Mene sisältöön
Sähköturvallisuuden historiaa
Vuosi 1837:
Sähkö meillä & muualla:
- Elias Lönnrot (1802-1884) esitti vierasperäisen 'elektriciteetti'-nimityksen tilalle suomenkielistä sanaa 'lieke'.
Vuosi 1845:
Sähkö meillä & muualla:
- Piirilääkäri Samuel Roos (1792-1878) keksi 'sähkö'-sanan suomen kieleen 'elektrisiteetin' tilalle; sanan alkumerkityksenä oli "sähähtämällä säkenöiminen"; siten ilmenevän voiman Roos nimesi sähkövoimaksi uskoen myös sähköaineen olemassaoloon; 'sähkö' voitti Elias Lönnrotin suositteleman 'lieke'-sanan.
Vuosi 1850:
Sähkö meillä & muualla:
- Suomessa Tiedeseuran kokouksessa esiteltiin maamme ensimmäinen sähkölaite, alkeellinen sähkölennätinkoje.
Vuosi 1854:
Sähkö meillä & muualla:
- Saksalais-amerikkalainen Heinrich Goebel (1818-1893) kehitti ensimmäisen käyttökelpoisen hehkulampun, jota käytti vain oman työhuoneensa valaisemiseen.
Vuosi 1876:
Sähkö meillä & muualla:
- Sähkölaitteiden valmistus alkoi Suomessa: Daniel Wadén (1850-1930) perusti Helsinkiin työpajan, jossa valmisti soittokelloja, lennättimien komponentteja ja muita heikkovirtatekniikan komponentteja.
Vuosi 1877:
Sähkö meillä & muualla:
- Karl Lemström ja Martin Wetzer tekivät Suomen ensimmäiset käytännön kokeilut sähkövalolla Helsingissä valtionrautateiden konepajalla (10.12.1877); valoa antoi kaarilamppu, jonka virtalähteenä höyrykoneen pyörittämä Grammen generaattori.
Vuosi 1878:
Sähkö meillä & muualla:
- Sähkövaloa käytettiin Suomessa ensi kertaa kaupallisessa tarkoituksessa, kun liikemies Carl Kämp antoi valaista lähes kahden kuukauden ajan ravintolansa puutarhan Kaivopuistossa Helsingissä.
Vuosi 1881:
Sähkö meillä & muualla:
- Polyteknillisen Opiston ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Gottfrid Strömberg (1863-1938) rakensi Suomen ensimmäisen sähkövoimatekniikkaan soveltuvan dynamon; kone toimi Siemensin periaatteella, kehitti 60 voltin jännitteen ja 8 ampeerin tasavirran.
Vuosi 1883:
Sähkö meillä & muualla:
- Paraisilla Atun sahalla otettiin käyttöön englantilainen Swan-dynamo ja n. 20 hehkulamppua.
- Helsingissä D.J. Wadén alkoi toimittaa vakituisesti sähköä Hietalahden telakalle ja muutamalle muulle kiinteistölle; teki ensimmäiset kiinteät valaistusasennukset näihin kiinteistöihin.
Vuosi 1884:
Sähkö meillä & muualla:
- D.J. Wadénin aloitteesta Helsinkiin perustettiin ensimmäinen yksityinen useille kuluttajille sähköä jakava sähkölaitos Helsingin Sähkökeskusvalaistus, jonka dynamokone syötti 100 voltin tasavirtaa neljään taloon Esplanadin varrella.
- Ouluun Åströmin tehtaalle asennettiin kaupungin ensimmäinen höyrykoneen pyörittämä Brush-dynamo.
Vuosi 1885:
Sähkö meillä & muualla:
- Kauppaneuvos Grigori Dementjeff rakennutti Suomen ensimmäisen kokonaan sähkövalaistukseen perustuvan asuintalon Katajanokan Rahapajankadulle; talossa oma höyrykone ja generaattori sataa hehkulamppua varten; sähkön tuotto lopetettiin kuitenkin jo v. 1886 kannattamattomana.
Vuosi 1887:
Sähkö meillä & muualla:
- Insinööri Carl A. Wahl (1838-1880) perusti Suomen ensimmäisen sähköteknisen konepajan Varkauteen; tehdas valmisti dynamokoneita ja sähkölaitteita.
Vuosi 1888:
Sähkö meillä & muualla:
- Tampereella järjestettiin kaari- ja hehkulampuilla katuvalaistus-järjestelmän koevalaistus; järjestäjänä amerikkalainen Thomson-Houston International Electric Light Co:n Suomen edustaja Fritz Wilén (s. 1857).
- Tampereen kaupunki osti Wiléniltä dynamokoneen; Suomen ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos aloitti toimintansa 15.11.1888.
- Ranskassa voimaan sähkölaki.
Vuosi 1889:
Sähkö meillä & muualla:
- G. Strömberg aloitti Helsingissä sähködynamoiden valmistuksen.
Sähköturvallisuus:
- Suomessa kiinnitettiin ensi kertaa julkista huomiota sähköturvallisuusasioihin, kun Helsingin vapaaehtoinen palokunta järjesti oman talonsa valmistumisen kunniaksi palokuntalaisten yleisen valtakunnallisen kokouksen.
