|
|
|
|
||
|
|
|
Sähkö- ja elektroniikkaromuSÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAROMUDIREKTIIVI Johdanto Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuotanto on yksi nopeimmin kasvavista teollisuuden aloista länsimaissa. Sekä tekninen innovaatio että markkinoiden laajentuminen kiihdyttävät laitteiden vaihtoa. Uusien sähkö- ja elektroniikkalaitesovellusten määrä kasvaa huomattavasti. On tuskin olemassa elämänaloja, joilla sähkö- ja elektroniikkalaitteita ei käytettäisi. Tällainen kehitys lisää merkittävästi sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (WEEE) määrää. Ensimmäisiä tietokoneita käytettiin 1960-luvulla noin 10 vuotta, nykyisin tietokoneita käytetään keskimäärin 4,3 vuotta ja innovaatisimpia tuotteita nyt jo alle 2 vuotta. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromuvirta koostuu erilaisista materiaaleista ja komponenteista. Kun lisäksi jatkuvasti kehitetään uusia materiaaleja ja kemikaaleja, joilla on vaikutuksia ympäristöön, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun aiheuttamat ongelmat lisääntyvät. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu eroaa yhdyskuntajätteestä monin tavoin: Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä kasvaa huolestuttavan nopeasti. Vuonna 1998 sähkö- ja elektroniikkalaiteromua syntyi 6 miljoonaa tonnia (4 % yhdyskuntajätteestä). Romun määrän ennustetaan kasvavan vähintään 3-5 % vuosittain. Viiden vuoden kuluttua sähkö- ja elektroniikkalaiteromua syntyy siis 16-28 % enemmän kuin nyt, ja 12 vuodessa jätteen määrä kaksinkertaistuu. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä lisääntyy noin kolme kertaa nopeammin kuin yhdyskuntajätteen määrä keskimäärin Sisältämiensä vaarallisten aineiden vuoksi sähkö- ja elektroniikkalaitteet aiheuttavat huomattavia ympäristöongelmia jätehuoltovaiheessa, jos romua ei esikäsitellä asianmukaisesti. Koska yli 90 % sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta viedään kaatopaikalle, poltetaan tai hyödynnetään ilman esikäsittelyä, merkittävä osa yhdyskuntajätteen sisältämistä epäpuhtauksista on peräisin sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta. Pilotsammlung von Elektroaltgeräten in Bregenz -tutkimuksen mukaan 95 % Itävallassa syntyvästä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta käsitellään joko tavallisen yhdyskuntajätteen mukana tai otetaan metallinkierrätysprosessiin ilman minkäänlaista esikäsittelyä. * Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuotannosta johtuva ympäristökuormitus ("ekologinen kuormitus") on huomattavasti suurempi kuin muiden yhdyskuntajätteeseen sisältyvien materiaalien aiheuttama ympäristökuormitus. Tämän vuoksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromun tehokkaampi kierrättäminen säästäisi merkittävästi resursseja, erityisesti energiaa. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun huoltoon liittyvien ympäristöongelmien vuoksi jäsenvaltiot ovat alkaneet laatia tämän alan kansallista lainsäädäntöä. Alankomaissa, Tanskassa, Ruotsissa, Itävallassa, Belgiassa ja Italiassa on jo annettu alan lainsäädäntöä. Suomessa ja Saksassa näin odotetaan tapahtuvan lähiaikoina. Ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä laatineet kansallista lainsäädäntöä, ovat ilmaisseet useissa tätä aloitetta edeltävissä kuulemistilaisuuksissa huolensa sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan yhtenäisen lainsäädännön puuttumisesta Euroopassa. Sisämarkkinoilla sähkö- ja elektroniikkalaiteromun aiheuttamien ongelmien käsitteleminen kansallisella tasolla aiheuttaa useita ongelmia:
