Mene sisältöön

Kodin sähköverkko

Miksi käytetään sekä maadoitettuja että maadoittamattomia pistorasioita?

Maadoittamaton pistorasia ja siihen sopiva pistotulppa eli töpseli ovat ratkaisuja, jotka ovat olleet käytössä sähkönkäytön alkuajoista asti. Pistotulppaan tulee kaksi johdinta, jotka ovat tarpeen, että sähkö voisi kulkea sähkölaitteen läpi. Tämän pistotulpan etu on yksinkertaisuus, kun ei ole väliä, miten päin johdot kytketään.

Maadoitettua pistorasiaa ja maadoitettua pistotulppaa käytetään suojaamaan sähkölaitteen käyttäjää mahdolliselta laitteessa olevalta eristysvialta. Pistotulppaan (kutsutaan usein schuko-pistotulpaksi) tulee laitteesta kolme johdinta. Kahta johdinta pitkin sähkö kulkee laitteen läpi. Kolmas johdin on suojajohdin, joka on yhdistetty laitteen metallirunkoon ja pistorasian puolella maahan. Jos laitteeseen tulee eristysvika siten, että sen runko tulee jännitteiseksi, virta ohjautuu suojajohtimen kautta maahan ja aiheuttaa sulakkeen toimimisen eli sulakepalon. Jos suojajohdinta ei olisi, laitteen runko ja mahdollinen metallikuori pysyisivät jännitteisinä ja niistä saisi kosketettaessa sähköiskun. Maadoitetun pistotulpan haittapuoli on, että suojajohdin pitää ehdottomasti kytkeä oikein, ts se ei saa vahingossa joutua virtajohtimeksi.

Miksi sähkölaitteissa on erilaisia töpseleitä, jotka eivät edes aina sovi kaikkiin pistorasioihin? Miksi siis maadoittamaton pistotulppa ei mene maadoitettuun pistorasiaan, mutta maadoitettu tulppa menee kaikkiin pistorasioihin?

Tällä halutaan estää se, että tiloissa, joissa sähköiskusta aiheutuva vaara on tavallista suurempi (kosteat tilat, keittiöt jne), käytettäisiin maadoittamattomia laitteita.

Esim matkaradion muovikuoresta ei voi saada sähköiskua, koska muovi ei johda sähköä. Matkaradiossa ja muissa vastaavanlaisissa laitteissa käytetään litteää pistotulppaa (euro-tulppaa), jossa ei ole suojajohdinta. Tämä pistotulppa sopii myös maadoitettuun pistorasiaan.

Uusissa rakennuksissa kaikki pistorasiat ovat yleensä maadoitettuja. Tällöin esim vanhoja maadoittamattomalla pistotulpalla varustettuja pöytävalaisimia ei voi käyttää. Jos nämä valaisimet halutaan varustaa pistorasioihin mahtuvalla pistotulpalla, muutos olisi annettava sähköliikkeen tehtäväksi, jolloin selvitetään mahdollisten metalliosien maadoittamisen tarve.

Uusissa rakennuksissa myös kattovalaisimelle on oma pieni pistorasiansa eikä enää sokeripalan näköistä ruuvimeisselillä käsiteltävää liitintä (poikkeus: maadoitettu kruunuvalaisin tarvitsee edelleen sokeripalan, jossa on neljä johdinta). Jos kattovalaisin on vanha, siihen on hankittava pistorasiaan sopiva pistotulppa. Sähköliikkeen käyttö on suotavaa tähänkin muutokseen.

Katso myös vastausta edelliseen kysymykseen.

Asensin kattoon kruunuvalaisinta paikalleen liittämällä sen johtimia katossa valmiina olevaan sokeripalaan. Lamput eivät syttyneet kytkimestä niin kuin pitäisi ja eräässä kytkimen asennossa lamput paloivat vain himmeästi. Onko tilanne vaarallinen ja miten kytkentä pitäisi tehdä?