- Keskustelun taustalla myös F. Wilénin lupa-anomus uutta vaihtovirtaa tuottavaa sähköyhtiötä varten Helsingissä; lehdistössä keskusteltiin vaihtovirran turvallisuudesta, esitettiin mm. esimerkkejä ulkomailla "sähkövalo-lankoihin koskemisesta mitä hirvittävimmällä tavalla" kuolleiden ihmisten lukumääristä.
Vuosi 1890:
Sähkö meillä & muualla:
- F. Wilén perusti Helsinkiin yksityisen vaihtovirtalaitoksen (Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiö); Wilén ja Wadén kävivät ankaraa taistelua Helsingin sähköistämisestä; Wadénin v. 1883 perustama yhtiö fuusioitui Wilénin yhtiöön vuonna 1891.
Sähköturvallisuus:
- Helsingin vapaaehtoisen palokunnan johtokunnan lähetystö esitti Senaatin talousosastolle komitean asettamista valmistelemaan ehdotusta säännöiksi sähköjohtojen asentamisessa noudatettavista varokeinoista: alkusysäys valtakunnalliselle sähkölainsäädännölle.
- Senaatin kauppa- ja teollisuustoimikunta antoi Teollisuushallitukselle (nyk. kauppa- ja teollisuusministeriö, KTM) tehtäväksi laatia ehdotukset sähkövalo- ja sähkövoimalaitosten perustamista ja käyttöä koskeviksi yleisiksi sähköturvallisuusmääräyksiksi; senaatti ei kuitenkaan ryhtynyt Teollisuushallituksen esittämiin toimenpiteisiin.
- Insinööri Gottfrid Strömberg piti Teknillisen Yhdistyksen kokouksessa esitelmän sähkölaitoksista, esillä myös korkeajännitteisiin virtoihin liittyvä sähköturvallisuusriski.
Vuosi 1891:
Sähkö meillä & muualla:
- Suomen ensimmäinen varsinaisesti sähköntuotantoon suunniteltu vesivoimalaitos: Tammerkoskessa olleeseen kunnalliseen myllyyn rakennettiin sivurakennus, johon asennetut dynamot syöttivät Tampereen katuvaloja.
- Suomen tiettävästi ensimmäinen sähköhissi asennettiin Helsingin Säästöpankin taloon nyk. Mannerheimintien varrella.
Vuosi 1898:
Sähköturvallisuus:
- Sähkölaitokset tulivat senaatin luvasta riippuvaisiksi (aiemmin oli riittänyt vain elinkeinoilmoitus ja kaupungeissa viranomaisten lupa johtojen asettamiseen).
Vuosi 1900:
Sähköturvallisuus:
- Ehdotus laiksi sähkölaitoksista valon sytyttämistä tahi voiman siirtoa varten siihen liittyvine asetuksineen valmistui ja lähetettiin käsiteltäväksi Pietariin; tuli Suomen säätyvaltiopäivien käsittelyyn 22.2.1900.
- Insinööri Hugo Lindeberg otti Teknillisen Yhdistyksen koneenrakennus- ja sähköteknillisen ammattiklubin kokouksessa 27.1.1900 esille kysymyksen henkilöhissien tarkastamisesta; asiaa kehittelemään komitea, joka laati ehdotuksen hissitarkastajien ohjesäännöksi.
Vuosi 1901:
Sähköturvallisuus:
- Nikolai II vahvisti ensimmäisen varsinaisen sähkölain, Laki sähkölaitoksista valon sytyttämistä tahi voimansiirtoa varten, siihen liittyvine asetuksineen (11.4.1901, N:o 9), mistä tuli lähtökohta Suomen sähköturvallisuustyölle.
- Hengen ja omaisuuden vaaran välttäminen lain ja siihen sisältyvän lupavelvollisuuden ainoa julkilausuttu tarkoitus.
- Teknillinen Yhdistys hyväksyi 21.12.1901 kokouksessaan omat varmuusmääräyksensä, joiden tarkoitus herättää Teollisuushallitus harkitsemaan sähkölaitosten rakentamista ja niiden jatkuvaa valvontaa koskevien määräysten antamista; vaikutus näkyi vuonna 1902 annetussa Keisarillisen Majesteetin Armollisessa Julistuksessa (n:o 14/1902).
Vuosi 1902:
Sähkö meillä & muualla:
- Ruotsissa vahvistettiin sähkölaki, joka vastasi Nikolai II:n vuonna 1901 vahvistamaa Suomen sähkölakia.
Sähköturvallisuus:
- Laki sähkölaitoksista valon sytyttämistä tahi voimansiirtoa varten astui voimaan 1.1.1902.
- Lain ja siihen liittyvän asetuksen lähtökohtana oli turvallisuus: sähkölaitokset oli rakennettava siten, ettei niistä aiheutunut kenellekään hengen tai omaisuuden vaaraa.
- Valvontatehtävä annettiin lääninhallituksille ja Teollisuushallitukselle.
