|
|
Valitse sähköammattilanen
tekijäksi
Kuka saa tehdä sähkötöitä ?
Useimmilla ihmisillä on tieto siitä,
että sähköasennuksia ja sähkölaitteiden korjauksia
ei saa tehdä kuka tahansa, koska on olemassa
sähköiskun tai sähköpalon
riski. Myöskään antenni-, tele- ja turvajärjestelmien
asennuksia ei saa tehdä kuka
tahansa, vaan niiden tekijäksi on pyydettävä
kyseisen alan ammattilainen.
Kuitenkin on joitakin sellaisia sähkölaitteisiin
ja sähköjärjestelmiin kohdistuvia
toimenpiteitä, joita myös sähköalalla
ammattitaidoton voi tehdä kotona. Näiden
tekeminen edellyttää aina, että henkilö on perehtynyt
tai opastettu tekemään tällaisia
toimenpiteitä. Tämä onkin aiheuttanut sekaannusta,
sillä jotkut ovat kuvitelleet,
että mitä tahansa sähkötöitä voi tehdä itse,
kunhan vain uskaltaa. Lähtökohta
on, että jos et tunne etkä tiedä sähkölaitetta
tai sähköjärjestelmää etkä niihin
liittyviä vaaratekijöitä, älä tee itse mitään,
vaan pyydä ammattilaisen apua.
Teetä sähkötyöt
ammattilaisella
Kaikissa sähkötöissä on keskeistä
sähkö- ja paloturvallisuus. Siksi
sähkötöitä ei saa tehdä kuka tahansa,
vaan tekijän täytyy olla merkitty
TUKESin rekisteriin ja hänellä
itsellään tai hänen palveluksessaan
olevalla sähkötöiden johtajalla on
oltava sähköpätevyys 1 tai 2 (vanhat
tunnukset A, B tai C).
Siinä vaiheessa, kun olet itse tehnyt
ensimmäisen oman tarvekartoituksesi
edellisessä luvussa esitetyn
lomakkeen avulla ja mahdollisesti
merkinnyt asuntosi pohjapiir-
rokseen sähkö- ja valaistuspisteiden
paikkoja, ota yhteyttä sähkösuunnittelijaan
tai sähköurakoitsijaan.
Kun on kysymyksessä uudisrakennus
tai laaja sähköremontti,
kannattaa teettää kunnollinen
sähkösuunnitelma.
Ammattitaitoiset sähkösuunnittelijat
ja sähköurakoitsijat osaavat soveltaa
sähköturvallisuusmääräyksiä
niin, että kotien sähköistykset pystytään
toteuttamaan turvallisesti ja
oikein toimivasti. Sähköasennukset
tehdään sähkösuunnitelman pohjalta.
Pientalon sähkösuunnitelman
tekee usein sähköurakoitsija.
Sähköurakoitsijoissa on paljon valinnan
varaa. Sähköalan pelisääntöjä
ovat sitoutuneet noudattamaan
vain järjestäytyneet urakoitsijat.
Kuutamomiestä käyttävä on vailla
kaikkea kuluttajansuojaa. Kuutamomies
ei ole itsenäinen yrittäjä - tällaisen
valitseva vastaa itse työnantajana
hänen eläkevakuutuksistaan
ja muista vakuutuksista. Sarjakuvassa,
sivujen alareunassa, on esitetty,
miten kävi Pesosen perheelle,
kun se otti halvimman tarjokkaan
- kuutamokeikkailijan - omakotitalonsa
sähkötöiden tekijäksi.
Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton
(STUL) jäsenet noudattavat liiton
jäsenyysehtoja, joihin kuuluvat mm.
sähköurakoinnin eettiset säännöt.
Liiton jäsenet tunnistat viereisellä
sivulla olevasta sinisestä sähkön
merkistä. Monilla sähköurakoitsijoilla
on myös laatujärjestelmä toimintansa
laadun varmistamiseksi.
Puhelin-, antenni- ja yleiskaapelointityöt
voit teettää joko sähköurakoitsijalla
tai teleurakoitsijalla, sillä
tietoturvallisuus on myös eräs tärkeä
tekijä. Joka tapauksessa teleasennuksia
tekevällä tulee olla
Viestintäviraston valtuutus teleurakointiin.
