Mene sisältöön

Turvallisuusratkaisut riippuvat rakennuksen iästä

Perinteinen tapa

Vanhemmissa taloissa (1990-luvun puoliväliin asti) on turvallisuusajattelussa lähdetty siitä, että tavallisessa asuinhuoneessa lattia ym ei johda sähköä. Jännitteistä valaisimen runkoa koskettava henkilö ei välttämättä tunne mitään. Jos sähköä kulkee hyvin vähän, tuntemus on pieni nipistys. Tästä syystä ei ole pidetty suojajohtimia ollenkaan tarpeellisena näissä olosuhteissa. Vanhoissa kotien valaisimissa ei siksi ole suojajohdinta eikä ilman metallitöitä mahdollisuutta sellaisen liittämiseen.

  • Tavallisissa vanhemmissa asuinhuoneissa pistorasiatkin ovat vailla maadoitusliittimiä.
  • Uuteenkaan valaisimeen ei tällaisessa tilassa (asuinhuone, ei maadoitettuja pistorasioita) tarvita suojajohdinta eikä valaisimessa mahdollisesti olevaa suojajohdinta pidä kytkeä käyttöön.

Kosteissa ja märissä tiloissa vastaavassa tilanteessa märkä lattia johtaa melko hyvin sähköä. Ihmiset itsekin voivat olla märkiä ja liikkua paljain jaloin. Sähköiskut ovat voimakkaita ja todellinen hengenvaara on olemassa. Valaisimet on varustettava suojajohtimella tai ns nollattava (ks jäljempää). Valaisimet voivat olla myös ns suojaeristettyjä, jolloin niissä ei ole kosketeltavia metallisia osia (ks jäljempää).

  • Kosteissa ja märissä tiloissa pistorasioissakin on maadoitusliittimet (shuko-pistorasia)..
  • Kosteissa ja märissä tiloissa valaisinten uusinnan tai lisäyksen yhteydessä on suojauksesta (suojajohdin, nollaus tai suojaeristys) ehdottomasti huolehdittava.

Keittiöt yms ovat ”puolikuvia”. Niissä lattia ei ole märkä ja ihmisetkin ovat melko kuivia. Kuitenkin metallisen tiskipöydän ja vesijohdon lähellä voi syntyä vaarallisiakin tilanteita.

  • Vanhemmissa keittiöissä pistorasioissa on maadoitusliittimet (shuko-pistorasia) ainakin lähellä tiskipöytää. Myös jääkaapille yms on yleensä maadoitettu pistorasia. Kaukana näistä voi olla tavallisia pistorasioita.
  • Kattovalaisimet ovat yleensä maadoittamattomia. Paikallisvalaisimet esim tiskipöydän ja lieden lähellä ovat yleensä muovi- tai lasikuorisia eikä niiden koskettelusta vikatapauksissakaan aiheudu vaaraa ellei kuoria poisteta tms.
  • Keittiöissä yms valaisimia uusittaessa tai lisättäessä tilanne voi yleensä jatkua entisenä.

Uudempi tapa

Uudemmissa taloissa (1990-luvun loppupuolen jälkeen rakennetuissa) asuntojen kaikki valopisteet ja pistorasiat ovat suojajohtimella varustettuja.

  • Uusissa valaisimissa on suojajohdin, joka yhdistetään verkon suojajohtimeen. Uusi valaisin voi vaihtoehtoisesti olla suojaeristetty (ks jäljempää), jolloin siinä itsessään ei ole suojajohdinta eikä verkon suojajohdinta voi siihen liittää.
  • Vanhojen valaisimien kanssa syntyy ongelmia, kun niistä puuttuu suojajohdin. Jos valaisin ei ole suojaeristetty, suojajohdin pitää siihen lisätä (Keltavihreä johdin, joka liitetään valaisimen metallirunkoon esim ruuvilla. Annettava yleensä ammattimiehen tehtäväksi)
  • Valaisimen suojajohtimen pois jättämisestä tiloissa, joissa pistorasiat ovat maadoitettuja, syntyy vaaraa. Vaara on märissä ja kosteissa tiloissa suuri, kuivissa tiloissa vähäinen muttei poissuljettu.

Sivun alkuun