Ajankohtaista
 STEK-info
 Sähköturvallisuus
 Sähkö ja rakentaminen
 Sähkö ja ympäristö
 Koulutus ja julkaisut
 Avustukset
 Palaute
 Haku
 Ohjeet
 Ylläpito
 Kysy sähköstä

Sähkön käyttö kotona


Kodin sähköverkko

Asunnoissa käytettävä verkkojännite on 230 V. Jakeluverkon haltija (sähkölaitos) tuo sähkön liittymisjohtoa pitkin pientalon pääkeskukseen. Usean huoneiston taloissa sähkö tuodaan vastaavasti talon pääkeskukseen, josta se jaetaan asuntojen ryhmäkeskuksiin. Sähkökeskuksien kautta sähkö sitten jaetaan asunnoissa sen kulutuspaikoille, esimerkiksi pistorasioihin tai valaistuspisteisiin.

Asunnon sähköpääkeskuksessa ovat pääsulakkeet, pääkytkin, eri ryhmien – esimerkiksi pistorasiatai valaistusryhmien – sulakkeet sekä muita suojalaitteita kuten vikavirtasuojakytkimiä tai ylijännitesuojia. Pientalon keskuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä on myös jakeluverkkoyhtiön mittari, joka mittaa sähkön kulutuksen talossa. Kerrostalojen mittarit ovat usein yhdessä paikassa – mittarikeskuksessa. Pientalon pääkeskuksen tai kerrostaloasunnon ryhmäkeskuksen pääkytkimestä voi kytkeä koko asunnon sähköt pois esimerkiksi sähkö- tai huoltotyötä varten, taikka sulakkeen vaihtoa varten.

Suojalaitteet sulakkeen vaihto

Pääkeskuksessa ja – jos on kysymyksessä iso omakotitalo tai kerrostalohuoneisto myös – alakeskuksissa on siis erilaisia suojalaitteita. Vanhoissa asunnoissa on yleisesti käytössä tulppasulakkeita ja uudemmissa automaattisulakkeita eli johdonsuojakatkaisijoita. Nämä sulakkeet ovat sähkövirtapiirissä olevia turvalaitteita, jotka suojaavat sähkön käyttäjää tapaturman vaaralta, jos sähkölaitteeseen tulee käyttäjälleen vaarallinen vika. Sulakkeet suojaavat myös sähköjohtoa ylikuormituksen aiheuttamalta ylilämpenemiseltä ja estävät näin uhkaavan tulipalon, kun käy- tössä on liian monta sähkölaitetta tai liian suuritehoinen laite.

Tulppasulakkeen koon voi tunnistaa sulakkeen päässä olevasta värillisestä merkkinastasta. Sama tunnusväri on myös varokepesän pohjakoskettimessa. Sulakkeen koko on ilmoitettu myös numeroarvoin sulakkeen pohjassa. Sulakkeen koko eli nimellisvirta – esimerkiksi 16 A – ilmoittaa, kuinka suuren kuormituksen sulake jatkuvasti kestää ilman, että se palaa ja kytkee kuormituksen pois päältä. Kun sähkölaite ei toimi, saattaa vika olla palaneessa sulakkeessa. Jos kysymyksessä on automaattisulake, palauta sulake kytkimestä toiminta- asentoon. Jos taas kysymyksessä on tulppasulake, toimi seuraavasti:

A. Tarkista, mikä sulake on palanut. Sen voit havaita sulakkeen päässä olevan värillisen merkkinastan irtoamisesta. Usein varokkeen kannen lasissa näkyy myös valokaaren jättämiä tummia jälkiä.

B. Katkaise sähkö pääkytkimestä painamalla kytkin nolla-asentoon.

C. Irrota palaneen sulakkeen varokekansi sulakkeineen. Mikäli sulake ei lähde irti varokekannen mukana sulakepesästä, aseta kansi takaisin ja yritä uudelleen. Käytä varokekantta työkaluna, jolla irrotat sulakkeen.

D. Tarkista palaneen sulakkeen kokosarakkeesta irronneen merkkinastan tai pohjakoskettimen väristä ja vaihda samanlainen ehjä sulake tilalle.

E. Kierrä varokekansi sulakkeineen tiukasti paikalleen. Käytät siis taas varokekantta työvälineenä, jonka avulla saat sulakkeen turvallisesti paikalleen.

F. Kytke sähkö päälle pääkytkimestä eli kytkin asentoon I.

Tavallisimpien kotitalouksissa käytettävien sulakkeiden sallitut kuormitukset ovat seuraavat:

Sulakkeen nimellisvirta Sallittu kuormitus Tunnusväri
6A 1400W Vihreä
10A 2300W Punainen
16A 3700W Harmaa
20A 4600W Sininen


Mikäli sulake palaa välittömästi uudelleen, irrota tähän ryhmään liitettyjen sähkölaitteiden pistotulpat tai kytke pois päältä kaikki tämän sulakkeen suojaaman ryhmän sähkökoneet tai valaisimet. Vaihda uusi sulake edellä mainitun ohjeen mukaisesti. Mikäli sulake nyt palaa, kun kaikki laitteet on irrotettu sähköverkosta, on vika kiinteässä asennuksessa. Kutsu sähköalan ammattilainen korjaamaan vika.

Jos taas sulake pysyy ehjänä, kytke irrottamasi sähkölaitteet ja valaisimet yksitellen takaisin sähköverkkoon. Jos jonkin laitteen kytkeminen verkkoon polttaa sulakkeen, saattaa laite olla viallinen. Irrota laite välittömästi sähköverkosta ja toimita se korjattavaksi sähköalan ammattilaiselle.