- Laissa myös säännöksiä mm. maan luovuttamisesta sellaisia sähköjohtoja varten, joilla "yleisempää merkitystä".
- Laki voimassa 1902-1928.
- Lain ja asetuksen soveltamisessa välttämättömät teknilliset määräykset sisältävä Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus annettiin 17.4.1902 (n:o 14/1902); siinä mm. jänniteraja määrättiin 600 voltiksi.
Vuosi 1907:
Sähkö meillä & muualla:
- Tanskassa vahvistettiin sähkölaki, joka vastasi Nikolai II:n vuonna 1901 vahvistamaa Suomen sähkölakia.
Sähköturvallisuus:
- Sähkölaitteiden turvallisuutta alettiin testata Suomessa (Helsingin kunnallinen sähkölaitos).
Vuosi 1908:
Sähkö meillä & muualla:
- Teknilliseen korkeakouluun perustettiin Suomen ensimmäinen sähkötekniikan professuuri; professoriksi Johannes Sohlman (1869-1912).
Vuosi 1909:
Sähkö meillä & muualla:
- Helsingin kaupungin oma sähkölaitos aloitti sähkönjakelun kuluttajille; Suvilahteen rakennettiin aikakauden oloihin nähden suuri höyryvoimalaitos.
Vuosi 1917:
Sähköturvallisuus:
- Senaatti päätti antaa lainvalmistelukunnan tehtäväksi laatia ehdotuksen sähkölaitosten rakentamista koskevien asetusten uudistamiseksi; poliittisten mullistusten vuoksi päätös pantiin täytäntöön vasta 1920.
Vuosi 1921:
Sähköturvallisuus:
- Valtioneuvosto asetti komitean käsittelemään sähkölaitosten rakentamisesta ja niiden tarkastuksesta voimassa olevien sääntöjen uusimista koskevaa kysymystä (2.6.1921).
Vuosi 1924:
Sähkö meillä & muualla:
- Perustettiin Suomen Standardisoimis-liitto, jonka puitteissa myös sähköteknillinen standardisointi.
Vuosi 1926:
Sähkö meillä & muualla:
- Suomen Sähkölaitosyhdistys r.y. aloitti toimintansa; jäseninä aluksi kaupunkisähkölaitoksia, voimayhtiöitä ja teollisuusyrityksiä; myöhemmin yhdistyksestä kehittyi Suomen kaikkia sähkölaitoksia yhdistävä keskusjärjestö.
Sähköturvallisuus:
- Hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi sähkölaitoksista 22.10.1926; käsittely venyi vuoden 1927 puolelle; pääongelmana kysymys siitä, riittikö pelkkä kirjallinen ilmoitus sähkölaitoksen rakentamisesta vai oliko hankittava erityinen toimilupa; kiista heijasti vastakohtaa kaupungit - maaseutu, sillä maalaisliiton edustajat pelkän ilmoitusmenettelyn kannalla; lakiesitys hylättiin ja hallitusta kehotettiin antamaan uusi esitys.
Vuosi 1927:
Sähköturvallisuus:
- Hallitus antoi uuden esityksen sähkölaiksi 7.10.1927.
Vuosi 1928:
Sähköturvallisuus:
- Säädettiin uusi Laki sähkölaitoksista, joka astui voimaan vuoden 1929 alusta.
- Laki luonteeltaan ennen kaikkea sähköturvallisuuslaki: esim. suurjännitejohtojen rakentaminen edellytti tämän lain mukaan KTM:n lupaa.
- Sähköturvallisuuden valvonta kuului KTM:lle, jolla oikeus antaa tarkastustehtävät määräaikaisesti erityisen tarkastusjärjestön hoidettavaksi.
- Sähkölaitoslaki kielsi myös sähköjohtojen rakentamisen kaupunkien ja kauppaloiden alueelle ilman valtuuston suostumusta, mikä edesauttoi kunnallisten sähkölaitosten toimintaa (pykälää lievennettiin vuonna 1971).
- Uuteen sähkölaitoslakiin liittyen perustettiin 21.12.1928 KTM:n avuksi Sähkötarkastuslaitos r.y. -niminen yhdistys (Elektriska Inspektoratet r.f.), jonka jäseninä sähkölaitosten, sähkölaitteiden valmistajien ja maahantuojien keskusjärjestöt sekä eräät muut sähköalan yhteisöt, sen hallituksessa myös valtiovalta edustettuna.
- Sähkötarkastuslaitos nojautui turvallisuusvalvonnassa KTM:n hyväksymiin sähköturvallisuusmääräyksiin.
- 21.12.1928 voidaan pitää keskitetyn sähköturvallisuusvalvonnan alkuajankohtana Suomessa.
Vuosi 1929:
Sähköturvallisuus:
- Vuoden 1929 alussa voimaan uusi Laki sähkölaitoksista.
- Asetus sähkölaitoksista annetun lain soveltamisesta annettiin 4.1.1929 (Asetuskokoelma n:o 5/4.1.1929).
- KTM antoi Sähkötarkastuslaitoksen hallituksen ehdotuksen mukaisesti asetuksen sähkölaitosten tarkastuksesta johtuvien kustannusten korvaamisesta 22.3.1929 (Asetuskokoelma n:o 124/1929); maksujärjestelmä perustui vuosimaksuihin ja tarkastusmaksuihin.