Kattokruunua ohjataan tavallisesti kaksoiskytkimellä, jonka toinen nappula sytyttää vaikkapa kolme lamppua ja toinen kaksi. Sokeripalassa on kolme johdinta, joista kaksi tulee kaksoiskytkimen kummaltakin nappulalta. Kolmas johdin on nollajohdin. Vastaavasti kattokruunussa on kaksi johdinta, jotka syöttävät sähköä kumpikin omaan lamppuryhmäänsä, ja lisäksi yhteinen paluujohdin.

Kytkentä pitäisi saada tehdyksi siten, että sokeripalan nollajohdin ja kattokruunun paluujohdin yhdistetään toisiinsa. Muut kaksi johdinta voidaan kytkeä miten päin tahansa. Kytkennän voi tehdä kokeilemalla eli vaihtamalla johtimien paikkaa. Vaaraa ei väärään kytkentään liity, vaan pelkästään se että valot eivät toimi niin kuin pitäisi.

Myös väreistä voi päätellä jotain: nollajohdin on uudehkoissa asennuksissa vaalean sininen, vanhemmissa harmaa.

Muista myös katkaista sähkö pääkytkimestä ennen kokeilun aloittamista. Hanki myös taskulamppu, ellei työ tapahdu valoisana aikana.

Huom. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun puolella valmistuneissa taloissa kaikkien huoneiden pistorasiat ovat maadoitettuja. Tällöin myös katon kruunuvalaisimelle todennäköisesti on maadoitusjohdin. Sokeripalassa on tällöin neljäs, keltavihreä johdin. Jos valaisimessakin on maadoitusjohdin (keltavihreä), se yhdistetään katosta tulevaan keltavihreään johtimeen.

Tärkeää on, että katosta tulevaan keltavihreään johtimeen ei yhdistetä mitään muuta johdinta, sillä siitä voi aiheutua valaisimen rungon metalllisosien tuleminen jännitteiseksi, mikä on vaarallinen tilanne. Usein, mutta ei aina, tämä väärä kytkentä tulee ilmi siitä, että valaisin ei toimi kuten pitäisi.

Jos metallirunkoisessa kattovalaisimessa (esim vanha viisilamppuinen valaisin) ei ole maadoitusjohdinta, määräysten mukaiseen tilanteeseen pääsemiseksi sellainen pitäisi siihen erikseen sähkölikkeessä asentaa. Valaisin toimii ilman tätä johdintakin, mutta eräissä tilanteissa maadoituksen puuttumisesta saattaa aiheutua vaaraa.

1990-luvulta lähtien on uusien rakennusten kattovalopisteisiin asennettu valaisinpistorasiat. Valaisinpistorasiaa ei kuitenkaan ole kruunuvalaisimelle tarkoitetussa maadoitetussa valopisteessä. Asiaa on lähemmin selostettu toisaalla sivuillamme, jonne pääsee klikkaamalla TÄSTÄ .

Pitääkö tietokoneen pistorasia muuttaa maadoitetuksi, vaikka asuntoni muut pistorasiat ovat maadoittamattomia?

Maadoitettuja pistorasioita löytyy joka asunnosta ainakin keittiöstä ja kylpyhuoneesta. Tietokoneelle ei kuitenkaan pidä ryhtyä vetämään roikkajohtoa näistä tiloista, sillä se on hankalaa ja siitä voi aiheutua vaaratilanteitakin. Tavallisesti tietokone toimii ihan hyvin liitettynä maadoittamattomaankin pistorasiaan.

Tietokoneeni on liitetty maadoittamattomaan pistorasiaan. Minulla on volttimittari, jolla mittasin muutaman kymmenen voltin jännitteen tietokoneen rungon ja lämpöpatterin väliltä. Onko tietokone viallinen ja onko tilanne vaarallinen?