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun nykyiseen esikäsittelyyn ja käsittelyyn liittyvien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi asianmukaisesti pidetään tarpeellisena yhteisön tason toimenpiteitä, joiden tavoitteena on ensisijaisesti ehkäistä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun syntyminen, toiseksi käyttää uudelleen, kierrättää tai muilla tavoin hyödyntää kyseistä romua ja kolmanneksi minimoida ympäristöön kohdistuvat riskit ja vaikutukset, jotka liittyvät sähkö- ja elektroniikkalaiteromun esikäsittelyyn ja käsittelyyn. Lisäksi tämän aloitteen tavoitteena on myötävaikuttaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun huoltoa koskevien kansallisten toimenpiteiden yhdenmukaistamiseen, jotta voitaisiin varmistaa sisämarkkinoiden toiminta. Näitä toimenpiteitä ehdotetaan kahdessa erillisessä direktiivissä. Ensimmäinen - ehdotus sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevaksi direktiiviksi - koskee jätehuoltoa ja perustuu EY:n perustamissopimuksen 175 artiklaan. Toisella direktiivillä pyritään yhdenmukaistamaan kansallisia toimenpiteitä, jotka koskevat tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, ja se perustuu EY:n perustamissopimuksen 95 artiklaan. Näitä kahta direktiiviä täydennetään myöhemmin tänä vuonna kolmannella ehdotuksella, joka koskee sähkö- ja elektroniikkalaitteiden suunnittelua ja valmistusta. Sähkö- jaelektroniikkalaiteromun kierrätys Yksi ehdotuksen päätavoitteista on lisätä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätystä. Yleisesti ottaen kierrätyksen lisääminen säästää resursseja ja pienentää käsittelykapasiteetin tarvetta, etenkin kaatopaikkojen tarvetta. Myönteisistä vaikutuksista huolimatta jätteiden hyödyntämisprosessi voi kuitenkin lisätä ympäristön pilaantumista, jos jätettä ei esikäsitellä asianmukaisesti. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sisältää halogenoituja muoveja, ja sen sisältämän metallin kierrätyksessä syntyy sekä dioksiineja että furaaneja. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sisältämät halogenoidut aineet, erityisesti bromatut palonestoaineet, aiheuttavat ongelmia myös muovien kierrätykseen kuuluvan muovien sulakepuristusprosessin aikana. Koska prosessissa voi muodostua dioksiineja ja furaaneja, kierrättäjät kieltäytyvät usein käsittelemästä sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa olevia muoveja, jotka sisältävät palonestoaineita. Koska palonestoaineita sisältäviä muoveja ei merkitä asianmukaisesti, ja palonestoaineita sisältävä muovi on sen vuoksi vaikea erottaa tavallisesta muovista, useimmat kierrättäjät eivät käsittele minkäänlaista sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sisältämää muovia. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätyksen ympäristöongelmat eivät aiheudu pelkästään halogenoiduista aineista. Raskasmetalleja, esimerkiksi lyijyä ja kadmiumia, sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätyksessä vapautuu lisäksi vaarallisia päästöjä ilmaan. Näitä päästöjä voitaisiin vähentää huomattavasti korvaamalla kyseiset materiaalit vähemmän ympäristöä pilaavilla aineilla uusissa sähkö- ja elektroniikkalaitteissa sekä esikäsittelemällä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu asianmukaisesti. Lisäksi esikäsittelemättömän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sisältämät raskasmetallit ja halogenoidut aineet aiheuttavat ongelmia murskauksen aikana. Koska sähkö- ja elektroniikkalaiteromu murskataan useimmiten purkamatta, vaaralliset aineet, kuten kondensaattorien sisältämät PCB-yhdisteet, voivat levitä hyödynnettävään metalliin ja murskausjätteeseen. Tuottajan vastuuta koskeva periaate Saastuttaja maksaa -periaatteesta säädetään EY-sopimuksen 174 artiklassa. Tämän periaatteen ideana on asettaa ympäristön pilaantumisesta vastuuseen ne henkilöt, joilla on mahdollisuus parantaa tilannetta. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajat suunnittelevat tuotteet, määrittelevät niiden ominaisuudet ja valitsevat niiden materiaalit. Ainoastaan tuottajat voivat kehittää tuotteittensa suunnittelua ja valmistusta sen varmistamiseksi, että tuotteitten elinkaari on mahdollisimman pitkä ja että käytöstä poistettu tuote voidaan hyödyntää tai käsitellä mahdollisimman hyvin. Tällä hetkellä ei juurikaan ole taloudellisia houkuttimia sen varmistamiseksi, että tuottaja ottaisi jätehuollon, ja etenkin kierrätyksen, huomioon tuotteen suunnitteluvaiheessa. Tällaisessa tilanteessa tuottajat, jotka ovat investoineet "kierrätykseen tähtäävään suunnitteluun", valittavat tätä toimintaa tukevien