- KTM antoi 25.3.1929 päätöksen, joka oikeutti Sähkötarkastuslaitoksen hoitamaan uuden lain edellyttämänä elimenä sähkötarkastuksen Suomessa kymmenen vuoden ajan eli vuoden 1938 loppuun (Asetuskokoelma n:o 125/25.3.1929).
- Sähkötarkastuslaitoksen toiminta alkoi varsinaisesti toukokuussa 1929.
- Valtioneuvosto myönsi Sähkötarkastuslaitoksen perustamiskustannuksiin 200.000 mk:n määrärahan 3.6.1929.
- Valtioneuvosto asetti kesäkuussa 1929 komitean laatimaan ehdotusta kirkkorakennusten paloturvallisuudesta; johti vuonna 1932 Sähkötarkastuslaitoksen antamiin kirkkojen sähkölaitteita koskeviin lisämääräyksiin.
Vuosi 1930:
Sähköturvallisuus:
- KTM vahvisti 1.3.1930 viralliset varmuusmääräykset, joita tuli noudattaa saman vuoden heinäkuun 1. päivän jälkeen rakennettavissa sähkölaitoksissa.
- Sähkötarkastuslaitos julkaisi määräykset omalla kustannuksellaan (Käsikirja N:o 1, Varmuusmääräykset).
- Varmuusmääräykset loivat vahvan pohjan sekä sähkölaitosten, asennusliikkeiden ja sähköteollisuuden toiminnalle että Sähkötarkastuslaitoksen valvonnalle ja tarkastuksille.
- Sähkötarkastuslaitos järjesti ensimmäiset kolmipäiväiset luentokurssit sähkölaitosten hoitajille Helsingissä.
- Hallitus hyväksyi tariffin sähkötarvikkeiden "koestuksesta" suoritettavista maksuista.
Vuosi 1931:
Sähköturvallisuus:
- Sähkötarkastuslaitoksen alaisuudessa olevan koestuslaboratorion toiminta alkoi.
Vuosi 1932:
Sähköturvallisuus:
- Sähkötarkastuslaitos julkaisi ensimmäisen luettelonsa hyväksytyistä sähkötarvikkeista, joka jaettiin ilmaiseksi kaikille sähkölaitoksille.
- Röntgenlaitokset tulivat Sähkötarkastuslaitoksen valvontaan.
Vuosi 1933:
Sähköturvallisuus:
- KTM antoi 30.12.1933 tekemällään päätöksellä hissien tarkastuksen koko Suomessa Sähkötarkastuslaitoksen tehtäväksi; kunnalliset hissitarkastajat huolehtivat nyt hissitarkastuksesta Sähkötarkastuslaitoksen laskuun.
Vuosi 1935:
Sähköturvallisuus:
- Sähkötarkastuslaitos määräsi hyväksyttyjen asennustarvikkeiden käytön 1.7.1935 jälkeen pakolliseksi kaikissa sisäjohtoasennustöissä (Tiedonanto N:o 18/1935).
- Samalla kehotettiin sähkölaitoksia estämään hyväksymättömien kulutuskojeiden myynti ja tiedottamaan tästä alueellaan toimiville sähköliikkeille ja -urakoitsijoille.
Vuosi 1938:
Sähkö meillä & muualla:
- Noin 50 prosenttia Suomen maaseudun talouksista oli sähköistetty.
- Italialaiset Ugo Bini (1877-1963) ja Lucino Cerletti (s.1908) kehittivät sähköshokkiterapian (ECT).
Sähköturvallisuus:
- KTM jatkoi Sähkötarkastuslaitoksen oikeutta hoitaa vuoden 1928 sähkölain edellyttämänä elimenä sähkötarkastuksen Suomessa seuraavan kymmenen vuoden ajaksi (oikeutta jatkettiin vuoteen 1979 saakka).
Vuosi 1941:
Sähköturvallisuus:
- Kotimaisen sähkötarviketeollisuuden vaikeuksien ja ulkomaisen tuonnin rajoittamisen vuoksi Sähkötarkastuslaitos lievensi varmuusmääräyksiä.
Vuosi 1942:
Sähköturvallisuus:
- Sähkötarkastuslaitos solmi marraskuussa 1942 sopimuksen Saksan Sähköteknikkojen Yhdistyksen (VDE) kanssa; tarkoituksena edistää sähkötarvikkeiden vaihtoa ja käyttöä, saada aikaan yhtenäinen valmistus sekä yhtenäisten määräysten laatiminen ja julkaisu; avasi ovet Saksan alueelta tuleville sähkötarvikkeille ilman kotimaista koestusta, mikäli tuotteet oli jo koestettu VDE:n valtuuttamassa laboratoriossa.
Vuosi 1943:
Vuosi 1944:
Vuosi 1946:
Sähkö meillä & muualla:
- Amsterdamissa perustettiin Kansainvälinen Sähkötarviketoimikunta (International Commission on Rules for the Approval of Electrical Equipment, CEE), jonka jäseneksi myös Suomi liittyi; toimikunta jatkoi IFK:n toimintaa yhtenäisten rakenne- ja koestusmääräysten saamiseksi erilaisia sähkötarvikkeita ja -kojeita varten.