Monesta perheestä löytyy volttimittari. Jos sillä kokeilee jännitettä maadoittamattomaan pistorasiaan yhdistetyn tietokoneen rungon ja esim lämpöpatterin väliltä, mittari voi tosiaan näyttää muutaman kymmenen voltin jännitettä. Tämä johtuu yleensä häiriösuojauskondensaattorista, joka on kytketty tietokoneen virransyöttöosan ja rungon välille. Jännitettä ei pidetä vaarallisena, ainakaan ellei koskettelija ole märkä. Märälle ihmiselle taas mikä tahansa sähkölaite voi olla vaaraksi. Mitattava jännite saadaan useimmiten katoamaan kääntämällä tietokoneen pistotulppa pistorasiassaan toisinpäin.

Jos asialle halutaan jotain tehdä, kunnollinen ratkaisu on vaihtaa kyseisen huoneen kaikki pistorasiat maadoitetuiksi. Vain yhden pistorasian vaihtoon liittyy omia vaaramahdollisuuksiaan.

Tavalliset hehkulamput rikkoutuvat meillä eräissä valaisimissa vähän väliä. Mitä asialle voisi tehdä?

Hehkulamppujen keskimääräinen elinikä on usein vain 1000 tuntia. Jos tällaista lamppua poltetaan neljä tuntia joka päivä, se kestää 250 päivää eli noin kahdeksan kuukautta. Jos lamppuja on vaikkapa neljä kappaletta, yksi niistä palaa loppuun noin joka toinen kuukausi. Laskelma osoittaa, että lamppujen tiuha loppuun palaminen voi olla asiaan kuuluvaa eli että missään ei olekaan vikaa.

Jotkut valaisimet ovat rakenteeltaan sellaisia, että kupu lämpenee huomattavasti ja lamppu toimii paljon kuumempana kuin pitäisi. Jos tämä vaikuttaa oikealta selitykseltä, lampun wattimäärän pienentäminen auttaa jonkin verran. Parempi ratkaisu on muutenkin energiansäästölamppu (pienoisloistelamppu), joka on sinänsä pitkäikäinen ja pienitehoisena lämpeneekin vähemmän.

Vika voi olla myös ylijännitteessä. Jännitteen voi asian tunteva henkilö mitata melko helposti. Muistettava on kuitenkin, että jännite vaihtelee aina jonkin verran. Ihanteellinen jännite on 230 volttia, ja yli 240 volttia se ei saisi ainakaan pitkään olla. Myös lampuissa saattaa olla huonoja yksilöitä ja harvinaisesti tosin jopa huonoja valmistuseriä.

Monissa sähköturvallisuusohjeissa kehotetaan välttämään maadoitetun jatkojohdon vetoa huoneesta toiseen, jos yhdessä huoneessa on maadoitetut pistorasiat ja toisessa maadoittamattomat. Ohjeissa sanotaan myös, että jos huoneessa yksi pistorasia vaihdetaan maadoitetuksi, on vaihdettava kaikki muutkin sen huoneen pistorasiat.

Mitä vaaraa aiheutuu, jos näitä säännöksiä rikotaan?

Maadoittamattomia pistorasioita löytyy mm ennen 1990-lukua rakennettujen talojen ”kuivista” tiloista, eli olo- ja makuuhuoneista, eteisestä jne. Jos maadoittamattomaan pistorasiaan liitetyn sähkölaitteen (vaikkapa metallirunkoisen valaisimen) eristys on viallinen, sen runko tulee jännitteiseksi, mutta sulakkeet eivät silti välttämättä pala. Näissä tiloissa mahdollisuus saada sähköisku vikaantuneesta sähkölaitteesta on silti pieni. Tämä johtuu siitä, että sähköiskun saa vasta, jos sähkövirta pääsee vikaantunutta laitetta koskettavasta henkilöstä edelleen maahan. Asuinhuoneessa, jossa lattia on eristävä ja kuiva eikä siellä ole vesijohtoa, ei maayhteyttä helposti synny.

