Mene sisältöön

Vikavirtasuoja

Vikavirtasuojakytkin on herkkä lisäsuojalaite, jota käytetään täydentämään sulakkeen antamaa suojausta. Se suojaa ihmistä, joka koskettaa vahingossa jännitteisiä osia esimerkiksi sähkölaitteeseen tai jatkojohtoon tulleen vian johdosta. Suoja valvoo eristysvikoja ja katkaisee vahingolliset vuotovirrat ja jännitteet. Se antaa myös lisäsuojan mahdollisen sähköpalon varalle.

Toimintaperiaate

Vikavirtasuojakytkimen toiminta perustuu sähköjohdon meno- ja paluuvirran mittaamiseen. Jos vikaa ei ole, vaihe- ja nollajohtimessa kulkee yhtä paljon virtaa. Jos sähkölaitteesta tai -johdosta vuotaa virtaa muualle, meno- ja paluuvirrat ovat erisuuruiset. Kun virtojen erotus ylittää vikavirtasuojakytkimen laukaisuvirtarajan, suoja katkaisee virran muutaman tuhannesosasekunnin kuluessa. Virran katkaisu tapahtuu yleensä noin 0,03 A (ampeerin) eli 30 mA (milliampeerin) virralla.

Vertailun vuoksi: miten tavallinen sulake toimii? Sulakkeen ydin on ohut metallilanka, joka sulaa poikki kun virta tulee riittävän suureksi. Jos kyseessä on todellinen oikosulku, sulake voi toimia hyvinkin nopeasti, mutta pienillä vikavirroilla se ei toimi lainkaan. Tavallinen 10 A sulake ei yleensä toimi alle 10 A virroilla ja muutaman kymmenen ampeerinkin virralla se toimii vasta muutaman sekunnin kuluttua. Ero vikavirtasuojaan on siis huomattava.

Suoja voidaan asentaa sähkökeskukseen, yksittäisen pistorasian yhteyteen tai esim jatkojohtoon.

  • Vikavirtasuoja ei korvaa sulaketta oikosulku- tai ylikuormitustilanteessa, sillä vikavirtasuoja toimii vain, jos virtaa “karkaa” normaalivirtapiiristä johonkin.
  • Esim sähkötyökalun ylikuormittumiselta suojaamiseen tarvittaisiin sulake (tai automaattisulake eli ylivirtasuojakytkin), jonka suuruus on vain hiukan työkalun normaalivirtaa (nimellisvirtaa) suurempi.
  • Ryhmäkeskuksessa oleva 10 A tai 16 A sulake on tähän tarkoitukseen yleensä liian suuri, sillä monien sähkötyökalujen nimellisvirta on vain muutama ampeeri.
  • Joissakin sähkölaitteissa on itsessään tämä ylivirtasuojana toimiva sulake tai ylivirtasuojakytkin.

Vikavirtasuojakytkimessä on testipainike, jolla suojalaitteen kunto tarkistetaan. Tarkistus olisi syytä tehdä jopa kuukausittain.

Vikavirtavirtasuojaa koskevien standardien kehittyminen

Pienjännitesähköasennusten turvallisuutta koskevien standardien (SFS 6000) mukaan on vuodesta 2008 lähtien vikavirtasuojakytkintä käytettävä lähes kaikissa pistorasioissa (shukopistorasiat ja voimapistorasiat). Poikkeuksena ovat vain pelkästään tietyn (pysyvästi paikallaan olevan) laitteen liittämiseen tarkoitetut pistorasiat. Tällainen laite on esim pakastin, jossa vikavirtasuojan aiheeton toiminta voisi aiheuttaa suurtakin vahinkoa.

Vuodesta 1998 alkaen vikavirtasuojaa määrättiin käytettäväksi tiloissa, joissa sähkön käytöstä voi tavallista helpommin aiheutua vaaraa, kuten pesutiloissa ja ulkona. Ennen vuotta 1998 tehdyissä asennuksissa vikavirtasuojia ei yleensä ole.

Vikavirtasuojien lisääminen vanhoihin asennuksiin

Vanhojen asennusten suhteen noudatetaan yleensä sääntöä, että asennukset saavat olla muuttamattomina, kunhan ne täyttävät asennushetken standardien vaatimukset. Muutostöissä joudutaan rajanvetoon siitä, milloin asennus on vanha ja milloin ei. Harkinta on tehtävä tapauskohtaisesti. Kuitenkin on selvää, että kun vanhassa talossa lisätään pistorasioita, niitä ei yleensä tarvitse varustaa vikavirtasuojalla. Asia saa kuitenkin uuden käänteen, jos pistorasia lisätään esim kylpyhuoneeseen tai ulos. Vikavirtasuoja lisää niin selvästi tässä tilanteessa turvallisuutta, että se kannattaa joka tapauksessa asentaa pohdiskelematta pakollisuutta. Sopiva ratkaisu voi tällöin olla pistorasia, jossa itsessään on vikavirtasuoja.

Rautakaupoista on myös saatavana vanhaan pistorasiaan liitettäviä suojia, jollaisen kuka tahansa voi panna paikalleen.

Kuva: Pistorasia, jossa itsessään on vikavirtasuojakytkin, ja joka asennetaan vanhan pistorasian tilalle.

Yhtä vikavirtasuojaa ei kannata asentaa suojaamaan koko taloa, koska mahdollinen vika katkaisisi kaiken sähkönkäytön kerralla. Standardisarja SFS 6000 ei määrittele, miten monta vikavirtasuojaa on mihinkin asennettava, mutta joissain tapauksissa (esim tietokoneen virransyöttö) voi olla perusteltua, että yksi suoja suojaa vain yhtä pistorasiaa.

Vikavirtasuojan testaus on tärkeää

Edellä on jo mainittu, että vikavirtasuojan testaus on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan jopa noin joka kahdeskymmenes vikavirtasuoja ei toimi toivotulla tavalla. Toimiminen vikatilanteessa paranee, jos suojan liikkuvia osia käytetään silloin tällöin, eli suoja testataan painamalla suojan testinappia. Oikein toimiva suoja laukeaa tällöin ja katkaisee virran sen takana olevilta sähkölaitteilta. Jos suoja ei testauksessa laukea, se on vaihdettava.

Säännöllistä testausta kodeissa ei käytännössä voi tehdä kukaan muu kuin asukkaat itse. Kun siis teet kotona jonkin huoltokierroksen, mene myös kotisi sähkökeskukselle ja testaa vikavirtasuojat. Huoltokierros voi olla esimerkiksi ilmanvaihtoventtiilien puhdistus, mutta yhtä hyvin myös vaikkapa ikkunoiden pesu ! Haitaksi ei ole, jos testaat vikavirtasuojat useamminkin. Ennen kuin aloitat testauksen, varmista esimerkiksi, ettei joku perheestä ole juuri tietokoneella kirjoittamassa jotakin, mitä ei ole vielä tallennettu.



Sivun alkuun