STEK - Sähköturvallisuuden edistämiskeskus
Ajankohtaista
STEK-info
Sähkön käyttö kotona
Lapset ja sähkö
Sähköturvallisuus
Kun sähköä ei tule...
Ukkonen
Sähkö ja rakentaja
Sähkö ja ympäristö
Julkaisuja jokamiehelle
Kiinteistöjen sähköverkot
Kysy sähköstä
Usein kysyttyä
Sähköasentajaksi tai sähköinsinööriksi?
Ammattilaisille: Koulutusta ja julkaisuja
Avustukset
Avustusohjeet
Valmistuneet hankkeet
Muita sähköalan avustusten jakajia
Hakulomakkeet
Sähköalan turvallisuussuosituksia
Etusivu Sivukartta Yhteystiedot Palaute
Haku
Aiotko tehdä sähkötöitä kotona?

Sallitut sähkötyöt
Entä jos tekisin muitakin sähkötöitä?
Tärkeitä periaatteita
Eräitä sähkötöitä

Eräitä sähkötöitä ja niissä huomioon otettavaa

(Tämä on siis vain tarkoitettu vain niille, jotka tekevät töitä, jotka tosiasiassa eivät ole jokamiehelle sallittuja)

Pistorasian asentaminen

Maadoittamaton pistorasia

Pistorasialle vedetään johto jostain sopivasta jakorasiasta tai sellaisesta vanhasta pistorasiasta, jossa on liittimet kahdelle johdolle. Johtona (esim tyyppiä MMJ) käytetään 2×1,5 mm2, jossa on vaaleansininen johdin ja joko musta tai ruskea johdin. Vaaleansininen johdin kytketään jako- tai pistorasiassa nollajohtimeen ja toinen johdin vaihejohtimeen (tarkistus tarvittaessa koetuskynällä). Maadoittamatonta pistorasiaa voi käyttää vain tavallisissa huonetiloissa (ei esim kylpyhuoneessa). Maadoittamatonta pistorasiaa ei pidä asentaa huoneeseen, jossa jo ennestään on maadoitettuja pistorasioita.

Maadoitettu pistorasia

Pistorasialle vedetään johto jostain sopivasta jakorasiasta, tai sellaisesta vanhasta pistorasiasta, jossa on liittimet kahdelle johdolle. Kun sulakkeena on 16 A sulake, käytetään johtona (esim MMJ) 3×2,5 mm2 S, jossa on vaaleansininen johdin, keltavihreä johdin ja joko musta tai ruskea johdin.

Johtoa MMJ 3×2,5 mm2 N, jossa ei ole keltavihreää johdinta, ei pidä käyttää. Jos sulake on 10 A, johto voi olla 3×1,5 mm2 S.

Vaaleansininen johdin kytketään jako- tai pistorasiassa nollajohtimeen ja keltavihreä johdin suojajohtimeen. Kolmas johdin kytketään vaihejohtimeen (tarkistus tarvittaessa koetuskynällä). Vanhemmissa asennuksissa ei ennestään ole suojajohdinta, tällöin myös pistorasialta tuleva keltavihreä johdin yhdistetään jakorasiassa nollajohtimeen, eli tehdään ns nollaus. Valmiista pistorasiasta tarkistetaan koetuskynällä, että suojajohdin on kytketty oikein.

Jos johonkin huoneeseen asennetaan maadoitettu pistorasia, on kaikki sen huoneen pistorasiat muutettava maadoitetuiksi, koska muuten voi vikatilanteessa syntyä vaaraa erilaisiin pistorasioihin kytkettyjä sähkölaitteita kosketeltaessa.

Pistorasioiden asentamista lähelle vesipisteitä esim keittiössä on vältettävä. Pistorasioihin liitettävien sähkölaitteiden käyttö esim saunan pesuhuoneessa tai tavallisessa kylpyhuoneessa, jossa on amme tai suihku, voi olla vaarallista. Tästä syystä mm asennusstandardeissa on lukuisia rajoituksia pistorasioiden sijainnille näissä tiloissa. Lisäksi näissä tiloissa on käytettävä vikavirtasuojaa.

Pistorasioiden muuttaminen maadoitetuiksi

Kun maadoittamaton pistorasia muutetaan maadoitetuksi, rasialle tuleva vaihejohdin ja nollajohdin kytketään tavanomaisiin liittimiinsä. Nollajohtimen liittimeltä vedetään johdonpätkä suojakoskettimien liittimeen, eli tehdään ns nollaus. Valmis asennus tarkistetaan koetuskynällä.

Tätä asennusta ei voi tehdä, jos pistorasialta lähtee johto eteenpäin esim seuraavalle pistorasialle, koska nollajohtimen liittimellä ei ole paikkaa nollaavalle johdonpätkälle. Apuna on käytettävä esim uutta jakorasiaa.

Jos johonkin huoneeseen asennetaan maadoitettu pistorasia, on kaikki sen huoneen pistorasiat muutettava maadoitetuiksi, koska muuten voi vikatilanteessa syntyä vaaraa erilaisiin pistorasioihin kytkettyjä sähkölaitteita kosketeltaessa.

