|
|
|
|
||
|
|
|
Sähköjärjestelmien valinta
Suojaudu vahingoilta ja tunkeilijoiltaKosteusvahtiKosteusvahdin (kuva ohessa) asentamista pesukoneiden sijoitustiloihin kannattaa harkita, sillä kosteusvahti ilmaisee alkavat kosteusvauriot heti, ja vikapaikka voidaan ilmaista nopeasti. Tulvimissuoja ja kosteusvahti eivät korvaa lattiakaivon tuomia etuja silloin, kun roskasihtiä puhdistetaan, vesi- ja viemäriliitännät vuotavat, kone vikaantuu ja täyttyy yli tai liitosjohto halkeaa. Liesivahti Lieden taakse asennettava liesivahti on turvalaite, joka seuraa lieden käyttöaikaa sekä -tehoa ja katkaisee omatoimisesti päälle unohtuneen sähkövirran levystä. Se voidaan kiinnittää kaikkiin markkinoilla oleviin liesimalleihin. Liesivahti toimii ilman erillisiä kelloja tai muita ajastimia eikä sen olemassaolo häiritse normaalia lieden käyttöä. Lieden taakse piiloon jäävä liesivahti on huomaamaton.' Liesivahti voidaan säätää sammuttamaan levy joko tietyn tehorajan ylityksen jälkeen määrätyssä ajassa. Esimerkiksi kun levyn teho on 1000 W, katkaistaan sähkö vaihtoehtoisesti 11, 16, 22 tai 32 minuutin kuluttua levyn kytkemisestä päälle. Kun levyn teho on alle 1000 W, virta katkeaa 54 tai 108 minuutin kuluttua. Liesivahdin voi asentaa vain sähköalan ammattilainen laitetta seuraavien asennusohjeiden mukaan. Liesivahdin asentaminen asunnon lieden taakse vie ammattilaiselta vain hetken aikaa. Päälle unohtunut lieden levy sytyttää vuosittain kymmeniä tulipaloja. Yleinen käsitys on, että liesi unohtuu päälle erityisen helposti iäkkäiltä ihmisiltä tai lapsilta. TUKESin tekemän selvityksen mukaan tyypillinen liesipalon uhri Suomessa on kuitenkin keski-ikäinen mies ja kuolinhetki perjantai tai lauantai. Periaatteessa kuka tahansa voi unohtaa lieden päälle hajamielisyyttään, kun keittiötyöt keskeytyvät esimerkiksi ovikellon tai puhelimen soittoon. Vikavirtasuojakytkin Pistorasioihin tai sähkökes kuksiin pistorasian syöttöjohdon alkuun voi lisätä sähköisen lisäsuojalaitteen eli vikavirtasuojakytkimen. Se kytkee vaarallisen jännitteen vikatilanteessa tai pistorasiaan liitetyn laitteen vaurioituessa niin nopeasti pois, että ihminen ei ehdi saada vikaantuneesta tai virheellisestä laitteesta vahingoittavaa sähköiskua. Vikavirtasuojakytkin on asennettava kaikkiin pesutilojen pistorasioihin sekä kaikkiin ulkopistorasioihin, joihin voidaan liittää kädessä pidettäviä tai käsin kosketeltavia sähkölaitteita. Määräykset eivät vaadi tällaisen suojalaitteen asentamista kuiviin tiloihin, mutta sähköurakoitsijaa voi pyytää asentamaan suojalaitteen parantamaan turvallisuutta myös näihin tiloihin. Vaikka määräykset eivät vaadikaan jälkikäteen vanhoihin asennuksiin vikavirtasuojakytkintä, kannattaa se kuitenkin niihinkin asentaa lisähenkilösuojaksi. Vikavirtasuojakytkimen lisääminen on helppoa, koska markkinoilla on useita pistorasiamalleja, joissa on jo valmiiksi kiinteänä osana vikavirtasuoja. Myös jatkojohtoihin on saatavana erillisiä vikavirtasuojia. Ne kytketään laitteen ja jatkojohdon pistorasian väliin pistotulpalla, joten niiden käyttö on vaivatonta ja nopeaa. Vikavirtasuojakytkin sijoitetaan yleensä asunnon keskukseen tai vanhan saneerauksessa erilliseen koteloon keskuksen lähelle. Joskus joudutaan johdotuksia uusimaan, sillä vikavirtausojakytkimen toiminnan vaatimaa erillistä suojajohdinta ei asennuksissa välttämättä ole vanhoissa - ennen 1990-lukua tehdyissä - asennuksissa. Vaihtoehtoisesti vikavirtasuojakytkin voidaan sijoittaa yksittäisen pistorasian yhteyteen, jolloin