Kun valitset sähkö- ja teleurakoitsijaa,
selvitä paikkakunnallasi toimivat
tekijät vaikka puhelinluettelon
keltaisilta sivuilta. Kysele suosituksia
tuttaviltasi, joilla on kokemusta
oman talon rakentamisesta tai sähköremontista.
Tietoja saat myös internetistä
osoitteesta www.erikoisurakoitsijahaku.com.
Voit
etsiä sähkö- ja teleurakoitsijoita
mainitusta verkko-osoitteesta valitsemalla
hakukriteeriksi esimerkiksi
asuinpaikkakuntasi tai vaikka
lähikaupungin.
Hyvän sähköurakoitsijan avulla
säästyy hermoja, aikaa, vaivaa
ja rahaa, kun
- työt tehdään ammattitaidolla
- aikataulut pitävät
- muutoksia ei tarvitse tehdä,
vaan työt tehdään kerralla
kuntoon
- virheitä ei tule
- sähkötyöt edistyvät rakennustöiden
kanssa joustavasti
- tarvikkeina käytetään laadukkaita
tuotteita
- tehdylle työlle tehdään asianmukainen
käyttöönottotarkastus.
Valvo kunnolla
sähköistystä
Vaikka valitsetkin huolella asiantuntevan
sähköammattilaisen talosi
sähköistyksen tekijäksi, voi olla järkevää
varata omaa aikaa työsuorituksen
etenemisen seurantaan.
Jos et itse ehdi seurata työmaatasi
tai et tunne pystyväsi siihen,
harkitse ulkopuolisen valvojan palkkaamista.
Ulkopuolinen valvoja voi
olla rakennusalan ammattilainen,
jos hän samalla valvoo rakennustöiden
etenemistä ja laatua. Sähköistyksen
osalta parhaan tulokseen
saat, jos sinulla on mahdollisuus
palkata valvojaksi esimerkiksi
sähkösuunnittelija, joka teki sähköistyssuunnitelman
taloosi. Sähkösuunnittelijoita
löytyy osoitteesta
www.erikoisurakoitijahaku.com
Valvojan asiantuntemusta voit käyttää
hyväksesi myös erityisesti vanhojen
sähköasennusten kunnon ja
käyttökelpoisuuden arvioinnissa,
tarjouspyynnön laadinnassa, tarjousten
arvioinnissa, sopimusten
teossa, sähköurakoitsijan ja muiden
rakentajien töiden yhteensovituksen
seurannassa, käyttöönottotarkastusten
seurannassa sekä luovutusasiakirjojen
vastaanotossa.
Jos valitset valvojan, sovi hänenkin
kanssaan hinnan lisäksi kirjallisesti
siitä, mitä hänen tehtäviinsä
kuuluu.
Mitä sähkötöitä voi
tehdä itse?
Yleensä sähkötöitä saavat tehdä
vain sähköalan ammattilaiset. Tavallinen
sähkönkäyttäjä voi kuitenkin
tehdä eräitä sähkölaitteistoihin
ja sähkölaitteisiin kohdistuvia töitä
ja toimenpiteitä, jos varmasti osaa
ne tehdä ja on perehtynyt niihin tai
saanut niiden tekemiseen opastuksen.
Lakiin perustuvat säännökset vaativat,
että tällaisen henkilön pitää
olla opastettu tai perehtynyt näihin
toimenpiteisiin, ennen kuin voi
ryhtyä niitä tekemään. Opastusta
tällaisiin sähkötöihin voi saada esimerkiksi
sähköalan ammattilaiselta
tai niihin voi perehtyä TUKESin
laatiman "Kodin sähköturvallisuusoppaan"
avulla. Opasta voi tilata
TUKESista puhelimitse (09) 61 671
tai sähköpostitse www.tukes.fi
Omakotirakentajaa ja remontoijaa
kiinnostavat luonnollisesti monet
muutkin työt, joissa voisi hyödyntää
omaa työvoimaansa. Myös seuraavia
töitä on tavallisen sähkön
käyttäjän mahdollista tehdä:
- Omakotitalon antennin asentaminen.
- Sähkölaitteiden mekaanisten
osien korjaaminen, kuten pesukoneen
letkun vaihto edellyttäen,
että laitteen kosketussuojaus
(myöskään vesisuojaus) ei
muutu.