Ulkopistorasia

Ulkopistorasioihin pätevät samat ohjeet kuin muihinkin maadoitettuihin pistorasioihin. Ulkopistorasia on syytä asentaa niin korkealle, että esim lapset eivät siihen helposti ylety. Lisäksi ulkopistorasian on oltava vedeltä suojattua rakennetta (mm siinä on oltava kansi) ja se on varustettava vikavirtasuojalla. Jos kyseessä on uudehko rakennus, sen sähkökeskuksesta todennäköisesti löytyy vikavirtasuojattuja johtoja ja ulkopistorasia voidaan kytkeä tällaiseen johtoon.. Jos vikavirtasuojia ei ennestään ole, on käytettävä pistorasiaa, jossa itsessään on tämä suoja.

Rautakaupoista on saatavissa pistorasioihin kytkettäviä adaptereita, joissa on vikavirtasuoja. Nämä lisäävät turvallisuutta, kun niitä käytetään lisälaitteina vanhoissa pistorasioissa. Uusia asennuksia ei tulisi tehdä adaptereita käyttäen, vaan vikavirtasuojan tulisi olla kiinteä.

Valopisteen asentaminen

Yksinkertainen valopiste

Valopiste tarvitsee seinälle sijoitetun kytkimen johtoineen ja valaisimelle tavallisesti kattoon sijoitetun johdon, jonka päähän nykyisen tavan mukaan asennetaan valaisinpistorasia. Johdot vedetään esim jostain sopivasta jakorasiasta, tai asennetaan ensin uusi jakorasia. Jos sulakkeena on 16 A sulake, käytetään johtona (esim MMJ)3×2,5 mm2 S, jossa on vaaleansininen johdin, keltavihreä johdin ja joko musta tai ruskea johdin.

Jos sulake on 10 A, johto voi olla 3×1,5 mm2 S. Jos huonetilassa pistorasiat ovat maadoittamattomia, ei valopistekään tarvitse maadoitusta ja johto voi olla myös 2×1,5 mm2 . Yksinkertaisinta on kuitenkin käyttää aina suojajohtimella varustettua johtoa, josta sitten tarpeen mukaan suojajohdin jätetään käyttämättä.

Valopisteelle menevässä johdossa vaaleansininen johdin kytketään jakorasiassa nollajohtimeen ja keltavihreä johdin suojajohtimeen (tai jätetään käyttämättä jos kyseessä on maadoittamaton asennus). Kolmas johdin kytketään vaihejohtimeen (tarkistus tarvittaessa koetuskynällä). Vanhemmissa asennuksissa ei ennestään ole suojajohdinta, tällöin myös valopisteeltä tuleva keltavihreä johdin yhdistetään jakorasiassa nollajohtimeen, eli tehdään ns nollaus. Valopisteen puoleiseen päähän liitetään valaisinpistorasia, asennustavan mukaan joko maadoitettu tai maadoittamaton.

Kytkimelle menevän johdon musta tai ruskea johdin kytketään jakorasiassa tulevan puolen vaihejohtimeen. Kytkimelle menevän johdon vaaleansininen johdin kytketään jakorasiassa valopisteelle menevän johdon vaihejohtimeen (musta tai ruskea), tässä siis vaaleansininen johdin toimii vaihejohtimen osana. Kytkimelle menevän johdon keltavihreä johdin jätetään käyttämättä.

Asennus voidaan tehdä myös siten, että viedään ensin johto kytkimelle ja sitten edelleen valaisimelle. Kytkimessä pitää tällöin olla liittimet tulevalle ja lähtevälle nollajohtimelle ja maadoitetussa asennuksessa myös tulevalle ja lähtevälle suojajohtimelle. Kytkin toimii tällöin eräänlaisena jakorasiana näille johtimille, eli kytkimen muun toiminnan kanssa näillä johtimilla ei ole tekemistä.

Jos suojajohdin tulee käyttöön, tarkistetaan valmiista valaisinpistorasiasta koetuskynällä, että suojajohdin on kytketty oikein.

Huom. Jos valaisin on vanha, siinä ei ole valaisinpistorasiaan sopivaa pistotulppaa. Hanki tällainen lähimmästä sähköliikkeestä tai rautakaupasta.

Kruunuvalopiste

Kruunuvalopisteessä valaisimessa on monta lamppua, jotka voidaan sytyttää kahdessa ryhmässä. Kytkin on kaksoiskytkin ja valaisinpistorasian pitää olla kruunuvalopisteelle tarkoitettu. Asennus eroaa edellisestä siinä, että tarvitaan kolme käyttöön tulevaa johdinta sekä kytkimelle että valaisimelle menevässä johdossa. Valaisimelle menevässä johdossa tarvitaan lisäksi mahdollinen suojajohdin. Keltavihreää johdinta ei pidä käyttää muuhun tarkoitukseen kuin suojajohtimeksi. Yksinkertaisinta on käyttää johtoina yleisesti saatavilla olevia MMJ-johtoja 5×2,5 mm2 (jos sulake on 16 A) tai 5×1,5 mm2 (jos sulake on 10 A). Ylimääräiset johtimet jätetään käyttämättä.