johtojen lisäasennuksia ei tarvita. Vikavirtasuojakytkimen toiminta on merkki siitä, että virtapiirissä on liian suuri vuoto- tai vikavirta. Tämä voi aiheutua yksittäisen laitteen viasta tai likaantumisesta. Vikavirtasuojan laukaisu voi johtua myös siitä, että virtapiiriin on kytketty liian monta laitetta. Tällöin laitteiden yhteinen vikavirta aiheuttaa laukaisun. Miten menetellä, kun vikavirtasuojakytkin on toiminut ja katkaissut sähkön syötön laitteelle? Vikapaikan selvittämiseksi irrotetaan pistotulppaliitäntäiset laitteet sähköverkon pistorasioista. Tämän jälkeen vikavirtasuojakytkin suljetaan. Jos suojalaite laukeaa heti uudestaan, on vika kiinteissä sähköasennuksissa. Tällöin on syytä ottaa yhteys sähköammattilaiseen, joka paikantaa ja korjaa vian. Jos vikavirtasuojakytkin pysyy kiinni, jää vika pistotulppaliitäntäisten laitteiden puolelle. Kun ne liitetään sähköverkon pistorasiaan kukin vuorollaan, selviää viallinen laite. Jos mikään yksittäinen laite ei aiheuta laukaisua, on vika mahdollisesti laitteiden määrässä. Kuitenkin jo yksikin laite riittää vikavirtasuojan laukaisuun - esimerkiksi vanha pesukone, jonka eristykset ovat heikentyneet vuosien saatossa pesuvesien vaikutuksesta. Jos esimerkiksi pesutilaan vaihdetaan vanhan valaisimen tilalle valaistu peilikaappi, jossa on pistorasia, on tämä pistorasia suojattava vikavirtasuojakytkimellä. Vain rikkoutuneet ja vanhentuneet pistorasioiden kannet ja rasiakojeet sekä kytkimet ja valaisimet voidaan uusia aikaisempien vaatimusten mu- kaisesti. Turvallisuustason parantamiseksi on suositeltavaa suojata vanhatkin pistorasiat vikavirtasuojakytkimellä. Vikavirtasuojakytkimessä on testipainike, jota tulisi asukkaan painaa kerran vuodessa. Tällä painalluksella testataan vuosittain, että suojalaite on kunnossa. Ylijännitesuojat Ylijännitteet tulevat rakennukseen useimmiten sähkön syöttöverkkon kautta. Ylijännitteiden syynä on joko sähkön jakeluverkon vikatilanteet tai ukkonen. Ylijännitteitä esiintyy niin taajamissa kuin maaseudullakin. Ilmajohtojen käyttö lisää ukkosylijänniteriskiä. Salama iskee useimmiten korkeaan kohteeseen. Esimerkiksi rakennuksen lähistöllä olevaan puuhun tai mastoon osunut salama aiheuttaa ylijännitteitä myös rakennuksen sisällä. Ukonilmat saattavat olla tuhoisia kodin herkille sähkölaitteille. Salaman aiheuttama ylijännite voi siirtyä sähkölaitteisiin sähkö- tai televerkon välityksellä, vaikka varsinainen ukkospurkaus on tapahtunut kilometrien päässä. Herkimmin vaurioituvia laitteita ovat kaikki elektroniikkaa sisältävät laitteet: atk-laitteet, televisiot, kodin viihdeelektroniikka, modeemit ja muut kodin herkät sähkölaitteet. Itse laitevaurioita suurempia voivat olla välilliset vahingot esimerkiksi tietokoneille talletettujen tiedostojen kadotessa. Kaupunkialueella ukkosylijännitteiden aiheuttamat tuhot ovat merkittävästi pienempiä kuin haja-asutusalueilla. Yleensä sähkölaitteita suojellaan ukkoselta siten, että ukonilman tullessa lähelle herkät sähkölaitteet, antennipistokkeet ja puhelinpistokkeet irrotetaan verkosta. Tämä onkin tehokas suojaustapa, mutta ei kuitenkaan aina toimi. Aina ukkosen saapuessa ei olla kotona ja ylijännite voi tulla kaukaa verkkoa pitkin yllättäen, vaikka ukonilmasta ei olisi vielä mitään havaintoa. Ylijännitteiden aiheuttamilta vaurioilta voidaan suojautua tehokkaimmin, jos sähkö- ja puhelinverkkoon asennetaan riittävästi ylijännitesuojia. Nämä ylijännitesuojat ohjaavat rakennukseen tulevat ylijännitteet hallitusti maahan siten, etteivät