- Luotettavasti ja kokonaan jännitteettömäksi
tehtyjen asennusten
purku. Sähköammattilainen
varmistaa, että asennukset
ovat varmasti jännitteettömät.
- Kaapeliojan kaivu ja kaapelien
veto maahan. Ennen kaapeliojan
peittämistä on sähköalan
ammattilaisen todettava, että
työ on tehty kunnolla ja kaapelit
suojattu asianmukaisesti.
Sinulla on vastuu käyttämästäsi ja
korjaamastasi sähkölaitteesta ja
sähköasennuksesta. Koska väärin
käytetty tai virheellisesti korjattu
sähkölaite voi aiheuttaa hengen- tai
palovaaran, on syytä noudattaa
annettuja ohjeita ja tarvittaessa
pyytää apua sähköalan ammattilaiselta.
Vaikka kuinka joku edellä
esitetty toimenpide olisi sallittua,
ei siihen pidä ryhtyä, jos
vähänkin epäröi omia taitojaan
ja kykyjään.
Seuraavia sähkötöitä voivat siis edellä esitetyin ehdoin tehdä myös
tavalliset sähkön käyttäjät:
- Sisustusvalaisimen liittäminen
valaisinliittimeen eli "sokeripalaan".
"Sokeripalan" korvaaminen
kiinteässä asennuksessa
valaisinpistorasialla sekä
rikkoontuneen valaisinpistorasian
vaihto. Valaisinpistotulpan
asennus ja vioittuneen
tulpan vaihto.
- Jännitteettömien pistorasioiden
ja kytkimien kansien irrotus
esimerkiksi maalauksen
ja tapetoinnin ajaksi sekä
rikkoontuneiden kansien
vaihto.
- Suojajännitteisten järjestelmien
asentaminen valmistajan
tai tavaran toimittajan ohjeiden
mukaan. Tällaisia järjestelmiä
voivat olla aurinkopaneeli-,
halogeenivalaistus-, tms.
järjestelmät.
- Harrastustoimintana tehtävä
sähkölaitteiden kokoonpano
esimerkiksi radioamatööritoiminnan
laitteet tai elektroniikan
rakennussarjat.
- Suojalaitteen toiminta-asennon
ohjaaminen.
- Tavallisen tulppasulakkeen
vaihto.
- Automaattisulakkeen ohjaaminen
toiminta-asentoon tai pois
päältä.
- Valonsäätimen (himmentimen)
sulakkeen vaihto.
- Valaisimen lampun ja sytyttimen
vaihto.
- Jännitteettömyyden toteaminen
hyväksytyllä testilaitteella,
kun on tekemässä sähkönkäyttäjille
sallittuja toimenpiteitä.
- Vikavirtasuojakytkimen toiminnan
testaus.
- Yksivaiheisen jatkojohdon korjaus
ja teko.
- Sähkölaitteen rikkoontuneen
yksivaiheisen liitäntäjohdon ja
pistotulpan vaihto.
- Valaisimen liitäntäjohdon välikytkimen
vaihto.
Pientalorakentaja
työnantajana
Mikäli aiot käyttää sähkötöiden tekemiseen
omassa pientalossasi tai
sähköremontissasi tekijää, jonka
tietoja ei löydy verohallinnon ennakkoperintärekisteristä,
toimit silloin
kuluttajan ominaisuudessa
työnantajana. Tästä roolista koituukin
sitten monenlaisia seuraamuksia.
Jos toimit työantajan asemassa,
ota huomioon ainakin seuraavat
työnantajavelvoitteet. Työnantajan
on aina maksettava lakisääteiset
työnantajasuoritukset, joita ovat
ennakonpidätykset ja palkanmaksun
oheiskustannuksin suoritettavat
työnantajamaksut. Lisäksi työnantajaa
velvoittavat työturvallisuussäännökset.
Ennakonpidätys
Kuluttajan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä
silloin, kun samalle
työntekijälle maksettu palkka on
enintään 1 500 euroa vuodessa.
Toiminimellä toimivalle henkilölle tai
yksityishenkilölle maksetusta palkasta
tai korvauksesta maksettavan
ennakonpidätyksen määrä selviää
henkilön verokortista. Jos henkilö
ei esitä verokorttia, pidätys toimitetaan
60 %:n suuruisena.
