Ajankohtaista
 STEK-info
 Sähköturvallisuus
 Sähkö ja rakentaminen
 Sähkö ja ympäristö
 Koulutus ja julkaisut
 Avustukset
 Palaute
 Haku
 Ohjeet
 Ylläpito
 Kysy sähköstä

Selvitä omat tarpeesi


Lämmitysmuodon valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta on yleensä vaikeaa pientalon rakentajalle ja remontoijalle. Se on myös hyvin tärkeää, koska kyse on kauaskantoisesta ratkaisusta, jolla on merkitystä talon koko käyttöiän ajan. Lämmitysmuodon valinta vaikuttaa ratkaisevasti asumisviihtyvyyteen ja asumiskustannuksiin. Lämmityksen pitäisi mukautua vuosien saatossa elämäntilanteiden ja arvostusten muutoksiin sekä yhteiskunnan suosimien energiamuotojen tilanteisiin.

Lämmöntuottojärjestelmien tehtävänähän on tuottaa lämpöä sekä rakennuksen lämmittämiseen että lämpimän käyttöveden valmistamiseen. Lämpöä voidaan tuottaa ja käyttövettä lämmittää eri energialähteillä: sähköllä, öljyllä, puulla, hakkeella, turpeella, maalämmöllä, aurinkoenergialla jne. Kaikki energiamuodot – puhdasta puulämmitystä lukuun ottamatta – tarvitsevat toimiakseen sähköä. Lämmitysvaihtoehtoja on ainakin seuraavia:

  • kaukolämmitys
  • varaava sähkölämmitys
  • suora sähkölämmitys
  • öljylämmitys
  • puulämmitys
  • maalämmitys
  • aurinkoenergialämmitys
Motiva on julkaissut eri lämmitysmuodoista kattavan oppaan, johon voi tutustua verkko-osoitteessa motiva.fi

Kaukolämpö on saatavissa vain määrätyille alueille isoissa taajamissa ja kaupungeissa. Se onkin järkevä vaihtoehto silloin, kun pientalo rakennetaan kaukolämmitysalueelle. Sähkölämmityksen saa käytännössä mihin tahansa.

Valitessasi lämmitysmuotoa pientalorakentajana ja remontoijana sinun on lähdettävä puimaan omia henkilökohtaisia ja perheesi tarpeita sekä arvostuksia. Sen jälkeen punnitset asioiden tärkeysjärjestystä ja katsot, mikä lämmitysmuoto vastaisi parhaiten omia odotuksiasi. Näissä eivät yleensä voi muut auttaa, vaan ne täytyy ratkaista itse, vaikka muiden käyttökokemuksista voi olla myös hyötyä.

Remontoitaessa pientalon lämmitystavan valintaan vaikuttavista tekijöistä olennaisimpia ovat talon ikä, koko, lämpöeristyksen taso, mahdollinen häviölämmön talteenotto, jo tehdyt investoinnit sekä mahdollisuus polttopuun edulliseen hintaan.

Vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät sopivat parhaiten vanhoihin saneerattaviin ja isokokoisiin kohteisiin, joiden vuotuinen lämmitysenergian tarve on huomattava. Olemassa olevan patteriverkoston takia tyypillinen kaukolämmitettävä, lämpöpumppulämmityksen tai varaavan sähkölämmityksen kohde on vanhahko, suurikokoinen aikaisemmin öljylämmitetty talo.

Kriteerejä, joilla yleensä on merkitystä lämmitysmuodon valinnassa ovat taloudelliset tekijät, asumisviihtyvyys, käytön ja hoidon vaivattomuus, energian saatavuus ja riittävyys, ympäristönäkökohdat sekä lämmitysmuodon tilojen tarve, muunneltavuus ja joustavuus.

Taloudellisuus lämmityksen valinnassa

Pientalon lämmitysmuotoa valittaessa nousevat usein esille ensimmäiseksi taloudelliset tekijät. Mitä ovat kunkin lämmitysmuodon hankintakustannukset? Mikä on takaisinmaksuaika suhteessa johonkin toiseen lämmitysmuotoon? Millaisia käyttö-, hoito- ja korjauskustannuksia tulee?

Kun vertaillaan eri lämmitysmuotojen kokonaiskustannuksia (hankinta- ja käyttökustannuksia), edullisin vaihtoehto on sähköpatterilämmitys 1700 euroa/vuosi. Seuraavina tulevat edullisuusjärjestyksessä vesikiertoinen sähkölämmitys 2080 euroa/vuosi, maalämpöpumppu 2080 euroa/vuosi, porakaivoa hyödyntävä lämpöpumppu 2400 euroa/vuosi ja kokonaiskustannuksiltaan kallein vertailluista ratkaisuista on öljylämmitys 2550 euroa/vuosi. Lisätietoja syksyllä 2000 tehdystä tutkimuksesta on verkko-osoitteessa energia.fi /koti/rakentajalle

Hankintakustannukset

Pientalon rakentajan ja remontoijan kannalta lämmitysjärjestelmän hankintahinnalla on erityistä merkitystä juuri rakentamisen ajankohtana, kun tuolloin rahan meno on kenties suurinta koko elämän aikana. Juuri tuohon aikaan ajoittuvat myös rakentajan ja remontoijan suurimmat lainat.