taloudellisten houkuttimien puutetta. Tämän vuoksi vaarana on tällaisen toiminnan loppuminen. Näin ollen sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevassa ehdotuksessa pyritään laajentamaan tuottajien perinteistä roolia asettamalla heidät vastuuseen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jätehuollosta myös niiden elinkaaren päätepisteessä. Yhteyden luominen tuottajien ja jätehuollon välille parantaa tuotesuunnittelua siten, että tuotteiden kierrätys ja käsittely on helpompaa siinä vaiheessa, kun ne poistetaan käytöstä. Erikoistuneet kierrättäjät vahvistavat, että parempi suunnittelu vaikuttaa käytännössä huomattavasti sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrättämiseen. Jotta voitaisiin vähentää ennen tämän lainsäädännön voimaantuloa markkinoille saatetuista tuotteista syntyneen jätteen huollosta tuottajille aiheutuvia kustannuksia, tuottajille myönnetään viiden vuoden siirtymäkausi direktiivin voimaantulosta laskien. Vaikka tämä siirtymäkausi on useimmilla elektroniikkateollisuuden aloilla riittävä, pidempään kestävien tuotteiden tuottajat saattavat tarvita lisäapua selviytyäkseen aikaisemmin markkinoille saatetuista tuotteista syntyneen jätteen huollosta. Tästä syystä jäsenvaltiot voivat sallia, että tuottajat kattavat nämä kustannukset sisällyttämällä ne näkyvänä kiinteänä osuutena uusien tuotteiden hintaan, tämän kuitenkaan rajoittamatta yhteisön kilpailulainsäädännön soveltamista. Tuottajan ja käyttäjän on sovittava muiden kuin kotitalouksien käytössä olevien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jätehuollon rahoittamisesta laitteiden oston yhteydessä. Tämä on liike-elämän vakiintuneen käytännön mukaista. 2000/0158 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka - ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan, ottavat huomioon komission ehdotuksen, ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon - ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon toimivat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti Euroopan parlamentin lausunto, .. .. ... ,neuvoston yhteinen kanta.. . .. ja Euroopan parlamentin päätös.. .. .... . ..... sekä katsovat seuraavaa:
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Tavoitteet Tämän direktiivin ensisijaisena tavoitteena on sähkö- ja elektroniikkalaiteromun syntymisen ennaltaehkäisy ja lisäksi romun uudelleenkäyttö, kierrätys ja muut hyödyntämistavat, jotta voitaisiin vähentää jätteen käsittelyä. Direktiivillä pyritään myös tehostamaan kaikkien taloudellisten toimijoiden, erityisesti sähkö- ja elektroniikkaromun esikäsittelyyn osallistuvien toimijoiden ympäristönsuojelutoimia sähkö- ja elektroniikkalaitteitten elinkaaren aikana. 2 artikla Soveltamisala 1. Tätä direktiiviä sovelletaan sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin, jotka kuuluvat liitteen 1A ryhmiin. 2. Liitteen 1A ryhmiin 8, 9 ja 10 kuuluviin sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin ei sovelleta 4 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohtaa eikä 7 ja 9 artiklaa. 3. Tätä direktiiviä sovelletaan sanotun rajoittamatta yhteisön lainsäädännön turvallisuus- ja terveysvaatimusten sekä erityisesti yhteisön jätehuoltoa koskevan lainsäädännön soveltamista. 3 artikla Määritelmät Tässä direktiivissä: a) 'Sähkö- ja elektroniikkalaitteilla' tarkoitetaan laitteita, jotka tarvitsevat sähkövirtaa tai sähkömagneettisia kenttiä toimiakseen kunnolla, sekä laitteita, joita käytetään kyseisten virtojen ja kenttien tuottamiseen, siirtämiseen ja mittaamiseen, ja jotka kuuluvat liitteessä IA lueteltuihin ryhmiin ja on suunniteltu käytettäväksi enintään 1000 voltin vaihtojännitteellä ja enintään 1500 voltin tasajännitteellä. b) 'Sähkö- ja elektroniikkalaiteromulla' tarkoitetaan sähkö- ja elektroniikkalaitteita, jotka ovat direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan a kohdassa tarkoitettuja jätteitä mukaan lukien kaikki komponentit, osakokoonpanot ja kuluvat materiaalit, jotka ovat osa tuotetta silloin, kun se poistetaan käytöstä. c) 'Ennaltaehkäisyllä' tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sekä