Tilanne muuttuu, jos samaan tilaan tuodaan myös maadoitettuun pistorasiaan liitettyjä sähkölaitteita. Tämä voi tapahtua joko asentamalla tällainen pistorasia tähän huoneeseen tai vetämällä jatkojohto jostain toisesta huoneesta. Maadoitettuun pistorasiaan liitetyn laitteen metallirunko on maadoitettu. Jos ihminen nyt koskee yhtaikaa viallista maadoittamattomaan pistorasiaan liitettyä laitetta (sen metallirunkoa) ja maadoitettuun pistorasiaan liitetyn (ehjän) laitteen metallirunkoa, hän saa sähköiskun. Se halutaan säännöksillä estää.

On kuitenkin lisättävä, että tällaiset vaaratilanteet ovat todellisuudessa harvinaisia. Siksi esim vielä 1960-luvulla säädökset olivat erilaisia ja silloin rakennetuista taloista löytyy maadoittamattomia pistorasioita vaikkapa keittiöiden ruokapöytää varten tarkoitetusta osasta, vaikka tiskipöydän lähettyvillä kyllä on maadoitetut rasiat.

Jos kuitenkin haluat käyttää vain kunnollisia ratkaisuja, älä riko tässä tarkoitettuja säännöksiä.

Vielä lisäyksenä: Toisinpäinen ratkaisu, esimerkiksi jatkojohdon vieminen maadoittamattomasta pistorasiasta tilaan, jossa on (tai jossa pitäisi olla) maadoitetut pistorasiat, on todella vaarallinen eikä sellaista pidä missään tapauksessa tehdä. Älä siis tilapäisestikään vedä maadoittamattomaan pistorasiaan liitettyä jatkojohtoa kylpyhuoneeseen tai pihalle.

Autonlämmitysjohdot ovat ongelma taloyhtiössämme, kun autoilijat jättävät johdon roikkumaan kotelostaan silloinkin, kun auto ei ole paikalla. Mitä säädöksiä asiasta löytyy?

Turvatekniikan keskus TUKES on marraskuussa 2007 antanut asiasta tiedotteen, jonka otsikko on “Auton lohkolämmitysjohto irrotettava käytön jälkeen pistorasiasta”. Tiedote kuuluu seuraavasti:

Auton moottorin ja sisätilan lämmittäminen lohkolämmittimen avulla on taas ajankohtaista. Lohkolämmittimen lämmitysjohto pitää turvallisuussyistä aina irrottaa käytön jälkeen pistorasiasta ja pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.

Avoin pistorasiakotelo tai vapaasti roikkuva sähköistetty lämmitysjohto ovat vaaraksi esimerkiksi leikkiville lapsille tai kotieläimille. Lisäksi avoimena pidettävä kotelo on alttiina ilkivallalle. Uusimmissa ulkopistorasioissa on pakollisena lisäsuojana vikavirtasuojakytkin.

Taloyhtiöiden ja muiden autolämmityspistorasioita omistavien yhteisöjen olisi hyvä laatia autoilijoille selkeät ohjeet pistorasioiden käytöstä. Samalla tulisi kieltää liitäntäjohtojen jättäminen irrallisena kiinni pistorasiaan, ettei huoltoyhtiön tarvitse huolehtia liitosjohtojen keräämisestä. Jos tilapäisesti on käytettävä jatkojohtoja auton lämmitykseen, on lämmitys suoritettava valvottuna. Lasten on melko helppo avata tavalliset jatkojohtojen liitokset, jolloin heille saattaa aiheutua vaaraa.

Johdot eivät saa myöskään olla ajoreitillä, koska nastarenkaat rikkovat niiden eristeet. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto kannattaa tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein, sillä johtojen liittimien löystyminen tai johdineristeiden vioittuminen saattaa aiheuttaa välittömän sähköisku- tai palovaaran. Myös lohkolämmittimen pistoke on syytä tarkistaa ja puhdistaa, jotta vältetään likaantumisen aiheuttamat vaarat.

Auton sisätilan lämmittimenä pitää turvallisuussyistä käyttää vain erikseen autoihin tarkoitettua lämmitintä. Asunnon lämmitin ei palovaaran vuoksi sovi auton lämmitykseen.”

Sivun alkuun