Ympäristön kannalta suurimpia huolenaiheita ovat ilmaston muutos, happamoituminen, luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä jätteiden määrän lisääntyminen. Tuotantotavat, kulutustottumukset ja väestön määrä vaikuttavat mm. siihen, mihin suuntaan energiankäyttö kehittyy.

Teollisuusmaiden energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset liittyvät suurelta osin fossiilisten polttoaineiden esim. kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttöön. Poltossa syntyvä rikkidioksidi ja typen oksidit happamoittavat maaperää ja vesiä. Happamoittavat vaikutukset ovat alueellisia. Poltossa vapautuva hiilidioksidi ja metaani ovat puolestaan kasvihuoneilmiön aiheuttajia ja niiden ympäristövaikutukset ovat globaaleja. Viime aikoina etenkin hiilidioksidin vaikutukset ovat nousseet huomion kohteeksi. Yhä selvemmältä näyttää, että hiilidioksidin määrän lisääntyminen aiheuttaa ilmaston lämpenemistä, joka jo alkaneella vuosisadallakin voi saada aikaan suuria muutoksia maapallon olosuhteissa.

Kasvihuonekaasuja synnyttävät Suomen olosuhteissa pääosin

• Lämmitys
• Liikenne
• Sähkön tuotanto fossiilisilla polttoaineilla
• Muut (mm maanviljely)

Näiden kunkin osuutta käsitellään tämän osion alasivuilla.

Kasvihuonekaasujen jakautuminen

Kasvihuonekaasujen synnyttäjät voidaan jaotella monin tavoin. Eräs jakotapa on toimialoittainen. Koko EU:n alueella jakautuma 2000-luvun alussa oli seuraava (Lähde: Energiateollisuus ry/ EEA):

• Energiasektori 28%
• Teollisuus 20%
• Liikenne 21%
• Maanviljely 10%
• Kotitaloudet, palvelut ja kauppa 17%
• Muut 4%

Hiukan toisenlaisella jaottelulla on tehty Suomen päästöoikeuksien jakosuunnitelma vuosille 2008-2012. Siinä on sähkö ja kaukolämpö teollisuutta lukuunottamatta otettu yhdeksi tarkastelun osaksi. Teollisuusprosessit ja teollisuuden energia ovat vastaavasti yksi osa. Näiden osien ulkopuolelle jäävä lämmitys on kolmas osa. Muita osia ovat liikenne, muut toimialat ja muut kuin CO2-päästöt. Jakautuma vuonna 2010 on seuraava:

• Sähkö ja kaukolämpö 34%
• Teollisuusprosessit ja teollisuuden energia 26%
• Liikenne 16%
• Lämmitys  muilla tavoin 4%
• Muut toimialat 6%
• Muut kuin CO2-päästöt 14%

Suunnitelmaan kuuluu myös tavoite vuonna 2025. Sen mukaan päästöt eivät kasva vuodesta 2010. Jakaantuma muuttuu osien kesken siten, että teollisuuden osuus kasvaa hiukan ja lämmityksen (muilla tavoin) osuus puoliintuu.

Taustaksi on hyvä tarkastella myös sitä, mikä on energiankäytön jakautuma Suomessa. Jakautuma vuodelta 2006 on seuraava (Lähde: Tilastokeskus):

• Teollisuus 51%
• Liikenne 16%
• Rakennusten lämmitys 20%
• Muut 13%

Kasvihuonekaasujen jakautuminen koko maapallolla

Kasvihuonekaasujen määrä koko maapallolla v 2000 oli n 24 000 miljoonaa ekvivalenttia CO2-tonnia (MetCO2). EU-maiden (25 maata) osuus tästä oli noin 3 000 MetCO2, eli vajaa 15%. Vuoteen 2030 arvioidaan koko maailman päästöjen olevan n 44 000 MetCO2, eli kasvua on yli 80%. EU-maidenkin osuuden arvioidaan kasvavan, mutta paljon vähemmän, jolloin EU:n luku olisi samana vuonna n 4000 MetCO2. EU:n osuus kaikista kasvihuonepäästöistä olisi tällöin vajaa 10% (Lähde: Energiateollisuus ry /Energiavuosi 2007).

Lisätietoja:

Energiateollisuus ry:n Ympäristö-sivut, jonne pääsee tästä.