niiden sisältämien materiaalien ja aineiden määrän ja ympäristöhaittojen vähentäminen. d) 'Uudelleenkäytöllä' tarkoitetaan kaikkia toimia, joissa sähkö- ja elektroniikkalaiteromua käytetään samaan tarkoitukseen kuin mihin ne alun perin tarkoitettiin. Uudelleenkäyttö sisältää keräyspisteisiin, jakelijoille, kierrättäjille ja valmistajille palautetun sähkö- ja elektroniikkalaiteromun jatketun käytön. e) 'Kierrätyksellä' tarkoitetaan jätemateriaalien jälleenkäsittelyä tuotantoprosessissa alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin lukuun ottamatta energian hyödyntämistä. f) 'Energian hyödyntämisellä' tarkoitetaan palavien jätteiden käyttöä energian tuottamiseen polttamalla niitä suoraan muiden jätteiden kanssa tai erikseen kuitenkin siten, että lämpö hyödynnetään. g) 'Hyödyntämisellä' tarkoitetaan tällä alalla sovellettavia toimia, joista säädetään direktiivin 75/442/ETY liitteessä II B. h) 'Käsittelyllä' tarkoitetaan tällä alalla sovellettavia toimia, joista säädetään direktiivin 75/442/ETY liitteessä II A. i) 'Esikäsittelyllä' tarkoitetaan kaikkea toimintaa sen jälkeen, kun sähkö- ja elektroniikkalaitteet on toimitettu laitokseen puhdistusta, purkamista, murskaamista, hyödyntämistä tai käsittelyä varten, sekä kaikkea muuta sähkö- ja elektroniikkalaitteiden hyödyntämiseksi ja/tai käsittelemiseksi toteutettuja toimia. j) 'Tuottajalla' tarkoitetaan kaikkia niitä, jotka i) valmistavat ja myyvät sähkö- ja elektroniikkalaitteita omalla tuotemerkillään myyntitavasta riippumatta, etäkauppa ja sähköinen kauppa mukaan lukien; tai ii) myyvät uudelleen muiden toimittajien tuottamia laitteistoja omalla tuotemerkillään myyntitavasta riippumatta, etäkauppa ja sähköinen kauppa mukaan lukien; taikka iii) ammattimaisesti tuovat sähkö- ja elektroniikkalaitteita johonkin jäsenmaahan myyntitavasta riippumatta, etäkauppa ja sähköinen kauppa mukaan lukien. k) 'Jakelijalla' tarkoitetaan kaikkia niitä, jotka tarjoavat tuotteita kaupallisesti tuotteiden käyttäjille. l) 'Kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaiteromulla' tarkoitetaan kotitalouksista peräisin olevaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromua sekä kaupasta, teollisuudesta, laitoksista tai muualta peräisin olevaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, joka laatunsa ja määränsä osalta on samankaltaista kuin kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaiteromu. m) 'Vaarallisilla aineilla tai valmisteilla' tarkoitetaan kaikkia aineita ja valmisteita, joita on pidettävä vaarallisena neuvoston direktiivin 67/548/ETY [83] tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY [84] mukaisesti. [83] EYVL L 196, 16.8.1967, s. 1. [84] EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1. 4 artikla Erillinen keräys 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että perustetaan järjestelmät, joiden avulla loppukäyttäjät ja jakelijat voivat palauttaa kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaiteromun maksutta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että keräyspisteitä on käytettävissä riittävästi väestötiheyteen nähden ja niihin on helppo päästä. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimittaessaan uuden tuotteen jakelijat tarjoutuvat ottamaan kotitalouksilta takaisin maksutta samanlaisen sähkö- ja elektroniikkalaitteen edellyttäen, että laitteessa ei ole saastuttavia aineita mukaan lukien radioaktiiviset ja biologiset saasteet. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuottajat huolehtivat muiden käyttäjien kuin kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräyksestä. Tuottajien on voitava vapaaehtoisesti perustaa ja pitää toiminnassa kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanottopisteitä. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki kerätty sähkö- ja elektroniikkalaiteromu siirretään valtuutettuihin esikäsittelylaitoksiin. Erikseen kerätyn sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräys ja kuljetus on toteutettava tavalla, joka varmistaa mahdollisesti uudelleen käytettävien ja/tai kierrätettävien komponenttien tai kokonaisten laitteiden sopivuuden uudelleenkäyttöön ja/tai kierrätykseen. 