Mene sisältöön

Nollaus 60-luvun tapaan

Onko minkään vuoden standardien mukaan sallittua nollata jokainen ketjun pistorasia erikseen? Tällainen asennustapa vaikuttaa olevan yleinen 60-luvun taloissa. Pitääkö tällainen asennus muuttaa nykyisen standardin mukaiseksi (eli alkaa vetämään ahtaisiin putkiin kolmatta piuhaa joka nollataan ennen ensimmäistä rasiaa) vai onko esim. pistorasioiden vaihto 4-osaisiin mahdollista tehdä “saneerauspykälien” nojalla vanhaan tapaan?

Onko standardeissa määritetty nollajohdon impedanssia maahan? Nykyisessä asunnossani suojakoskettimen ja vesihanan välinen jännite nousee 0.01:stä 0.5:n volttiin 2 kW:n kuormalla, mutta olen havainnut huonompaakin.

Aihetta sivuten kummastelen, millä perusteella saman ikäisissä taloissa voidaan pitää vesikeskuslämmitettyjä huoneita “kuivina” tiloina. Lämmityspatteri on suuri ja matalaimpedanssinen maa, ja olenkin usein saanut erittäin kivuliaita sähköiskuja patterin ja 0-luokan pistorasiaan kytkettyyn maadoitettun jatkojohtoon kytkettyjen tietoteknisten laitteiden väliltä (häiriönpoistokondensaattorien impedanssi pienenee näin rinnankytkettynä niin, että esim. 6 laitteen ollessa kytkettynä tälli on jo varsin tuntuva.) Samaten kummallista on matalaimpedanssisesti maadoitettujen antenniliitäntöjen salliminen 0-luokan rasian vieressä – samaisten häiriönpoistokondensaattorien takia n. 115 voltissa kelluvan television ja antenniliittimen välistä voi saada erittäin kivuliaan sähköiskun johtoa kytkiessä, ja laitteen ollessa viallinen seuraukset lienevät ikäviä (ja häiriönpoistokondensaattorien vuoto lisääntyy aiemmin mainitulla tavalla, nykyään kun signaalijohdoilla yhdistetään digiboxeja ja muita laitteita).
Jussi Peltola 26.10.2009

Vastaus

Nollaus on edelleenkin käytettävissä vanhoissa asennuksissa. Ei ole siis
tarpeen varustaa taloa tai sen osaa suojajohtimilla siksi, että pistorasiat
(ja valaisimet) halutaan muuttaa maadoitetuiksi. Toinen asia on, että mm
tietotekniikkaan liittyvät laitteet toimivat varmemmin, jos suojajohtimet on
asennettu. Laajamittaisen nollauksen varjopuolena on lisäksi vaara siitä,
että joku monista nollauskytkennöistä tehdään väärin heti tai myöhemmin.

Nollajohtimen impedanssia maahan ei standardeissa ole määritelty.
Nollajohtimen jännite saattaa pitkässä ryhmäjohdossa nousta useita
volttejakin ainakin siinä tapauksessa, ettei siinä ole yhteyttä maahan
muuallla kuin syöttävässä päässä. Juuri tästä syystä erillisten
suojajohtimien käyttö on laitteiden toiminnan kannalta parempi ratkaisu.
Nykyaikaisissa liike- ja toimistorakennuksissa on tähän asiaan kiinnitetty
erityistä huomiota rakentamalla erillisiä “maadoitusverkkoja” (potentiaalin
tasausverkkoja) ympäri taloa.

Vesikeskuslämmityspatterein lämmitettyjen tilojen pitäminen “kuivina” (tai
“vaarattomina”) tiloina on eräänlainen ikimuistoinen käytäntö. Sinänsä on
tosiasia, että tavallisessa kuivassa asuinhuoneessa oleva maalattu
lämpöpatteri ei ole yhtä suuri vaaranlähde kuin esimerkiksi kylpyhuoneen
märkä lattia. Toisaalta on täysin mahdollista, että joku saa sähköiskun
koskettaesaan olohuoneessaan yhtaikaa viallista (maadoittamatonta ja
metallista) pöytälamppua ja lämpöpatterin huonosti maalattua kohtaa. Tästä
syystä nykyisin uusissa rakennuksissa kaikki pistorasiat ovat maadoitettuja.

Maadoitetut pistorasiat poistavat myös kuvaamasi ongelmat
antennipistorasioiden ja tietokoneliitäntöjen suhteen. Mm tietokoneongelma
on hyvin tunnettu ja senkin vuoksi tietokoneiden käyttöohjeissa kehotetaan
liittämään kone maadoitettun pistorasiaan.


vastattu 28.10.2009

Sivun alkuun