Vuosi 1948:
Sähköturvallisuus:
- Sähkötarkastuslaitos asetti komitean laatimaan muutosehdotusta vuoden 1930 varmuusmääräyksiin; lähtökohtana pohjoismainen yhtenäisyys.
Vuosi 1949:
Sähkö meillä & muualla:
- Suomi liittyi Kansainvälisen sähköteknillisen toimikunnan IEC:N (International Electrotechnical Commission) jäseneksi.
Vuosi 1950:
Sähköturvallisuus:
- Valtioneuvoston päätöksellä satamissa sijaitsevien nostokurkien tarkastus Sähkötarkastuslaitokselle.
Vuosi 1951:
Sähköturvallisuus:
- Asetettiin Sähkölaitoskomitea, joka pohti vuoden 1928 sähkölaitoslain täydentämistä hallinnollisilla ja organisatorisilla säännöksillä; sen osamietinnöt vuosilta 1953 ja 1958 eivät johtaneet lainsäädäntö-toimenpiteisiin.
Vuosi 1955:
Sähkö meillä & muualla:
- Suomen ensimmäinen julkinen televisiolähetys (TES-TV).
Sähköturvallisuus:
- Sähkötarkastuslaitos sai oman toimitalon Lauttasaaressa Helsingissä.
Vuosi 1956:
Sähkö meillä & muualla:
- Ensimmäinen ydinvoimala otettiin kaupalliseen käyttöön Englannissa (Calder Hall).
Vuosi 1957:
Sähköturvallisuus:
- KTM vahvisti uudet varmuusmääräykset 26.2.1957; vuonna 1948 asetetun komitean ehdotusten mukaisesti Sähkötarkastuslaitos sai valtuudet antaa sitovia sovellusohjeita.
Vuosi 1960:
Sähköturvallisuus:
- Suurjännitteisten valoputkien tarkastus siirtyi Helsingissä Sähkötarkastuslaitoksen tehtäväksi.
Vuosi 1961:
Sähköturvallisuus:
- Mahdollisuus varustaa Sähkötarkastuslaitoksen hyväksymät sähkölaitteet erityisellä hyväksymismerkillä, jos valmistaja niin tahtoi.
Vuosi 1964:
Sähköturvallisuus:
- Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi periaatteen, jonka mukaan osapuolet sitoutuivat antamaan hyväksymisensä yhdessä Pohjoismaassa ennakkokoestetulle sähkölaitteelle myös muissa Pohjoismaissa.
- Asetettiin pohjoismainen komitea NSS (Nordiska kommitteen för Samordning av elektriska Säkerhetsfrågor) valmistelemaan koestusmääräysten yhtenäistämistä.
Vuosi 1965:
Sähkö meillä & muualla:
- Perustettiin SESKO Suomen Sähköteknillinen Standardisoimisyhdistys r.y.
Vuosi 1968:
Sähköturvallisuus:
- Valtioneuvoston päätöksellä "henkilökuljetukseen tarkoitetut yksiköysiradat" eli hiihtohissit Sähkötarkastuslaitoksen tarkastustoiminnan piiriin.
Vuosi 1969:
Sähkö meillä & muualla:
- Yhdysvaltojen puolustusministeriö aloitti internetin kehitysprojektin; aluksi puhtaasti sotilaalliset tarkoitusperät.
Sähköturvallisuus:
- Automaattisten palohälytyslaitteiden tarkastus siirtyi Sähkötarkastuslaitokselta Suomen Palontorjuntaliiton tehtäväksi.
- Kiinteistöihin asennettujen yhteisantennien tarkastus siirtyi kokonaisuudessaan Sähkötarkastuslaitokselta Yleisradiolle.
Vuosi 1970:
Sähköturvallisuus:
- Sähkötarkastuslaitoksen kirjoissa olleiden mekaanisten hissien tarkastus luovutettiin kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriölle, minkä johdosta Sähkötarkastuslaitos saattoi keskittyä entistä tehokkaammin laitoksen päätehtävään, sähköturvallisuusvalvontaan.
Vuosi 1971:
Sähkö meillä & muualla:
- Ensimmäinen kaupallinen mikroprosessori myyntiin; tietokoneet alkoivat vähitellen yleistyä.
Sähköturvallisuus:
- Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, jossa vuoden 1928 sähkölakia täydennettiin hyväksymättömien sähkölaitteiden yksiselitteisellä kiellolla; aiemman tulkinnan mukaan vain niiden liittäminen sähköverkkoon oli ollut kiellettyä, ei kaupaksi pitäminen.
Vuosi 1972:
Sähköturvallisuus:
- Torninosturien tyyppi- ja ensitarkastukset Sähkötarkastuslaitokselle.
