Mene sisältöön

Ukkonen ja salamat

Suomessa on keskimäärin 12 ukkospäivää vuodessa. Ukkospäivien lukumäärä vaihtelee alueittain, mutta Suomessa ylitetään harvoin 25 vuotuisen ukkospäivän raja. Salama surmaa vuosittain Suomessa joitakin ihmisiä. Loukkaantumisia on enemmän. Lisätietoja alueen ukkosherkkyydestä voi saada esimerkiksi Ilmatieteen laitokselta tai paikalliselta jakeluverkkoyhtiöltä.

Miten ukkonen syntyy ?

Oheinen kuva esittää ukkossolua (kuva on kirjasta “Suurjännitetekniikka”, M.Aro ym, Otatieto 1996). Ukkospilvi sähköistyy, kun mikrojääkiteet nousevat ylös ukkossolun voimakkaan pystyvirtauksen mukana ja “hankautuvat” vajoaviin tai vastatuulessa leijuviin, millimetrin luokkaa oleviin lumirakeisiin.

Ukkosen ääni syntyy salaman aiheuttamasta voimakkaasta ilmanpaineen muutoksesta. Salama puolestaan on ukkospilven synnyttämä voimakas sähköpurkaus. Salamanisku voi aiheuttaa vaaraa ihmisille ja eläimille, aiheuttaa räjähdyksen tai vaurioittaa rakennuksia, laitteita ja teknisiä järjestelmiä.

Edellä oleva lause on lainaus Suomen Standardisoimisliiton (SFS)julkaisemasta käsikirjasta ”Rakennusten ja rakenteiden salamasuojaus ” (2009). Seuraavassa esitetty teksti pohjautuu monin osin tähän kirjaan.

Salaman ominaisuudet vaihtelevat laajoissa rajoissa. Vaarallisuuden ja vaurioiden kannalta yksittäisen salaman tärkeimmät ominaisuudet ovat sähkövirran huippuarvo, virran muutosnopeus, sähkövaraus, ominaisenergia ja kerrannaisuus (osaiskujen lukumäärä). Salaman sähkövirta voi vaihdella ainakin välillä 2000 – 200 000 ampeeria.

Virran suuruus vaikuttaa myös salaman käyttäytymiseen, sillä suurivirtainen salama hakeutuu helpommin rakennuksen korkeimpaan kohtaan. Pienivirtainen salama voi osua katon sijasta myös melko lähelle rakennusta maahan tai korkean rakennuksen seinään. Vauriot ja jyrähdyksen voimakkuus epäilemättä kasvavat kun salaman virta on suuri.

Sivun alkuun