ne ehdi aiheuttaa laitevahinkoja. Ainakin hyvin ukkosherkillä alueilla kannattaa harkita tehokkaan ja riittävän ylijännitesuojauksen hankkimista. Sähköverkossa suurilta purkausenergioilta suojaudutaan sijoittamalla sähkökeskuksen yhteyteen suoja, joka rajoittaa ylijännitteen sellaiselle tasolle, että koko talon sähköverkko tulee suojatuksi. Tämän lisäksi herkkien laitteiden suojaksi tarvitaan kojesuojia, jotka rajoittavat ylijännitteet sille tasolle, etteivät herkimmätkään laitteet pääse vahingoittumaan. Mikrotietokoneet ovat usein modeemin tai muun laitteen välityksellä yhteydessä myös puhelinverkkoon. Jotta saataisiin aikaan kattava ylijännitesuojaus, pitää laitteet suojata vielä puhelinverkon kautta saapuvilta jännitepiikeiltä. Myös antenniverkkoon on mahdollista asentaa ylijännitesuojia tv-vastaanottimien suojaksi. Kojesuojien hinnat ovat arviolta 50 euron luokkaa (kesällä 2002). Keskukseen asennettavat suojat ovat jonkin verran kalliimpia. Laitekustannusten lisäksi tulevat vielä asennuskustannukset. Kiinteästi sijoitettavien suojien asentaminen on sähköalan ammattilaisen työtä. Kattavaan suojaukseen tarvitaan siis yleensä useampia kuin yksi suojalaite, mutta sijoitus tulee vahinkotapauksessa moninkertaisesti takaisin. Vaikka kiinteistön kotivakuutus korvaisi osan suorista ukkosvahingoista, niin vakuutuksissa on aina jonkinlainen omavastuuosuus, joka on yleensä jo suurempi kuin yhden ylijännitesuojan hinta. Vakuutusturvan kattavuus ukkostilanteissa kannattaa tarkistaa. Varavoimajärjestelmät Joskus voi pientalossakin olla tarpeen varautua varavoimajärjestelmiin, jos jokin lääketieteellinen hoito kotona sitä edellyttää - esimerkiksi jos asukkaan dialyysihoito tapahtuu kotisairaanhoitona. Myrskyt koettelevat pientaloasujia ajoittain erityisesti maaseudulla. Monelle on tullut mieleen hankkia polttonestekäyttöinen aggregaatti eli varavoimakone tällaisia poikkeustilanteita varten. Kannattaa harkita, tarvitaanko aggregaattia niin usein, että sellaisen hankinta omaan käyttöön on tarpeen. Lisäksi aggregaatin kytkeminen verkkoon vaatii sähköammattilaisen apua, ettei synny vaaratilanteita. Ovien sähköinen lukitus Ovien sähköiset lukitusjärjestelmät ovat yleistyneet eritoten kaupunkien kerrostaloissa mutta myös pientalojen porttilukituksina. Ovien sähköistä lukitusta voit käyttää silloin, kun haluat kauko-ohjata oven lukitusta tai liittää sen kuluvalvontajärjestelmään. Suurissa kerrostaloasunnoissa ja pientalois- sa on kätevää, jos ulko-oven voi kauko-ohjata auki muualtakin kuin yhdestä pisteestä eteisestä, esimerkiksi keittiöstä, yläkerrasta, työhuoneesta tai askartelutiloista. Kun käytetään ovien tai porttien sähköistä lukitusta ja niitä kaukoohjataan, on tärkeää, että tulija voidaan tunnistaa ennen lukon avaamista. Siksi lukon kauko-ohjauksen yhteydessä yleensä käytetään ovipuhelinta, joka voi olla joko tavallinen puheyhteyspuhelin tai kuvapuhelin, joka lähettää vastauslaitteeseen tulijan videokuvan. Jos haluat sähköisen lukituksen omaan taloosi, suunnitteluta se riittävän varhaisessa vaiheessa, sillä lukitus on hankala toteuttaa jälkiasennuksena, jos oven rakenteessa ei ole tähän erikseen varauduttu. Siksi kun uusit tai vaihdat ulkoovea, hanki sellainen ovi, jossa on tarvittavat koloukset ja johtotiet jo valmiina. Määrittele ne oven valmistajalle, kun tilaat ovea, niin ne voidaan tehdä tehtaalla valmiiksi. Tällainen ennakointi ei lisää oven hankintakustannuksia nimeksikään, mutta mahdollistaa erilaisten lukitusten ja ovilaitteiden