Kytkimen toiminnan voi tarkistaa esim vastusmittarilla, että saataisiin kytkimelle tuleva johdin ja valaisimelle lähtevät johtimet kytketyksi oikein. Virhekytkennästä ei tosin aiheudu vaaraa, mutta valot eivät silloin toimi niin kuin pitäisi.

Pihavalaistuksen asentaminen

Pihavalaistusasennuksessa on ensiksi päätettävä, miten valaistusta aiotaan ohjata, eli miten valot aiotaan sytyttää ja sammuttaa. Vaihtoehtoja ovat mm

  • Ohjaus tavallisella kytkimellä
  • Ohjaus kellokytkimellä
  • Ohjaus hämäräkytkimellä (ei käsitellä tässä)

Jos ohjaus toteutetaan tavallisella kytkimellä, se sijoitetaan parhaiten sisätiloihin ulko-oven viereen, josta valot on helppo sytyttää mm ulos mennessä. Kytkimeltä tai mahdolliselta tätä asennusta varten käytettävältä jakorasialta viedään johto ensimmäiselle pihavalaisimelle kuten mille tahansa valopisteelle. Johdon maassa olevan osan on kuitenkin oltava muita johtimia ympäröivällä verkkomaisella suojajohtimella (ns konsentrinen johdin) varustettu. Sopiva johto on esim maakaapeli MCMK 2×1,5 + 1,5 mm2 (kun sulake on 10 A).Merkintä tarkoittaa, että johdossa on kaksi tavanomaista johdinta ja niiden ympärillä konsentrinen johdin. Konsentrinen johdin kytketään suojajohtimeksi.

Kohdassa, jossa sisätilojen johto ja maakaapeli liittyvät toisiinsa, tarvitaan jakorasia. Maakaapelin konsentrinen johdin puretaan varovasti ja kierretään yhdeksi monisäikeiseksi johtimeksi (päällimmäiseksi liuskamainen osa). Liittimen pitää olla sellainen, että se sopii myös monisäikeiselle johtimelle, esim eristetty ruuviliitin.

Maakaapelin kaivusyvyys on valittava siten, ettei se helposti vahingoitu. Katualueilla ja taloyhtiöiden pihoilla kaapelit kaivetaan tavallisesti n 70 cm syvyyteen, mutta esim omakotitalon pihalla ei näin suuri syvyys ole tarpeen ja esim 30 cm voi usein olla riittävä. Kaapeli on hyvä varustaa sen yläpuolelle sijoitetulla merkkinauhalla tai muovisella kourulla, että se havaittaisiin helpommin myöhemmissä kaivutöissä. Kaapeli on syytä suojata maahanmenokohdassaan esim kyllästetystä puusta tehdyllä suojuksella

Luontevin tapa liittää monta pihavalaisinta on ketjuttaa ne, ts kaapeli viedään ensimmäiselle pihavalaisimelle ja liitetään sen liittimiin. Tästä jatketaan toisella kaapelin pätkällä seuraavalle valaisimelle jne. Valaisimesta kannattaa tarkastaa, onko siinä aukko ja liittimet myös lähtevälle kaapelille. Jos ei ole, kaapelointi olisi tehtävä erillisellä kaapelilla jokaiselle valaisimelle (ja sopivaan paikkaan sijoitetulla ulkoasennukseen sopivalla jakorasialla), sillä kahden kaapelin ahtaminen yhden kaapelin aukosta ja liittimiin voi olla työlästä ja asennuksesta tulee epävarma. Konsentrinen johdin kytketään suojajohtimeksi myös valaisimen päässä. Valaisimen perusta on asennettava sellaiselle korkeudelle, että liittimet jäävät lumien sulamisaikaankin pihalle kertyvän veden pinnan yläpuolelle. Sama koskee mahdollisia jakorasioita.

Yksinkertaisilla pistorasiaan liitettävillä kellokytkimillä voi ohjata pihavalaistusta seuraavasti: Ulkoasennukseen tarkoitettu kellokytkin pannaan paikalleen ulkopistorasiaan. Kytkimen lähelle asennetaan ulkoasennukseen sopiva (vesitiivis) jakorasia, josta maakaapeli lähtee pihavalaisimille. Jakorasiasta kellokytkimelle asennetaan kumikaapeli ja sen päähän maadoitettu pistotulppa, joka työnnetään kellokytkimessä olevaan pistorasiaan. Kellokytkimen huono puoli pihavalaistuksen ohjauksessa on, että kelloa pitää ajoittain säätää päivän pituuden vaihtelun mukaan.

Pihavalaistus ei standardien mukaan tarvitse vikavirtasuojaa.



etusivulle   etusivulle tulosta   tulosta sivun alkuun   sivun alkuun