5. Jäsenvaltioiden on pyrittävä saavuttamaan viimeistään 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä erilliselle keräykselle asetettu vähimmäistavoite, joka on keskimäärin neljä kilogrammaa kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaiteromua asukasta kohden vuodessa. Niin pian kuin on mahdollista 11 artiklassa edellytettyjen tietojen perusteella asettaa kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräystavoite prosenttiosuutena kotitalouksille myytyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrästä, Euroopan parlamentti ja neuvosto asettavat kyseiset pakolliset tavoitteet komission esityksestä ja jäsenvaltioissa saadut tekniset ja taloudelliset kokemukset huomioon ottaen. 5 artikla Esikäsittely 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuottajat perustavat järjestelmiä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun esikäsittelyä varten. Direktiivin 75/442/ETY 4 artiklan mukaisuuden varmistamiseksi, esikäsittelyn on sisällettävä vähintään kaikkien nesteiden poisto ja selektiivinen esikäsittely liitteen II mukaisesti edellyttäen, että esikäsittely ei estä komponenttien tai kokonaisten laitteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että esikäsittelytoimia toteuttavat laitokset ja yritykset hankkivat luvan toimivaltaisilta viranomaisilta direktiivin 75/442/ETY 9 ja 10 artiklan mukaisesti. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun hyödyntäminen voidaan vapauttaa direktiivin 75/442/ETY 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista lupavaatimuksista, jos toimivaltaiset viranomaiset suorittavat tarkastuksen ennen rekisteröintiä. Tarkastuksessa on varmistettava: a) esikäsiteltävän jätteen tyyppi ja määrä, b) yleiset tekniset vaatimukset, joita on noudatettava, ja c) turvatoimet. Tarkastus on tehtävä kerran vuodessa ja jäsenvaltioiden on lähetettävä tulokset komissiolle. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki esikäsittelytoimia suorittavat laitokset ja yritykset varastoivat ja esikäsittelevät sähkö- ja elektroniikkalaiteromun liitteessä III määriteltyjen teknisten vaatimusten mukaisesti. 4. Jäsenvaltioiden onvarmistettava, että 2 kohdassa tarkoitetussa luvassa luetellaan kaikki ehdot, jotka ovat tarpeen 1 ja 3 kohdan sekä 6 artiklan vaatimusten noudattamiseksi. 5. Esikäsittelytoimet voidaan toteuttaa myös kyseisen jäsenvaltion tai yhteisön ulkopuolella edellyttäen, että sähkö- ja elektroniikkalaiteromun siirrossa noudatetaan neuvoston asetusta (ETY) 259/93 [85]. [85] EYVL L 30, 6.2.1993, s. 1. 6 artikla Hyödyntäminen 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuottajat perustavat järjestelmiä erikseen kerätyn sähkö- ja elektroniikkalaiteromun hyödyntämiseksi tämän direktiivin mukaisesti. 2. Jäsenvaltioiden onvarmistettava, että tuottajat täyttävät seuraavat erikseen kerätyn romun tavoitteet viimeistään 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä: a) Sähkö- ja elektroniikkalaitteet, jotka kuuluvat liitteen I A ryhmään 1 (suuret kodinkoneet): hyödynnettävien materiaalien osuuden on oltava vähintään 80 prosenttia keskimääräisestä laitekohtaisesta painosta ja uudelleen käytettävien tai kierrätettävien komponenttien, materiaalien ja aineiden osuuden on oltava vähintään 75 prosenttia keskimääräisestä laitekohtaisesta painosta. b) Sähkö- ja elektroniikkalaitteet, jotka kuuluvat liitteen I A ryhmiin 2, 4, 6 ja 7, lukuun ottamatta laitteita, jotka sisältävät katodisädeputkia: hyödynnettävien materiaalien osuuden on oltava vähintään 60 prosenttia laitteiden painosta ja uudelleen käytettävien tai kierrätettävien komponenttien, materiaalien ja aineiden osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia laitteiden painosta. c) Sähkö- ja elektroniikkalaitteet, jotka kuuluvat liitteen I A ryhmään 3, lukuun ottamatta laitteita, jotka sisältävät katodisädeputkia: hyödynnettävien materiaalien osuuden on oltava vähintään 75 prosenttia laitteiden painosta ja uudelleen käytettävien tai kierrätettävien komponenttien, materiaalien ja aineiden osuuden on oltava vähintään 65 prosenttia laitteiden painosta. d) Kaasupurkauslamput: uudelleen käytettävien tai kierrätettävien komponenttien, materiaalien ja aineiden osuuden on oltava vähintään 80 prosenttia lamppujen painosta. e) Katodisädeputkia sisältävät sähkö- ja elektroniikkalaitteet: hyödyntämisen osuuden on oltava vähintään 75 prosenttia keskimääräisestä laitekohtaisesta painosta ja uudelleen käytettävien tai kierrätettävien komponenttien, materiaalien ja aineiden osuuden on oltava vähintään 70 prosenttia keskimääräisestä laitekohtaisesta painosta. 3. Yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan valvotaan, että jäsenvaltiot noudattavat tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita, annetaan 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen viimeistään 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä. 4. Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat komission esityksestä tavoitteet hyödyntämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä varten vuodesta 2008 eteenpäin. 7 artikla Kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaiteromun huollon rahoittaminen 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kotitaloudet voivat palauttaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun 4 artiklan mukaisesti maksutta. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta tuottajat rahoittavat kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräyksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetuissa keräyspisteissä sekä sen esikäsittelyn, hyödyntämisen ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavan käsittelyn. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu rahoitus voidaan hankkia joko yhteisten tai erillisten järjestelmien avulla. Yhteisten järjestelmien valinneiden tuottajien ja erillisten järjestelmien valinneiden tuottajien välillä ei saa olla syrjintää. Velvollisuus rahoittaa ennen 2 kohdassa ("vanha jäte") tarkoitettua päivämäärää markkinoille saatetuista tuotteista aiheutuvan jätteen huolto kuuluu kaikille tämänhetkisille tuottajille. Jos erillisen järjestelmän valinnut tuottaja ei voi osoittaa huolehtivansa hänelle kuuluvasta vanhan jätteen osuudesta, hänen on osallistuttava vaihtoehtoisen järjestelmän rahoittamiseen. 8 artikla Muiden käyttäjien kuin kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaiteromun huollon rahoittaminen Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muiden käyttäjien kuin kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräys, esikäsittely, hyödyntäminen sekä ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava käsittely sisältyy sopimuksiin, jotka tehdään laitteiden tuottajan ja käyttäjän välillä laitteiden oston yhteydessä. 9 artikla Käyttäjille kohdistettu tiedotus 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttäjät kotitalouksissa saavat tarvittavat tiedot: a) heidän käytettävissään olevista palautus- ja keräysjärjestelmistä; b) siitä, miten he voivat vaikuttaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muunlaiseen hyödyntämiseen; c) liitteeseen IV sisältyvän tunnuksen merkityksestä 2. Jäsenvaltioiden on rohkaistava kuluttajia vaikuttamaan osaltaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräykseen, esikäsittelyyn ja hyödyntämiseen. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, jotta keräys olisi mahdollisimman laajamittaista, että tuottajat merkitsevät asianmukaisesti liitteessä IV esitetyllä tunnuksella sellaiset sähkö- ja elektroniikkalaitteet, jotka voitaisiin muutoin heittää roskakoreihin tai muihin samankaltaisiin yhdyskuntajätteen keräysjärjestelmiin. Tunnus voidaan tuotteen koosta tai toiminnasta johtuvissa poikkeustapauksissa merkitä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden pakkaukseen. 10 artikla Esikäsittelylaitoksille toimitettavat tiedot Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuottajat toimittavat esikäsittelylaitosten tarvitsemassa määrin sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osia ja materiaaleja koskevia tunnistetietoja sekä tietoja vaarallisten aineiden ja valmisteiden sijainnista sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. 