Yhteisö- ja yhtymämuotoiselle työn
tekijälle, joka ei löydy ennakkoperintärekisteristä,
ennakonpidätys
on 13 % maksetusta palkasta tai
työkorvauksesta. Ennakonpidätys
lasketaan arvonlisäverottomasta
työkorvauksesta.
Työnantaja antaa palkan- tai muun
työkorvauksen saajalle tositteen
maksamastaan palkasta ja siitä toimitetusta
ennakonpidätyksestä.
Työnantaja tilittää maksamistaan
palkoista pidättämänsä ennakonpidätykset
verovirastolle palkanmaksua
seuraavana kuukauden 10. päivä.
Lisätietoja ennakonpidätyksestä
saa verotoimistosta.
Työnantajamaksut
Työnantaja-asemassa oleva kuluttaja
on velvollinen maksamaan palkanmaksun
oheiskustannuksina
sosiaaliturvamaksun, työeläkemaksun
sekä tapaturma-, työttömyysvakuutus-
ja ryhmähenkivakuutusmaksun.
Sosiaaliturvamaksu (sotu-maksu)
maksetaan ennakonpidätyksen
yhteydessä verovirastolle.
Maksu koostuu kansaneläke- ja
sairausvakuutusmaksusta. Pientyönantajan
sotu-maksu vuonna
2002 on 2,95 %.
Työeläkemaksu (TEL- ja TaEL-maksu)
on toinen työnantajamaksu.
Työntekijä vakuutetaan työsuhteen
alusta lähtien TEL:n (työeläkelain)
mukaan, jos työsuhde kestää vähintään
30 päivää ja ansio ensimmäiseltä
30 päivän jaksolta on vähintään
219 euroa. TEL-maksu suoritetaan
työeläkemaksusopimuksen
mukaisesti työeläkelaitokselle.
TEL-maksu on vuonna 2002 palkasta
vähintään 21,72 %, josta
työnantajan osuus on 17,32 % ja
palkansaajan osuus 4,4 %. Työnantaja
pidättää työntekijän osuuden
palkasta ja tilittää sen vakuutusyhtiölle
työntekijän puolesta.
Työsuhde vakuutetaan TaEL:n mukaan,
kun se kestää alle kuukauden
tai kun se kestää yli kuukauden,
mutta ensimmäisen 30 päivän
ansiot ovat alle 219 euroa. TaELmaksu
vuonna 2002 on 17,3 %.
Palkansaajan osuus maksusta on
4,4 % ja työnantajan osuus 12,9 %
palkasta. Jos ansiot vaihtelevat yli
tai alle 219 euron, vakuutusta voidaan
joutua vaihtamaan TEL:n ja
TaEL:n välillä.
Tapaturmavakuutus on työnantajan
otettava työsuhteessa oleville
työntekijöilleen. Vakuutus otetaan
tapaturmavakuutusta hoitavasta
vakuutusyhtiöstä. Jos työnantaja
on teettänyt työtä vuoden aikana
vain alle 12 työpäivää, hänen ei tarvitse
maksaa tapaturmavakuutusta.
Vakuutusmaksun suuruus vaihtelee
työn vaarallisuuden ja toimialan
mukaan. Maksu on keskimäärin
1,1 % (2001) maksetuista palkoista.
Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia työsuhteessa olevia
henkilöitä työntekijän palkasta
tai iästä riippumatta.
Työttömyysvakuutusmaksu
maksetaan tapaturmavakuutusmaksun
yhteydessä. Maksun on
velvollinen maksamaan jokainen tapaturmavakuutusvelvollinen
työnantaja.
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu
palkkasummasta,
joka on enintään 840 940 euroa on
0,7 % ja sitä ylimenevästä osasta
2,7 % (2002). Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu
on 0,4 %,
minkä työnantaja pidättää työntekijän
palkasta palkanmaksun yhteydessä.
Ryhmähenkivakuutuksen on velvollinen
ottamaan työntekijälle sellainen
työnantaja, jonka toimialaa
koskevassa yleissitovassa työehtosopimuksessa
on tästä määräys.
Tällainen määräys on myös talotekniikka-
alan sähköasennustoimialan
työehtosopimuksessa. Ryhmähenkivakuutusta
hoidetaan tapaturmavakuutuksen
yhteydessä.
Vakuutusmaksu vaihtelee vakuutusyhtiöittäin.
Vuonna 2002 maksu
on noin 0,9 % palkasta.
|
|