- Valtioneuvosto asetti komitean laatimaan ehdotuksen laeista ja asetuksista, jotka koskivat sähkölaitosten ja -laitteiden turvallisuutta, tarkastusta ja valvontaa, sekä sähkölaitostoimintaa, sähkölaitosten ja kuluttajien velvollisuuksia ja oikeuksia, sähkön saannin varmuutta ym. vastaavia säännöksiä.
- Komitean tarkastelun ja arvioinnin kohteena myös Sähkötarkastuslaitos r.y:n asema ja toiminta.
Vuosi 1973:
Sähkö meillä & muualla:
- SESKO liitettiin hallinnollisesti Sähkötarkastuslaitoksen organisaatioon.
Vuosi 1974:
Sähkö meillä & muualla:
- Suomi liittyi mukaan Yhteismarkkinamaiden EEC:n ja Euroopan vapaakauppaliiton EFTAn jäsenmaiden muodostaman sähköalan standardisoimisjärjestön CENELECin puitteissa toimivaan ns. CCA-sopimukseen (CENELEC Cerfication Agreement).
Sähköturvallisuus:
- KTM antoi päätökset uusista sähköturvallisuusmääräyksistä; jo nimityksessä korostui turvallisuusnäkökohta, sillä vanha nimitys "varmuusmääräykset" jäi pois käytöstä.
- Päätös sisälsi määräykset mm. sähkölaitoksen hoitamisesta ja sähkölaitoksen hoitajan pätevyysvaatimuksista, sähkölaitoksen rakentamisesta, korjaamisesta ja suunnittelemisesta sekä näitä töitä johtavan henkilön pätevyydestä sekä päätöksen sähkölaitteiden ja sähkökäyttöisten laitteiden ennakkotarkastuksesta (Asetuskokoelma n:ot 201-207/1974).
- Suurin muutos koski urakoitsijajärjestelmää; sähköalan urakoinnin ja suunnittelun valvonta siirtyi kokonaisuudessaan Sähkötarkastuslaitokselle.
Vuosi 1975:
Sähkö meillä & muualla:
- Kauppa- ja teollisuusministeriöön perustettiin energiaosasto, jolle kuuluivat sähkölakiasiat.
Sähköturvallisuus:
- Vuonna 1972 sähkölain uudistusta pohtimaan asetettu komitea sai mietintönsä valmiiksi; mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta KTM muokkasi lopullisen sähkölakiesityksen.
- Mietinnössä mm. arvosteltiin Sähkötarkastuslaitos r.y.:n suorittamaa tarkastustoimintaa mm. päällekkäisyydestä ja hajanaisuudesta.
Vuosi 1976:
Sähköturvallisuus:
- Sähkötarkastuslaitosta kritisoineen lehdistökirjoittelun johdosta KTM asetti 8.12.1976 erityisen työryhmän selvittämään, onko Sähkötarkastuslaitos r.y.:n toiminnassa ilmennyt epäkohtia; työryhmä ei sellaisia raportissaan löytänyt, mutta suositteli Sähkötarkastuslaitoksen nimen muuttamista Sähkötarkastuskeskukseksi.
Vuosi 1977:
Sähkö meillä & muualla:
- Suomen ensimmäinen ydinvoimala käynnistettiin Loviisassa.
Sähköturvallisuus:
- Uutta sähkölakia koskeva esitys luovutettiin laajan lausuntokierroksen jälkeen ministeriölle.
- Hallituksen eduskunnalle 4.3.1977 antamassa esityksessä sähkölaiksi katsottiin, että sähköturvallisuus voidaan varmistaa parhaiten tarkastamalla sähkölaitteistoja ja -laitteita sekä valvomalla alalla työtä johtavien ja työskentelevien ammattipätevyyttä ja asettamalla näille kelpoisuusehtoja.
- Sähkötarkastuslaitos r.y.:n toimilupaa jatkettiin vain yhdellä vuodella ennakoiden uutta valmisteilla ollutta sähkölakia.
Vuosi 1979:
Sähköturvallisuus:
- Eduskuntakäsittelyn jälkeen säädettiin vuoden 1979 uusi Sähkölaki, joka antoi valtiovallalle entistä suuremmat mahdollisuudet valvoa ja ohjata sähköhuollon kokonaisuutta.
Vuosi 1980:
Sähkö meillä & muualla:
- Keskeinen osa Suomen uutta Sähkölakia sähköhuollon organisaatiota koskeva säännöstö, joka lähes puuttunut aiemmasta lainsäädännöstä.
- Sähkölaki määritteli ensimmäistä kertaa käsitteen 'sähkölaitos' (yritys tai laitos, joka tuottaa tai siirtää sähköä taikka toimittaa sitä muuhun kuin omaan käyttöönsä); siitä erotettiin 'sähkölaite' ja 'sähkölaitteisto', joilla aineellinen merkitys.
- Laki tunnusti itsenäisten sähkölaitosten keskeisen aseman maamme sähköhuollossa, mutta teki siitä sähkölaitosluvanvaraista toimintaa, jossa mm. erilaisia henkilökunnan pätevyysehtoja.
- Sähkölaissa myös määräykset voimalaitosten ja sähkönsiirtolaitteistojen rakentamisluvista.