11 artikla Tiedotusta koskevat vaatimukset 1. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain tietoja komissiolle jäsenvaltioissa markkinoille saatettujen, kerättyjen ja kierrätettyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määristä ja ryhmistä. Laitteista on ilmoitettava sekä kappalemäärät että paino. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa edellytetyt tiedot toimitetaan komissiolle 1 päivään tammikuuta 2007 mennessä ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. Tiedot on toimitettava muodossa, josta määrätään vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 12 artikla Kertomuksenantovelvollisuus Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus direktiivin täytäntöönpanosta kolmen vuoden välein sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklassa säädettyjä vaatimuksia. Kertomuksen pohjana käytetään kyselylomaketta tai mallia, jonka komissio laatii neuvoston direktiivin 91/692/ETY [86] 6 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Tarkoituksena on luoda tietokanta sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta ja niiden esikäsittelystä. Kyselylomake tai malli lähetetään jäsenvaltioille kuusi kuukautta ennen kertomuksen kattaman ajanjakson alkamista. Kertomus on toimitettava komissiolle yhdeksän kuukauden kuluessa sen kattaman kolmivuotiskauden päättymisestä. [86] EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48. Ensimmäinen kertomus kattaa kolmen vuoden ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen. Komissio julkaisee kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta yhdeksän kuukauden kuluttua siitä, kun se on vastaanottanut jäsenvaltioiden kertomukset. 13 artikla Mukauttaminen tieteen ja tekniikan kehitykseen Muutokset, jotka ovat tarpeen liitteiden II, III ja IV mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen on annettava 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 14 artikla Komitea 1. Komissiota avustaa direktiivin 75/442/ETY 18 artiklalla perustettu komitea. 2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 7 ja 8 artikla. 3. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika on [kolme kuukautta]. 15 artikla Direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä 1. Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 30 päivään kesäkuuta 2004 mennessä [*18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin antamisesta]. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. 2. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä tällainen viittaus. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. 3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa voimassa olevat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. 16 artikla Voimaantulo Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. 17 artikla Osoitus Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE I A TÄMÄN DIREKTIIVIN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAITTEIDEN RYHMÄT 1) Suuret kodinkoneet 2) Pienet kodinkoneet 3) Tieto- ja teletekniset laitteet 4) Kuluttajaelektroniikka 5) Valaistuslaitteet 6) Sähkö- ja elektroniikkatyökalut 7) Lelut 8) Lääkinnälliset laitteet (lukuun ottamatta siirteitä ja infektoituvia tuotteita) 9) Tarkkailu- ja valvontalaitteet 10) Automaatit LIITE I B OHJEELLINEN LUETTELO TUOTTEISTA, JOTKA KUULUVAT LIITTEESSÄ I A MAINITTUIHIN RYHMIIN 1. Suuret kodinkoneet Suuret kylmälaitteet Jääkaapit Pakastimet Pesukoneet Vaatteiden kuivatuslaitteet Astianpesukoneet Ruuanlaittoon käytettävät laitteet Sähköuunit Sähköliedet Mikroaaltouunit Lämmityslaitteet Sähkölämmittimet Sähkötuulettimet Ilmastointilaitteet 2. Pienet kodinkoneet Pölynimurit Mattoharjat Silitysraudat Leivänpaahtimet Pöytägrillit Kahvimyllyt Sähköveitset Kahvinkeittimet Hiustenkuivaajat Sähköhammasharjat Parranajokoneet Kellot Vaa'at 3. Tieto- ja teletekniset laitteet Keskitetty tietojenkäsittely: Keskustietokoneet Minitietokoneet Kirjoittimet Henkilökohtainen tietojenkäsittely: Henkilökohtaiset tietokoneet (PC) (keskusyksikkö, hiiri, näyttö ja näppäimistö mukaan luettuina) Kannettavat tietokoneet (keskusyksikkö, hiiri, näyttö ja näppäimistö mukaan luettuina) Sylimikrot Kämmenmikrot Tulostimet Kopiokoneet Sähkökirjoituskoneet Tasku- ja pöytälaskimet Päätelaitteet ja -järjestelmät Telekopiolaitteet Teleksit Puhelimet Maksulliset puhelimet Johdottomat puhelimet Matkapuhelimet Puhelinvastaajat 4. Kuluttajaelektroniikka Radiot (kelloradiot, radionauhurit) Televisiot Videokamerat Videonauhurit Hifinauhurit Äänentoistolaitteet Soittimet 5. Valaistuslaitteet Valaisimet Loisteputket Pienloistelamput Korkeatehoiset purkauslamput, mukaan luettuina korkeapaine-natriumlamput ja metallihalidilamput Matalapaineiset natriumlamput Muut valaistuslaitteet 6. Sähkö- ja elektroniikkatyökalut Porat Sahat Ompelukoneet 7. Lelut Sähköjunat tai kilpa-autoradat Videopelien kädessä pidettävät ohjauspäätteet Videopelit 8. Lääkinnälliset laitteet (lukuun ottamatta siirteitä ja infektoituvia tuotteita) Sädehoitolaitteet Kardiologiset laitteet Dialyysilaitteet Hengityskoneet Isotooppilääketieteen laitteet In vitro -diagnostiikassa käytettävät laboratoriolaitteet Analysaattorit Pakastimet 9. Tarkkailu- ja valvontalaitteet Paloilmaisimet Lämmityksen säätölaitteet Termostaatit 10. Automaatit Lämminjuoma-automaatit Kuumien/kylmien juomien, pullojen/tölkkien automaatit Kiinteiden tuotteiden automaatit LIITE II Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun materiaalin ja komponenttien 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu selektiivinen esikäsittely 1) Ainakin seuraavat aineet, valmisteet ja komponentit on poistettava kaikista erikseen kerätyistä sähkö- ja elektroniikkalaitteista: * polykloorattuja bifenyylejä (PCB) sisältävät kondensaattorit * elohopeaa sisältävät komponentit, kuten katkaisimet* paristot * painetut piirilevyt * väriainekasetit, nestemäiset ja tahnamaiset sekä värilliset väriaineet * bromattuja palonestoaineita sisältävät muovit * asbestijätteet * katodisädeputket * CFC-, HCFC- ja HFC-aineet * kaasupurkauslamput * yli 100 neliösenttimetrin kokoiset nestekidenäytöt ja kaikki näytöt, joiden taustavalona on kaasupurkauslamppu Nämä aineet, valmisteet ja komponentit on käsiteltävä tai hyödynnettävä neuvoston direktiivin 75/442/ETY 4 artiklan mukaisesti. 2) Seuraavat sähkö- ja elektroniikkalaiteromun osat, jotka on kerätty erikseen, on käsiteltävä ilmoitetulla tavalla: * katodisädeputket: fluoresoiva pinnoite on poistettava * CFC-, HCFC- ja HFC-aineita sisältävät laitteet: Kylmälaitteiden eristeissä kuplan muodostukseen ja jäähdytyskierrossa käytetyt CFC-aineet on erotettava ja tuhottava asianmukaisesti. Sammutusvaahdossa ja jäähdytysnesteputkistossa käytetyt HCFC- ja HFC-aineet on erotettava ja tuhottava tai kierrätettävä asianmukaisesti. * Kaasupurkauslamput: elohopea on poistettava. LIITE III 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tekniset vaatimukset 1) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun varastointipaikat(rajoittamatta kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY vaatimuksia): - läpäisemättömät pinnat - säänkestävä peite 2) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittelypaikat: - vaa'at käsiteltyjen jätteiden painon mittaamiseksi - läpäisemättömät pinnat ja vedenkestävä peite tietyillä alueilla - asianmukainen varasto irrotettuja varaosia varten - asianmukaiset säiliöt paristojen, polykloorattuja bifenyylejä ja polykloorattuja terfenyylejä sisältävien (PCB/PCT) kondensaattorien ja muiden vaarallisten jätteiden varastoimista varten - laitteistot veden, myös sadeveden, käsittelyä varten. LIITE IV Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden merkitsemisessä käytettävä tunnus Seuraavassa kuvassa esitetään tunnus, joka osoittaa, että sillä merkityt sähkö- ja elektroniikkalaitteet on kerättävä erikseen; tunnuksessa on pyörillä varustettu jätesäiliö, jonka yli on vedetty risti. Tunnus on merkittävä laitteisiin näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi.
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
Sähköturvallisuuden edistämiskeskus - STEK ry  |
||
|