Voit selvittää hankintakustannuksia pyytämällä tarjousta tarvittavista lämmitysjärjestelmän laitteista ja niiden asennuskustannuksista. Laskentakorkona voit käyttää rakennushankkeen lainoituksessa käytettyä lainan korkoa.

Hankintakustannuksiltaan edullisimmat pientalon lämmitysjärjestelmät ovat huonekohtainen sähköpatterilämmitys 4200 euroa sekä huonekohtainen lattia- ja kattolämmitys 6700 euroa. Vesikiertoinen sähkölämmitys maksaa 11000 euroa, öljylämmitys 12700 euroa ja maalämpöpumppu lämmönkeruutavasta riippuen 15800-20800 euroa.

Huonekohtaisen sähkölämmitysjärjestelmän hankintahinnan aiheuttama vuosikustannus rakentajalle on noin 340 euroa, vesikiertoisella lämmitysratkaisulla se on vastaavasti 760-840 euroa ja maalämmityksen lämpöpumpulla jopa 1000- 1350 euroa.

Sähkölämmityksen hankintakustannukset osana uuden pientalon sähköurakkaa ovat edullisimmillaan vain kolmas- tai neljäsosan vesikeskuslämmitysjärjestelmän hankintakustannuksista.

Puulämmityksen perusinvestoinnit ovat suhteellisen korkeat, vaikka järjestelmää täydennettäisiinkin automaattisesti käynnistyvillä vaihtoehdoilla: sähkö- tai öljylämmityksellä. Puulämmityksen valinta edellyttää myös sitoutumista itse lämmitystyöhön.

Hoito- ja huoltokulut

Hoito- ja huoltokulujen arviointi onkin hankintakustannuksia hankalampaa, mutta niistä voi selvittää tietoja laitteiden suunnittelijoilta, toimittajilta ja huoltoliikkeiltä.

Huolto- ja korjauskustannukset, kuten piipun nuohous, polttimen huolto tai esimerkiksi kompressorin uusiminen lämpöpumpussa, lisäävät vuotuisia kustannuksia. Sähkö- ja kaukolämmityksessä ei ole tällaisia huolto- ja korjauskuluja.

Käyttökulut

Käyttökulujenkaan arviointi ei aina ole helppoa, sillä tulevaisuuden hintakehityksen ennustaminen useiden vuosien päähän on lähes mahdotonta. Pitkän aikavälin kannattavuuslaskelmiin kannattaakin suhtautua suuntaa antavina ja niin, että mitä kauempana ollaan ajallisissa ennusteissa, sitä epävarmemmaksi tilanne muuttuu.

Tällä hetkellä uuden 150 neliömetrisen pientalon vuotuinen lämmitysenergian kustannus sähkölämmitysratkaisulla on keskimäärin 760-840 euroa, öljyllä 840 euroa ja lämpöpumpulla 500 euroa. Lisäksi öljylämmittäjä maksaa taloussähköstään sähkötariffien rakenteesta johtuen noin 84 euroa enemmän kuin yösähköä hyödyntävä sähkölämmittäjä.

Vertailtaessa sähkölämmityksen käyttökuluja muiden lämmitysmuotojen käyttökuluihin lasketaan usein virheellisesti kuluihin mukaan myös muun taloussähkön kustannukset.

Tutkittua tietoa eri lämmitysmuodoista löydät täältä
kustannusvertailuraportti.pdf

Sähkölämmitetyn talon sähkölaskussa on yleensä vain puolet sähkölämmityksen osuutta ja loput taloussähköä. Laskelmia tehtäessä pitäisikin ottaa mukaan kaikki energiakustannukset lämmitysmuodosta riippumatta eli lämmityksestä aiheutuvat kulut ja taloussähköstä aiheutuvat kulut, niin voitaisiin vertailla tasapuolisesti eri energiamuotoja.

Puulämmitys on käyttökustannuksiltaan varteenotettava vaihtoehto, silloin, kun käytettävissä on jatkuvasti edullista puuta, eikä pilkkeiden teko tuota ongelmia. Jos on mahdollista käyttää omaa aikaa säännöllisesti lämmitykseen, voidaan käyttökustannuksia myös näin pienentää.