- Keskeinen asema Sähkölaissa myös sähköhuollon valtakunnallista ja alueellista koordinointia koskevilla säännöksillä; mm. velvoitti sähkölaitokset keskenään alueelliseen yhteistoimintaan.
- Laki velvoitti sähkölaitokset huolehtimaan siitä, että sähkön tarvitsijoilla on mahdollisuus saada sähköä tavanomaisiin käyttötarpeisiin.
- Sähköhuollon valtakunnallista koordinointia valvomaan perustettiin kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen Sähköhuollon neuvottelukunta, jonka tehtävänä laatia koko maan kattava pitkäaikainen sähköhuollon runkosuunnitelma.
Sähköturvallisuus:
- Uusi Sähkölaki voimaan 1.1.1980, johon liittyvät asetukset ja ministeriön päätökset annettiin 1979-1980.
- Lain säännöstössä selvästi toisistaan erotettavissa sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja sähköhuollon organisaatiota ohjaava säännöstö.
- Lain turvallisuussäännöstö vastasi pääosin vuoden 1929 sähkölaitoslakia eräin täydennyksin ja täsmennyksin, jotka tehostivat sähkölaitteiden ja sähkötöiden valvontaa.
- Sähkölaitteistojen suunnittelu, rakentaminen ja huolto määriteltiin luvanvaraiseksi toiminnaksi.
- Sähköturvallisuuden valvontaa hoitamaan KTM:n alainen julkisoikeudellinen yhdistys Sähköntarkastuskeskus; sen jäsenistö ja tehtävät pääasiassa samat kuin Sähkötarkastuslaitos r.y.:n, mutta sen hallituksen nimitti valtioneuvosto; muutenkin valtiovallan, lähinnä KTM:n vaikutusvaltaa lisättiin.
- Sähkölaitteiden ja -laitteistojen tarkastaminen ja valvonta pääsääntöisesti Sähkötarkastuskeskukselle; laki myös kielsi pitämästä kaupan, luovuttamasta toiselle tai ottamasta käyttöön sähkölaitetta, ennen kuin Sähkötarkastuskeskus on ne hyväksynyt.
- Sähkötarkastuskeskus valvoi ja antoi hyväksynnän sähköurakoitsijoille ja sähkösuunnittelijoille.
- Sähkötarkastuskeskus valmisteli sähköturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita sekä sähkölaitteiden rakenne- ja koestusstandardeja kansainvälisenä yhteistyönä.
- Sähkölaitostoiminnassa sattuvien tapaturmien ja vahinkojen oikeudellisten seuraamusten täsmentämiseksi laissa määriteltiin uutena käsitteenä sähkövahinko, mikä tarkoittaa sähkövirran, sähkökentän tai magneettikentän välityksellä syntynyttä vahinkoa.
- Vuoden 1979 sähkölakiin sisältyi myös hyväksymismerkki, FI-merkki.
Vuosi 1983:
Sähköturvallisuus:
- Sähkötarkastuskeskus aloitti rakennustyömailla käytettävien rakennushissien tarkastuksen.
Vuosi 1985:
Sähkö meillä & muualla:
- Yleisradion monopoli radiolähetyksiin loppui; 33 paikallisradiota sai koetoimiluvan.
Sähköturvallisuus:
- Uusi Suomi -lehti aloitti lehdistökampanjan, jossa sähkölaitteiden ennakkotarkastusta pidettiin haitallisena Suomen ulkomaankaupan kehitykselle ja esteenä vapaakaupalle (ks. esim. US 2.10.1985).
Vuosi 1986:
Sähkö meillä & muualla:
- Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus Neuvostoliitossa.
Sähköturvallisuus:
- KTM asetti tarkastustoiminnan ympärillä vuonna 1985 nousseen kohun vuoksi toimikunnan selvittämään, miten Euroopan Talousyhteisön ns. pienjännitedirektiivin (Low Voltage Directive LVD) periaatteet olisivat tarkoituksenmukaisimmin sovellettavissa Suomessa sekä mitä vaikutuksia tällä olisi; toimikunnan kauppapoliittisten virkamiesjäsenten mukaan sähkölaitteiden pakollinen ennakkotarkastus oli kaupan este, josta olisi luovuttava.
Vuosi 1987:
Sähkö meillä & muualla:
- Suomi allekirjoitti yhdessä muiden CENELEC-maiden kanssa ns. SMT-sopimuksen (Supervised Manufacturer's Testing), joka mahdollisti myös valmistajan itsensä suorittamien tarkastusten hyväksikäytön monenkeskisessä sertifioinnissa.
Sähköturvallisuus:
- Vuonna 1986 asetettu pienjännitedirektiivitoimikunta sai mietintönsä valmiiksi 29.6.1987; komitea päätyi ehdottamaan ns. jälkitarkastusmenettelyä. Sen mukaan uuden sähkölaitteen maahantuoja voisi aloittaa tuotteen markkinoinnin vakuutettuaan kirjallisesti, että tuote täyttää Suomen sähköturvallisuusmääräykset ja saatuaan Sähkötarkastuskeskukselta todistuksen; Sähkötarkastuskeskus suorittaisi laitteen turvatarkastuksen markkinoinnin jo alettua.
