Suomessa on keskimäärin 12 ukkospäivää vuodessa. Ukkospäivien lukumäärä vaihtelee alueittain, mutta Suomessa ylitetään harvoin 25 vuotuisen ukkospäivän raja. Salama surmaa vuosittain Suomessa joitakin ihmisiä. Loukkaantumisia on enemmän. Lisätietoja alueen ukkosherkkyydestä voi saada esimerkiksi Ilmatieteen laitokselta tai paikalliselta jakeluverkkoyhtiöltä.
MITEN UKKONEN SYNTYY?
Oheinen kuva esittää ukkossolua (kuva on kirjasta "Suurjännitetekniikka", M.Aro ym, 
Otatieto 1996). Ukkospilvi sähköistyy, kun mikrojääkiteet nousevat ylös ukkossolun voimakkaan pystyvirtauksen mukana ja "hankautuvat" vajoaviin tai vastatuulessa leijuviin, millimetrin luokkaa oleviin lumirakeisiin.
- Salamanisku voi pahimmillaan aiheuttaa suurta tuhoa ja vahinkoa, jos sitä vastaan ei suojauduta kunnolla. Salama voi iskeä kohteeseensa suoraan tai epäsuorasti.
Suoralla salamaniskulla tarkoitetaan sitä, että salaman isku osuu suoraan esimerkiksi ihmiseen tai rakennukseen taikka rakennuksen ukkossuojaukseen: sieppaustankoon, kattojohtimeen, antennimastoon tms., joita käytetään suojina suurissa rakennuksissa.
Epäsuoralla salamaniskulla tarkoitetaan sitä, että salama iskee lähelle kohdetta esimerkiksi rakennukseen tulevaan ilmajohtoon tai ihmisen lähellä olevaan puuhun. Jos salama iskee johtoon, se lähettää molempiin suuntiin johtoa syöksyaallon, jonka jännitetaso saattaa olla monikymmen- tai monisatakertainen johdossa normaalisti olevaan jännitteeseen verrattuna. Tällainen syöksyjännite voi rikkoa johtoon liitettyjä laitteita. Jopa useiden kilometrien päässä salaman iskupaikasta on havaittu iskusta johtuvia laitteiden rikkoontumisia.
Suora salamanisku esimerkiksi taloon on melko harvinaista. Salama pyrkii maahan ja kulkee parhaiten johtavia rakenteita pitkin. Tällaisia ovat esimerkiksi tv-antenni ja savupiippu, joiden kautta salama voi tulla rakennuksiin ja osua edelleen ihmisiin.
Salama on sähkövirtaa ja sen vaarat ovat samanlaiset kuin sähköiskussa. Sähköisku ja salamanisku voivat aiheuttaa sydänpysähdyksen ja hengityksen pysähdyksen sekä palovammoja. Sydänpysähdyksen toteaminen ja painantaelvytyksen antaminen edellyttävät ensiapukoulutusta tai tietoa elvytyksestä, sillä toimivaa sydäntä ei saa ryhtyä elvyttämään.
Salama on monessa suhteessa hyvin arvaamaton ilmiö. Vaikka salamavahingot ovat meillä aika harvinaisia, voi salamanisku yksittäistapauksissa aiheuttaa pahimmillaan suurta aineellista tuhoa. Salamaniskuja vastaan voi suojautua. Kansainvälinen salamatutkijoiden yhteisö on antanut suositukset henkilökohtaiseen suojautumiseen. Suositukset on esitetty ohessa.
Sähkö-, puhelin- ja antennilaitteita voidaan ukkosherkillä alueilla suojata ylijännitesuojilla.
MITEN SUOJAUDUN UKKOSELTA KOTONA?
- Irrota ulkoantennit tv:stä ja radiosta.
- Salama pyrkii rakennuksiin johtavia rakenteita pitkin, kuten savupiipun kautta tai tv-antennia pitkin.Suojaudu ensisijaisesti epäsuorilta salamaniskuilta eli sähkö- ja puhelinlinjoja pitkin tulevilta ylijännitteiltä.
- Vältä sähkölaitteiden ja puhelimen käyttöä ukonilmalla.
- Kännykkää voi turvallisesti käyttää, koska siitä ei ole galvaanista yhteyttä maahan.
- Vältä metallisten (maadoitettujen) vesilämpöpattereiden koskettelua ukonilmalla.
- Sulje ikkunat ja ulko-ovet, niin voit estää salamakanavan muodostumisen
Lisätietoa ukkosesta
Lisätietoa ukkosesta löytyy mm Turvatekniikan keskuksen TUKESin sivuilta kohdasta Ukkossuojaus .
Ukkosta koskevat kirjoitukset saattavat useinkin olla keskenään ristiriitaisia. Tämä johtuu ehkä siitä, että useimmilla ihmisillä on jonkinlaisia omakohtaisia kokemuksia ukkosesta. Ukkospurkauksia on myös sekä suuria että pieniä ja näiden vaikutukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Ukkospurkaus eli salama ei myöskään käyttäydy täysin johdonmukaisesti, josta syystä hyväkään ukkossuojaus ei aina toimi suunnitellulla tavalla.