Toimintopainikkeet
Sisällysluettelo
Mitä ovat voltti, ampeeri, kilowattitunti?
Sähkölaitteiden käyttö on kaikille tuttua. Tiedämme sähkön vaikutuksista, että se synnyttää valoa hehku- ja loistelampuissa tai että se lämmittää vastusta silitysraudassa, sähköliedessä ja sähkölämmittimessä. Sähkömagneetin avulla voidaan nostaa teräsesineitä ja sähkömoottoreilla voidaan pyörittää sähkökoneita. Ihmiset voivat havaita sähkön vaikutukset, mutta eivät sähköä itsessään.
Sähköammattilaiset puhuvat usein ampeereista, volteista ja wateista. Sähkölaitteissa on erilaisia merkintöjä: pölynimurissa 1200 W, parranajokoneessa 230 V, sähkölaskussa 3550 kWh. Mitä tämä puhe sekä nämä mystiset luvut ja kirjainlyhenteet tarkoittavat?
Voltti (V) on jännitteen yksikkö
Jännitettä mitataan voltti-nimisellä yksiköllä. Kotitalouksissa pistorasioiden, sähkökeskusten ja yleensä myös valaistuksen jännite on 230 V. Halogeenivalaisimet voivat toimia esimerkiksi 24 V:n jännitteellä, jolloin niissä on muuntaja, joka pudottaa jännitteen 230 V:sta 24 V:iin. Pistorasioihin saa kytkeä vain sellaisia laitteita, joiden arvokilvessä on sama jännite. Kaikissa maissa ei ole sama jännite kuin Suomessa, esimerkiksi Yhdysvalloissa on kotitalouksissa jännite 110 V. Jännitettä voi verrata vesijohtoverkoston paineeseen.
Ampeeri (A) on virran yksikkö
Jokainen sähkölaite ottaa sähköverkosta virtaa. Mitä suuremman virran laite ottaa sitä suuremman tehon se kuluttaa. Virtaa voidaan verrata vesijohdossa kulkevaan vesivirtaan. Joidenkin sähkölaitteiden arvokilvessä on ilmoitettu laitteen virta.
Watti (W) on tehon yksikkö
Watti on tehon mittayksikkö. Sen kerrannainen on kW = kilowatti. Yksi kilowatti on 1000 wattia. Watti kertoo, kuinka paljon sähköä jokin sähkölaite tarvitsee, jotta se toimisi. Mitä suurempi laitteen teho on, sitä enemmän se kuluttaa sähköä. Kotitaloudessa suuritehoisia laitteita ovat sähköliesi ja sähkökiuas, kun taas pienitehoisia laitteita ovat televisio ja tietokone.
Sähkölaitteen tarvitsema teho voidaan laskea, jos jännite ja laitteen ottama virta tunnetaan:
teho (W) = jännite (V) x virta (A)
Jos esimerkiksi jännite on 230 V ja virta 10 A, on laitteen tarvitsema teho 230 x 10 = 2300 W (tai 2,3 kW)Vastaavasti, jos laitteen tarvitsema teho tunnetaan:
virta (A) = teho (W) / jännite (V)
Jos esimerkiksi laitteen teho on 1000 W ja jännite 230 V, virta on 1000 / 230 = 4,3 A
Kilowattitunti (kWh) on energian yksikkö
Energia kuvaa sähkönkulutusta. Kilowattitunti on siis sähköenergian mittayksikkö. Teholtaan 1000 W sähkölämmitin kuluttaa yhden tunnin (h) aikana energiaa yhden kilowattitunnin. Mitä suurempitehoisia sähkölaitteet ovat ja mitä kauemmin niitä yhtäjaksoisesti käytät, sitä suuremman sähköenergian kulutat. Sähkön eräänä laskutusperusteena on kulutettu sähköenergia.
Muuta sähköisiin yksiköihin liittyvää
Kolmivaihesähkö
Useimpiin pientaloihin ja suurehkoihin kerrostaloasuntoihinkin tulee kolmivaihesähkö. Se tarkoittaa, että kohteessa on kolme pääsulaketta, joiden koko on esimerkiksi 25 A. Tällöin sähköä voidaan käyttää jokaisesta vaiheesta 25 ampeeria.
- Jos jännite (vaihejännite) on 230 V, voidaan yhdestä vaiheesta saada sähkötehoa 230 x 25 = 5750 wattia (W) ja kolmesta vaiheesta 3 x 5750 W = 17250 W eli 17,25 kW.
Käsite vaihejännite tarkoittaa jännitettä jonkin vaihejohtimen ja nollajohtimen välillä. Jos vaihejännite on 230 V, on ns pääjännite noin 400 V. Pääjännite vallitsee kahden vaihejohtimen välillä.
- Jos tiedetään pääjännitteen ja vaihejohtimissa kulkevien virtojen suuruus (yhtä suuri virta kaikissa vaihejohtimissa), teho = jännite (V) x virta (A) x 1,73
- Esimerkiksi jos pääjännite on 400 V ja virta 25 A, saadaan tällä tavalla tehoksi 400 x 25 x 1,73 = 17300 W. Pieni ero edelliseen tulokseen johtuu pyöristyksistä.
Loissähkö, loisteho ja tehokerroin
Näitä käsitteitä tarvitaan yleensä vain koteja laajemmissa sähkönkäyttötilanteissa. Lue lisää.