vaivattomat jälkiasennukset myöhemmin. Oven sähköiseltä lukituslaitteelta tarvitaan kaapelit ohjauslaitteille. Nämäkin yhteydet voidaan asentaa jälkeenpäin näkymättömiin ja hankaluuksitta, jos niihin on varauduttu johtoreitein suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Murtohälytinjärjestelmä Murtohälytinjärjestelmää voi käyttää myös pientalossa. Sen avulla havaitset luvattoman tunkeutumisen kotiisi, vaikka et ole itse kotona. Se voi lähettää viestin luvattomasta tunkeutumisesta omaan matkapuhelimeesi, naapurin lankapuhelimeen, vartiointiliikkeeseen tai muuhun valvottuun paikkaan. Asunnoissa käytetyissä murtohälytysjärjestelmissä on ilmaisin, keskuslaite, ilmoituksen siirtolaite ja mahdollisesti vielä paikallishälytin. Ilmaisimet kytketään tavallisesti keskuslaitteeseen kaapeleilla. Kaapelointi voi olla silmukkatyyppinen tai osoitteellinen. Perinteinen silmukkatyyppi sopii hyvin asuntoihin,joissa tavallisesti tarvitaan vain muutamia ilmaisimia. Osoitteellinen järjestelmä on hyvä isossa asuinrakennuksessa, jossa valvotaan useita eri paikkoja. Kätevä käyttöpaneeli ja viisas valvonta Murtohälytysjärjestelmän toimintoja ohjataan käyttöpaneelista, esimerkiksi "päälle-pois"-ohjaukset. Käyttöpaneelissa on koodinäppäimet salasanaa varten ja tarvittaessa toimintanäppäimiä. Voit sijoittaa käyttöpaneelin keskuslaitteen yhteyteen tai siitä erilleen vaikka eteiseen. Viivesilmukkaa hyväksikäyttäen voit sijoittaa paneelin jonnekin järjestelmän valvonta-alueelle. Jos käytät viivesilmukkaa, niin myös ulko-ovea valvova ovikosketin tai eteisen liikeilmaisin on syytä kytkeä viivesilmukkaan. Tällöin voit kotiin tullessasi tietyn ajan kuluessa kytkeä hälytyksen pois päältä, eikä hälytys rämähdä päälle ja viesti mene eteenpäin esimerkiksi johonkin valvontakeskukseen. Joihinkin järjestelmiin on mahdollista kytkeä useita käyttöpaneeleita, jolloin niitä voi sijoittaa esimerkiksi omakotitalossa eri sisääntuloreiteille. Jos murtohälytysjärjestelmässä on osavalvontatoiminto, voit kytkeä hälytyksen osassa asuntoa päälle ja osassa asuntoa voit liikkua normaalisti. Esimerkiksi asunnon yläkerrassa voit öiseen aikaan liikkua vapaasti, vaikka alakerran tiloja ja ulko-ovea valvotaankin. Jos joku perheesi jäsenistä kuitenkin tulisi ulko-ovesta sisään osavalvonnan ollessa päällä, hän voisi tehdä paneelista tarvittavat viivekytkennät. Osavalvonta vaatii erillisen ohjauspaneelin makuuhuoneiden lähettyville. Voit pitää esimerkiksi autotallin erikseen valvonnassa, vaikka kodissasi oleskellaankin. Erikseen valvottavaan tilaan voidaan asentaa ohisulkija. Kytket vain valvonnan pois ohisulkijasta, kun käyt autotallissa. Ohisulkijana voidaan käyttää erillistä koodinäppäintä tai autotallin lukon kosketinta. Paikallishälytykseen voidaan käyttää joko sireeniä tai vilkkuvaloja taikka molempia. Paikallishälytyksen tarkoituksena on herättää naapureiden ja ohikulkijoiden huomio. Ajatellaan, että murtautuja pötkisi pakoon ja vahingot näin jäisivät pienemmiksi. Jos haluat siirtää hälytyksen johonkin valvontapaikkaan, voit käyttää ilmoituksen siirtoon joko langallista tai langatonta robottipuhelinta tai ilmoituksensiirtojärjestelmää, jossa vastaanotin valvoo siirtolinjan kuntoa. Pysäytä tunkeutuja ja asunnossa liikkuja Asuntoihin murtautumista voidaan valvoa ainakin kahdella eri tavalla: 1. Valvotaan sitä, että asuntoihin ei päästä tunkeutumaan ovista, ikkunoista, parvekkeen kautta tai rakenteita rikkomalla. Tätä kutsutaan kuorivalvonnaksi. Valvonta toteutetaan ovi- ja ikkunakoskettimilla, kuuntelevilla lasirikkoilmaisimilla ja tärinään reagoivilla seismisillä ilmaisimilla. 