjeet
Valmistuneet hankkeet
Muita sähköalan avustusten jakajia
Hakulomakkeet
Sähköalan turvallisuussuosituksia
Etusivu Sivukartta Yhteystiedot Palaute
Haku
Sähköverkot

Pitääkö erijännitteisiin johtoihin suhtautua jotenkin erilailla? Kun pylväässä lukee ”Varokaa hengenvaara”, onko vaara sitä suurempi mitä suurempi johdon jännite on?

Mitään ilmajohtoja ei pidä kosketella tai kiivetä niiden pylväisiin. Kuitenkin pienjännitejohdon koskettelu voi jäädä ilman jälkiseurauksiakin, mutta keski- ja suurjännitejohdon koskettamisen seuraukset ovat lähes poikkeuksetta hyvin ikävät.

”Varokaa hengenvaara”-kilpi löytyy keski- ja suurjännitejohdon pylväistä asutuilla paikoilla, teiden varsilla jne. Näille johdoille on ominaista, että sähkö voi hypätä valokaarena johtimen lähelle vietyyn kohteeseen, vaikka suoranaista kosketusta ei tapahtuisikaan. Turvallinen etäisyys on sitä suurempi, mitä suurempi on johdon jännite. Esim työskentelyssä johdon sivulla Energiateollisuus ry suosittelee turvaetäisyydeksi on 20 kV (kilovoltin) keskijännitejohdolla 3 metriä ja 110 kV suurjännitejohdolla 5 metriä. Kuvassa on 20 kV johto.

Mistä tiedän, onko sähköjohto pienjännitejohto, keskijännitejohto vai ehkä suurjännitejohto?

Pienjännitejohdot (jännite kolmivaiheisena 400 V (volttia), yksivaiheisena 230 V) ovat nykyisin yleensä mustalla eristeellä varustettuja riippujohtoja. Siellä täällä voi olla jäljellä avojohtoja, joissa on eristämättömät johtimet pienissä eristimissä. Johto, joka haarautuu jokaiseen taloon, on melko varmasti pienjännitejohto.

Keskijännitejohto (jännite tavallisimmin 20 kV (kilovolttia eli tuhatta volttia), kuva yllä) syöttää jakelumuuntamoita, jotka voivat olla pylväässä, sijoitettu pieneen koppiin tms. Keskijännitejohdon pylväs on yleensä yksinkertainen puupylväs ja siinä on metallinen orsi, johon on kiinnitetty kolme johdinta.

Suurjännitejohto (jännite 110 – 400 kV) on kooltaankin suuri. Se on tavallisesti rakennettu teräsristikkopylväin tai käyttäen kahta muutaman metrin päässä toisistaan olevaa puu- tai teräspylvästä, jotka kannattavat vaakasuoraa ortta.

Miten lähelle keskijännite- tai suurjännitejohtoa voin rakentaa taloni?

Vähimmäisetäisyys riippuu jonkin verran talon korkeudesta ja johdon rakenteesta, mutta tavallisen yksikerroksisen talon kohdalla riittää yleensä 6 metrin etäisyys 20 kV (kilovoltin) keskijännitejohdosta.

Suurjännitejohdolla on useimmiten oma johtoalueensa, jolle rakentaminen ei ole sallittua. Johtoalueen reuna on tavallisesti noin 10 m päässä lähimmästä johtimesta. Jos mahdollista, etäisyys kannattaa valita näitä mittoja suuremmaksi, koska mm rakennus- ja korjaustyöt voivat muodostua hankaliksi lähellä johtoa.

Aiomme muuttaa taloon, jonka ohitse kulkee iso sähköjohto. Onko siitä vaaraa terveydelle? Entä voiko se haitata kodin sähkölaitteiden toimintaa?

Sähköjohdoista aiheutuvaa terveysriskiä on tutkittu paljonkin. Useimmat tutkimukset ovat päätyneet tulokseen ”jos riskiä yleensä on, se on pieni”. Tämän seurauksena on johtojen aiheuttamille magneettikentille kuitenkin asetettu varsin tiukat raja-arvot. Kun magneettikenttä lisäksi vaimenee johdosta poispäin siirryttäessä nopeasti, on erittäin epätodennäköistä, että kenttä asuinrakennuksessa olisi terveydelle haitaksi.

Televisio ja radio lienevät kodin sähkölaitteista herkimpiä sähköjohtojen aiheuttamille kentille. Häiritseviä tilanteita tulee esille silloin tällöin, mutta tavallista se ei ole. Usein auttaa laitteen tai sen antennin siirtäminen toiseen paikkaan. Johdon aiheuttamiin kenttiin voidaan vaikuttaa myös muuttamalla johtimien sijoitusta pylväässä, mutta tällaiset muutostyöt eivät tietystikään ole helppoja.

Miksei kaikkia sähköjohtoja muuteta maakaapeleiksi?

Maakaapeli on useissa tapauksissa paljon kalliimpi kuin ilmajohto. Kun taajamia lukuun ottamatta asutus Suomessa on harvaa, tulee johtopituus kuluttajaa kohti helposti suureksi. Tästä johtuen verkon ylläpito on kallista ja verkkomaksuja on vaikea pitää kohtuullisina. Haja-asutuksen verkkomaksut nousisivat huomattavasti, jos verkot kokonaan kaapeloitaisiin.



etusivulle   etusivulle tulosta   tulosta sivun alkuun   sivun alkuun