Asumisviihtyvyys, käytön ja hoidon vaivattomuus

Lämmitysmuodon valinta ei ole aina yksinomaan taloudellinen kysymys, vaikka useimmat niin ajattelevatkin – esimerkiksi puita poltetaan takassa tunnelmasyistä tai valitaan sähkölämmitys ikääntyvien lämmitysmuodoksi vaivattomuuden vuoksi.

Jos pientalon asukkaalla ei ole aikaa tai hän ei halua puuttua käytännössä lainkaan lämmitykseen, on perusteltua hankkia täysin itseohjautuva ja vain vähän huoltoa tarvitseva lämmitysmuoto. Lämmitysjärjestelmän hoidon ja huollettavuuden kannalta vaivattomimpia ovat kaukolämpö ja sähkölämmitys. Nämä eivät tarvitse muuta kuin varsin harvoin tapahtuvan säännöllisen tarkastuksen siitä, että kaikki toimii. Kummassakaan näistä ei myöskään ole käyttäjän huollettavissa olevia osia. Öljylämmitys tass tarvitsee määräaikaishuoltoa ainakin joka toinen vuosi ja polttoainetäydennyksiä tarpeen mukaan

Ympäristönäkökohdat

Ympäristöseikoille annetaan yhä suurempi painoarvo valtakunnallisessa päätöksenteossa. Se voi tietysti vaikuttaa myös pientalorakentajien ja remontoijien valintoihin. Monille lämmitysmuodon valinta ei ole pelkästään taloudellinen tai asumisviihtyvyystekijä, vaan useat valitsevat lämmitysmuotonsa edistääkseen suhteellisen nopeasti uusiutuvien energiamuotojen käyttöä tai kasvihuonekaasujen vähentämistä.

Sähkölämmitys on kestävän kehityksen periaatteita noudattava. Se toimitetaan perille sellaista kulkutietä pitkin, joka on joka tapauksessa olemassa muun kuin lämmityssähkön perille toimittamista varten.

Kuitenkin valintoja tehdessään rakentajan ja remontoijan on hyvä tietää, että esimerkiksi aurinkoenergia on erinomainen vaihtoehto vielä nykyisin vain jotain muuta energialähdettä täydentämään. Vaikka tämän päivän kustannustaso tuntuukin aurinkoenergian osalta korkealta, voi ympäristötietoinen ja ympäristöä arvostava rakentaja ja remontoija varautua aurinkoenergian käyttöönottoon talonsa elinkaaren jossain vaiheessa myöhemmin.

Tilojen tarve sekä muunneltavuus ja joustavuus tulevaisuudessa

Kaukonäköinen rakentaja ja remontoija varaa riittävän teknisen tilan jo rakentamis- ja remontointivaiheessa riippumatta siitä, minkälaiseen lämmitysmuotoon varautuu kyseisellä hetkellä. Vastaavasti voidaan varautua vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin rakentamisvaiheessa, vaikka valittaisiinkin aluksi joku tietty yksi ratkaisu. Esimerkiksi aurinkolämmön hyödyntämiseen voidaan varautua etukäteen määrätyillä rakenneratkaisuilla.

Varaavan sähkölämmityksen laitteet: energiavaraaja vastuksineen ja lämminvesikierukkoineen sekä lämmönjako- ja säätölaitteet, voidaan sijoitta asuinrakennuksen yhteyteen tai erilliseen autotalli- taikka varastorakennukseen. Jos laitteet sijoitetaan asuinrakennuksen yhteyteen vältytään pitkiltä lämpimän käyttöveden putkistoilta ja ylimääräisiltä lämpöhäviöiltä. Mikäli talossa on täysin varaava sähkölämmitys, on mahdollista hyödyntää monien energiayhtiöiden tarjoamaa yösähköä. Sen saatavuus on kuitenkin syytä varmistaa ennen lopullista sähkölämmitysjärjestelmän valintaa. Täysin varaava sähkölämmitys vaatii suuremman varaajan kuin vain pelkän käyttöveden lämmittävä varaaja.

Öljylämmityksen öljykattila, öljypoltin ja öljysäiliö vaativat oman tilansa. Öljysäiliö vaatii likimain saman verran tilaa kuin täysin varaava sähkölämmityskin. Kun öljylämmitystä halutaan täydentää puulla, tarvitaan kaksoispesäkattila ja varaaja, jotka vaativat myös oman tilansa.

Maalämmitys, joka tarvitsee toimiakseen lämpöpumppuja hyödyntää sähköä niin, että osa energiasta otetaan lämmönlähteestä: kosteasta maasta, vesistöistä ja porakaivoista sekä osa sähköverkosta. Huippukuormitusten aikainen lämmitys tuotetaan sähköllä. Käyttövettä tuottava varaaja ja lämpöpumppu tarvitsevat omat tilansa.

sivun alkuun



STEK
Jäsenet
Yhteystiedot
Hallinto
Säännöt
Fimtekno



Sähköturvallisuuden edistämiskeskus - STEK ry