Vuosi 1988:
Sähköturvallisuus:
- Torninosturien uusintatarkastukset Sähkötarkastuskeskukselle; ei perustunut sähkölakiin vaan työturvallisuuslakiin.
Vuosi 1992:
Sähkö meillä & muualla:
- Ensimmäiset laajan yleisön käyttöön tarkoitetut internet-selaimet markkinoille; internetin (World Wide Web) läpimurto.
Sähköturvallisuus:
- Allekirjoitettiin sopimus Euroopan talousalueesta (ETA); voimaan v:sta 1994.
Vuosi 1994:
Sähköturvallisuus:
- Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan unioniin; liittymissopimus allekirjoitettiin.
- Annettiin laki tiettyjen tuotteiden varustamisesta CE-merkinnällä (1376/1994).
Vuosi 1995:
Sähkö meillä & muualla:
- Annettiin Sähkömarkkinalaki (386/1995), jonka tarkoituksena varmistaa edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille siten, että kohtuuhintaisen ja riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti voidaan turvata.
- Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina pidetään terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaamista sähkön tuotannossa ja myynnissä sekä kohtuullisten ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpitoa sähköverkkojen toiminnassa.
Sähköturvallisuus:
- Sähköturvallisuuden valvonta- ja tarkastustoiminta erotettiin: KTM:n alaisuuteen perustettiin Turvatekniikan keskus (TUKES), jonka tehtävänä valvoa teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estämiseksi sekä tuotteiden vaatimustenmukaisuutta; tehtävänä myös seurata, valvoa ja edistää teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta toimialallaan sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön (Laki turvatekniikan keskuksesta 21.8.1995/1071; Asetus turvatekniikan keskuksesta 29.9.1995/1143).
- Lakien ja muiden sähköalaa sitovien määräysten antaminen KTM:n tehtävä; TUKESille siirtyivät Sähkötarkastuskeskuksen sähköturvallisuuden toteutumista ja sähköalan toimintaa koskevat valvonta- ja viranomaistehtävät sekä määräyksiä selventävien hallinnollisten ohjeiden antaminen.
- Turvatekniikan keskuksen työjärjestys annettiin 1.11.1995.
Vuosi 1996:
Sähköturvallisuus:
- Uusi sähköturvallisuuslaki, jonka päätavoitteena pitää sähkölaitteen ja -laitteiston käyttö turvallisena, estää sähkön käytöstä aiheutuvien sähkömagneettisten häiriöiden haitalliset vaikutukset sekä turvata sähkölaitteen tai -laitteiston välityksellä aiheutuneesta vahingosta kärsineen uhrin asema (Sähköturvallisuuslaki 14.6.1996/410).
- Sähköturvallisuuslain nojalla annettiin sähköturvallisuusasetus, jossa säädettiin pätevyydestä tarkastus-, arviointi- sekä varmennustehtäviin; säädettiin sähköturvallisuuden neuvottelukunta sekä täydennettiin säännöksiä sähköturvallisuuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten soveltamisesta (Sähköturvallisuusasetus 28.6.1996/498).
- Sähköturvallisuuslain tultua voimaan sähköturvallisuussäädökset uudistuivat; korostavat nyt sähköalan ammattilaisten vastuuta omasta toiminnastaan, viranomaisten tehtävänä valvoa säädösten noudattamista; samalla standardisoinnin merkitys korostunut.
- KTM:n teknologiaosaston alaisuuteen asetettiin 23.10.1996 Sähköturvallisuusasetukseen (28.6.1996/498) perustuva Sähköturvallisuuden neuvottelukunta edistämään viranomaisten, sähköalan eri osapuolten sekä sähkön käyttäjien ja kuluttajien keskinäistä yhteistyötä sähkö- ja hissiturvallisuuden parantamiseksi; toimintaa jatkettu 11.1.1999 asettamispäätöksellä vuoteen 2002.
- Sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan EMC-direktiivin mukaan CE-merkintä sähkötuotteisiin pakolliseksi 1.1.1996 lähtien; valmistaja tai maahantuoja vakuuttaa siten tuotteen täyttävän Euroopan Yhteisön säännöksien vaatimukset.
Vuosi 1997:
Sähkö meillä & muualla:
- Sähkömarkkinalakiin (386/1995) perustuvan sähkömarkkinoiden vapauttamisen myötä sähkön tuotanto ja siirto haluttiin eriyttää: Suomen suurimmat voimalaitokset merkittäviin kulutuskeskuksiin ja muuntoasemiin yhdistävä kantaverkko (yht. 14.000 km) keskitettiin yhdelle valtakunnalliselle kantaverkkoyhtiölle Fingrid Oyj:lle.
Vuosi 1999:
Sähköturvallisuus:
- Annettiin sähköturvallisuuslakiin (410/96) liittyvä muutossäädösten voimaantuloa ja soveltamista koskeva laki (21.5.1999/634).
Vuosi 2002:
Sähköturvallisuus:
- 100 vuotta Suomen ensimmäisen sähköturvallisuuslain voimaantulosta.
Sivun alkuun