Jos viallinen asennus tai mikään yksittäinen laite ei aiheuta sulakkeen palamista, asennukset ja laitteet ovat siis kunnossa, mutta niitä on todennäköisesti kytketty sähköverkkoon liikaa ja ylikuormitus aiheuttaa sulakkeen palamisen. Sähkölaitteen kuluttaman tehon näet laitteen arvokilvestä, josta on lisää tietoa tämän oppaan kohdassa “Mitä ovat voltti, ampeeri, kilowatti?”

Kaikissa epäselvissä tai ongelmatilanteissa on syytä turvautua sähköammattilaisen apuun.

Asunnon pääkeskuksessa voi olla myös muita suojalaitteita: vikavirta- ja ylijännitesuojia. Vikavirtasuojakytkin kytkee ihmiselle vaarallisen jännitteen pois vikatilanteessa niin, että hän ei voi saada vaarallista sähköiskua. Ylijännitesuoja suojaa herkkiä sähkölaitteita ukkosesta tai sähköverkon vikatilanteesta johtuvilta ylijännitteiltä. Näistä suojalaitteista on lisää tietoa tämän oppaan kohdissa “Vikavirtasuojakytkin” ja “Ylijännitesuojat”.

Kodin monenlaiset pistorasiat

Sähkölaitteet liitetään sähköverkkoon joko pistotulpalla pistorasioihin, virranottimilla kosketinkiskoihin tai kiinteästi niin, että niitä ei voi irrottaa verkosta muuten kuin työkalulla, kuten liesi tai kiuas. Kodeissa voi olla monenlaisia pistorasioita: ns. “tavallisia” pistorasioita, suojakosketin- eli sukopistorasioita ja parranajopistorasioita.

Uusissa asunnoissa on vain yhdenlaisia pistorasioita: suojakosketin eli sukopistorasioita, mutta vanhoista asunnoista löytyy vielä runsaasti ns. “tavallisia” pistorasioita, joissa ei ole suojakosketinta

Pistorasia-pistotulppa-järjestelmä on tehty sellaiseksi, että pistotulppa, jota ei ole tarkoitettu käytettäväksi tietyssä pistorasiassa, ei myöskään siihen sovi. Pistotulppia ei saa vuolla tai viilata sellaisiin pistorasioihin sopiviksi, joihin niitä ei ole tarkoitettu, koska suojausjärjestelmät saattavat tulla tehottomiksi.

Valaistuksen kytkimiä, pistorasioita ja sähkölaitteita käytetään vain, kun ne ovat kunnossa ja ehjiä. Vialliset laitteet, pistorasiat ja kytkimet on syytä korjauttaa tai vaihdattaa uusiin.

Suojaeristetyn laitteen tunnus on kaksi sisäkkäin olevaan neliötä

Sähkön käyttö ulkona ja vapaa-aikana

Jokainen asukas on kodissaan sähkölaitteiston haltija, jolla on viime kädessä vastuu kotinsa sähkölaitteista ja sähköasennuksista sekä sähkön käytöstä. Tavallisesti ongelmia ei synny, mutta heti, kun on kyse poikkeuksellisesta sähkön käytöstä tai poikkeuksellisesta toiminnasta sähkölaitteiden läheisyydessä, kannattaa olla varuillaan. On hyvä tietää, että sähkön käyttö ulkona saattaa aiheuttaa turvallisuusriskin, mikäli käytössä eivät ole asianmukaiset välineet.

Esimerkiksi parveke- ja pihapistorasioista syötetään talviaikana – erityisesti joulunaikaan – erilaisia valaistussarjoja. Pienoisjännitteisistä valaistussarjoista kannattaa selvittää, soveltuvatko ne ulkokäyttöön. Usein on niin, että itse valaistussarjaa voi käyttää ulkona ja parvekeolosuhteissa, mutta muuntaja ei sovellu ulos, vaan on tarkoitettu kuiviin olosuhteisiin.

Jos parvekkeilla tai pihoilla ei ole pistorasioita, näkee usein syötettävän valaistussarjoja ja autonlämmitintä sisältä otetulla roikalla. Älä kuitenkaan missään tapauksessa tuo sisätiloista jatkojohdolla sähkösyöttöä parvekkeella tai ulkona käytettäville sähkölaitteille. Monet vanhojen asuntojen sisätilojen pistorasiat eivät ole suojamaadoitettuja ja vikatilanteessa suojalaitteet eivät toimi. Sisätilojen suojamaadoitetustakaan pistorasiasta ei ole turvallista tuoda ulos tai parvekkeelle sähkön syöttöä jatkojohdolla. Pitkät, oviaukkojen läpi kulkevat jatkojohdot ovat jo riski sinänsä. Parvekkeella tai pihalla sijaitseva kiinteä, vikavirtasuojakytkimellä suojattu pistorasia on kaikkein turvallisin ratkaisu.

Myös vapaa-ajan harrastukset sekä lasten ja nuorten leikit voivat tuoda mukanaan sähköturvallisuusriskejä. Veneiltäessä ja kalastettaessa pitkillä hiilikuituongenvavoilla suurjänniteavojohtojen läheisyydessä on syytä tarkistaa huolellisesti, ettei joudu liian lähelle voimajohtoa. Vaikka vapa tai masto ei kosketakaan johtoa, voi virta “hypätä” pienen ilmavälinkin yli siihen ja aiheuttaa sähköiskun vaaran.

sivun alkuun



STEK
Jäsenet
Yhteystiedot
Hallinto
Säännöt
Fimtekno



Sähköturvallisuuden edistämiskeskus - STEK ry