2. Valvotaan sitä, liikkuuko asunnon sisätiloissa joku silloin, kun asukkaat ovat poissa. Tätä puolestaan kutsutaan tilavalvonnaksi. Tilavalvonnan ilmaisimet ovat liikeilmaisimia, jotka havaitsevat liikkeen valvontakentässään. Tällaisia ovat infrapuna-, mikroaalto- ja ultraääni-ilmaisimet. Jos haluat varmistua kunnollisesta valvonnasta, pyydä suunnittelijaa yhdistämään nämä molemmat valvontatavat esimerkiksi niin, että asunnon ovet varustetaan valvontakoskettimilla ja sijoitetaan muutama liikeilmaisin sopiville kulkureiteille. Kuorivalvonta reagoi murtautumiseen tilavalvontaa aikaisemmin. Tilavalvonta puolestaan on vaikeammin ohitettavissa. Palovaroitinjärjestelmä Palovaroittimen tehtävänä on varoittaa asunnossa olevia ihmisiä alkavasta palosta. Varoittimen summerin tarkoituksena on herättää nukkuvat tai havahduttaa huoneistossa muuten oleskelevat ihmiset tarpeeksi ajoissa. Tällöin pelastautuminen ja palon tukahduttaminen olisi mahdollista. Palovaroitin tuli pakolliseksi Suomessa kaikissa asunnoissa sekä majoitus- ja hoitolaitoksissa 1.9.1999, kun uusi pelastustoimilaki tuli voimaan. Palovaroittimessa on paloilmaisin ja merkinantolaite virtalähteineen sekä toiminnan testauslaite. Nämä kaikki on sijoitettu yhteiseen koteloon. Palovaroittimen ilmaisinosa on yleensä savuilmaisin, mutta joidenkin erikoistilojen ilmaisimeksi sopii parhaiten lämpöilmaisin. Kesämökeille tai muihin sellaisiin taloihin, joissa käytetään tulisijoja, sopii myös ilmaisin, joka reagoi häkään. Voit sijoittaa yksittäisiä palovaroittimia erikseen eri huoneisiin. Varmistaaksesi kuuluvuuden asuntosi eri puolilla, voit muodostaa palovaroittimista myös ryhmän siten, että kaksi tai useampia palovaroittimia kytketään yhteen. Tavoitteena on, että yhden palovaroittimen toiminta saa aikaan hälytyksen myös muissa varoittimissa. Palovaroitinryhmän ilmaisimissa on joko oma paristo kussakin tai yhteinen verkkolaite. Sijoita palovaroitin oikein Palovaroitin reagoi ilmassa oleviin savukaasuihin, mistä syystä se pitää sijoittaa paikkaan, johon savu todennäköisesti ensimmäiseksi kulkeutuu. Tällöin palo havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sinun kannattaa sijoittaa varoitin jokaisen makuuhuoneen kattoon joko keskelle huonetta tai vuoteen yläpuolelle. Ota huomioon sijoituksessa ilman virtaus ja sitä haittaavat esteet. Jos asunnossasi on useita asuinkerroksia, sijoita varoittimia jokaiseen kerrokseen. Yksi varoitin kannattaa sijoittaa portaiden yläpuolelle kattoon. Tarkista myös säännöllisesti, että palovaroitin ja sen paristot ovat kunnossa. Lisää tietoja palovaroittimen kunnossapidosta on tämän oppaan osassa 7 "Sähkön käyttö kotona". Asennus ja kaapelointi Yksittäiset, itsenäiseen toimintaan tarkoitetut palovaroittimet asennetaan pakkauksessa olevien ohjeiden mukaan. Kaapelointia ei näissä tarvita. Jos aiot liittää asuntosi palovaroittimet ryhmäksi tai järjestelmäksi sekä niiden valvonnan johonkin hälytys- tai kaukovalvontajärjestelmään, varaudu siihen jo rakentamis- ja remontointivaiheessa. Näissä tapauksissa kannattaa varata kullekin varoittimelle ainakin keskenään ketjutettu putkitus sekä ketjujen molemmista päistä putkitus sähkökeskukselle. Remontoidessasi suojaa palovaroitin niin, että sinne ei pääse rakennuspölyä, joka voi vaurioittaa varoitinta.
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
Sähköturvallisuuden edistämiskeskus - STEK ry  |
||
|
